Teksti: Sari Hokkanen
Eräs kollegani on sanonut, ettei oikeastaan pidä kirjoittamisesta vaan siitä tunteesta, kun on saanut kirjoitettua. Vaikka akateemisessa maailmassa jokainen joutuu kirjoittamaan paljon, meistä monelle kirjoittaminen on vuoroin rakas, vuoroin raivostuttava osa elämää.
Kirjoittamisen ympärille kiertyvät ongelmat läpäisevät jossain määrin koko yliopiston, näin uskallan väittää, ja ne vaikuttavat myös monen perustutkinto-opiskelijan elämään (Jusslin & Widlund 2021). Akateeminen kirjoittaminen on kuitenkin keskeinen yliopistomaailmaan sosiaalistumisen tapa (Ivanič 1998), ja sen tielle tulevat hankaluudet paitsi heikentävät opiskelijoiden hyvinvointia (Jusslin & Widlund 2021), myös voivat hidastaa opinnäytteiden valmistumista (Ylijoki 2001). Siksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla esimerkiksi me opinnäytetöiden ohjaajat voisimme paremmin tukea opiskelijoiden kirjoittamista.
Kuluvana lukuvuonna Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman englannin ja saksan graduseminaarissa kokeilimme yhtenä kirjoittamisen tukimuotona yhteisöllistä kirjoittamista. Järjestimme Movikon englannin ja saksan graduryhmille yhteisen kirjoitustyöpajojen sarjan marras–joulukuussa 2021. Yhteensä kolmessa hybridimuotoisessa kirjoitustyöpajassa käsittelimme ensin tutkielmakirjoittamisen tielle tulevia yleisiä esteitä kuten perfektionismia, motivaation puutetta ja lykkäämistä (ks. esim. Lonka ym. 2014) sekä käytännön vinkkejä työn rytmittämiseen kuten vapaata kirjoittamista (Svinhufvud 2016), kolmannen asteen suunnittelua (Murray 2015) ja pomodoro-tekniikkaa (Svinhufvud 2010). Lyhyiden alustusten jälkeen opiskelijat työstivät omia gradutekstejään, ja tapaamisten lopussa käytiin lyhyt keskustelukierros, jolla opiskelijat saivat jakaa tunnelmiaan ja kertoa edistymisestään.
Alustuksia lukuun ottamatta työpajojen rakenne mukaili Pluralin viikoittaisia kirjoitustapaamisia, jotka perustuvat skotlantilaisen tutkijan ja kirjoituskouluttajan Rowena Murrayn sosiaalisen kirjoittamisen periaatteisiin (2015). Sekä parituntisten kirjoitustapaamisten että Pluralin järjestämien kirjoitusretriittien (ks. Kuikka & Tegelman 2021) tavoitteena on ollut tukea osallistujien kirjoitustyöskentelyä luomalla kannustava fyysinen tai digitaalinen tila, jossa kirjoittamiseen orientoidutaan yhteisönä – ei eristyksissä ja yksin. Tähän tavoitteeseen pyrimme myös graduntekijöiden kirjoitustyöpajojen avulla.
Kirjoitustyöpajojen jälkeen keräsimme graduseminaarilaisilta palautetta anonyymilla kyselyllä. Kysyimme muun muassa, muuttiko työpajoihin osallistuminen heidän suhtautumistaan graduntekemiseen. Palaute oli erittäin positiivista, ja useimmiten mainittu hyöty liittyi kirjoittamisen rytmittämiseen ja gradunteon pilkkomiseen. Opiskelijat kertoivat myös saaneensa lisää itseluottamusta kirjoittajina ja oivaltaneensa esimerkiksi prosessikirjoittamisen hyödyn ja sen, että graduntekemisen polkua ei tarvitse kulkea yksin.
Palautteessa opiskelijat toivoivat myös jatkoa kirjoitustyöpajoille, joten yhdistimme Movikon englannin ja saksan seminaariryhmät vielä kahdella tapaamiskerralla keväällä 2022. Molemmat seminaarit toimivat vuorollaan kirjoitustapaamisen kotipaikkana, mikä myös kevensi ohjaajien työkuormaa.
Kirjoitustyöpajojen lisäksi kartoitimme muita yhteisöllisiä tapoja tukea opiskelijoiden kirjoittamista Kielten yksikön yhteisessä pedagogisessa työpajassa joulukuussa 2021. Työpajan osallistujat kokeilivat ensin ideoiden kokoamiseen vapaata kirjoittamista, minkä jälkeen pienryhmät keräsivät hyviä käytänteitä ja vinkkejä Flingaan. Keskusteluissa nostettiin esiin monenlaisia tutkielmakirjoittamisen tuen välineitä. Vinkkeinä mainittiin muun muassa lupa olla innostunut omasta aiheesta ja lähdekirjallisuuden lukemisen opettaminen esimerkiksi ohjaajan omien muistiinpanojen avulla. Arvokas vinkki oli myös matalimpien aitojen -periaate: silloin kun työn vaikeampien kohtien kanssa ei pääse eteenpäin, on lupa edistää helpommalta tuntuvia osia.
Tulevaisuudessa hyviä käytäntöjä voisi jakaa systemaattisemmin ja tehdä myös tiiviimpää yhteistyötä Kielten yksikön eri oppiaineiden välillä ja opiskelijoiden kanssa. Yhteisöllistä kirjoittamisen tukea olisi tarpeen myös tutkia tarkemmin, sillä tuoreen kirjallisuuskatsauksen mukaan (Déri ym. 2022: 93) aiheesta tehdyt julkaisut koostuvat pitkälti yksittäisten tai intuitiivisten kokeilujen ja kokemusten raportoinnista (samaan tapaan kuin tässä), mutta ilmiön teoreettinen ankkurointi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Siksi on hyvä, että aiheesta on vireillä tutkimusta myös Pluralin yhteisössä: Emilia Luukka ja Camilla Lindholm tutkivat parhaillaan yhteisöllistä kirjoittamista tutkijoiden parissa, mutta tuloksia voidaan varmasti soveltaa myös opiskelijoiden tutkielmakirjoittamisen tuen kehittämisessä.
Yhteisöllinen tuki on lupaava lähestymistapa kirjoittamisen ongelmakohtien ratkaisemiseen, sillä useinkaan niissä ei ole kyse vain kokemuksen tai taitojen puutteesta, vaan emotionaalisista ja psykologisista haasteista (Lonka ym. 2014: 247), joita yksilökeskeinen puurtaminen saattaa ylläpitää tai pahentaa. Sen sijaan avoin keskustelu ja kokemus jaetusta kirjoittamisen tilasta voi auttaa sekä opiskelijaa että tutkijaa löytämään uutta iloa ja motivaatiota kirjoittamiseen.
Lähteet:
Déri, C. E., Tremblay-Wragg, É. & Mathieu-C., Sara (2022) Academic Writing Groups in Higher Education: History and State of Play. International Journal of Higher Education, 11:1, 85–99.
Ivanič, R. (1998) Writing and identity. Amsterdam: John Benjamins.
Jusslin, S. & Widlund, A. (2021) Academic writing workshop-ing to support students writing bachelor’s and master’s theses: a more-than-human approach. Teaching in Higher Education DOI: 10.1080/13562517.2021.1973409
Kuikka, E. & Tegelman, A. (2021) Yksilöinä yhdessä – Pluralin kirjoitusretriitti Hämeenlinnan Aulangolla 14.–16.12.2020. Plural-blogi. https://blogs.tuni.fi/plural/tapahtumat/yksiloina-yhdessa-pluralin-kirjoitusretriitti-hameenlinnan-aulangolla-14-16-12-2020/ Luettu 8.3.2022
Lonka, K., Chow, A., Keskinen, J., Hakkarainen, K., Sandström, N. & Pyhältö, K. (2014) How to measure PhD. students’ conceptions of academic writing – and are they related to well-being? Journal of Writing Research, 5:3, 245–269.
Murray, R. (2015) Writing in Social Spaces. A Social Processes Approach to Academic Writing. Lontoo & New York: Routledge.
Svinhuvud, K. (2010) Pomodoro-tekniikalla tehokkuutta ja ajanhallintaa. Gradutakuu-blogi. https://gradutakuu.fi/2010/02/18/pomodoro-tekniikalla-tehokkuutta-ja-ajanhallintaa/ Luettu 8.3.2022
Svinhufvud, K. (2016) Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 3. ja uudistettu painos. Helsinki: Art House.
Ylijoki, O.-H. (2001) Master’s Thesis Writing from a Narrative Approach. Studies in Higher Education, 26:1, 21–34, DOI: 10.1080/03075070020030698
