Variantti-kollokviossa keskusteltiin tekstikäsityksistä ja -käytänteistä

Teksti: Riku Haapaniemi

Variantti-verkoston 13. vuosikollokvio järjestettiin Tampereen yliopistolla perjantaina 12.11.2021. Verkosto on vuonna 2007 perustettu kaikille kiinnostuneille avoin tutkijaverkosto, joka pyrkii edistämään tieteellisen editoinnin ja tekstuaalitieteiden alan keskustelua ja yhteistyötä Suomessa. Verkoston piiristä on käynnistynyt monia julkaisuhankkeita, kuten Tekstuaalitieteiden sanasto. Variantti-kollokvion teema vaihtelee vuosittain. Aiempina vuosina käsittelyssä ovat olleet muun muassa tekstien geneettinen kritiikki, tieteellinen editointi ja käännöstieteelliset näkökulmat.

Tämänvuotisen kollokvion aihe oli Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina. Tällä teemalla halusimme houkutella eri alojen tutkijoita esittelemään oman alansa käsityksiä siitä, mikä teksti on tai mitä se voi olla. Toivoimme myös herättelevämme osallistujia tarkastelemaan omia teksteihin liittyviä oletuksiaan ja asenteitaan kriittisesti. Teksti on paitsi tutkimuskohde myös keskeinen tiedon prosessoinnin väline, joten tutkijan tekstikäsitys vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten hän tulkitsee ja jäsentelee tuloksiaan ja miten hän välittää ne eteenpäin.

Tämänkertaista vuosikollokviota jouduttiin odottamaan poikkeuksellisen kauan, sillä monen muun tapahtuman tavoin myös Variantti-kollokvion rattaisiin lensi koronapandemian heittämiä kapuloita. 13. vuosikollokvion alkuperäiseksi päivämääräksi oli valittu pahaenteisesti perjantai 13. marraskuuta 2020, mutta tämä osoittautui kuin osoittautuikin epäonniseksi kombinaatioksi. Vuoden 2020 mittaan kävi selväksi, että suunnitelmia piti muuttaa. Lopulta päädyimme siirtämään kollokviota suosiolla vuodella eteenpäin.

Edellisvuotista hieman onnekkaampana perjantaina 12. marraskuuta 2021 Variantti-kollokvioon osallistui melkein 40 ilmoittautunutta osallistujaa. Esitelmöijien olimme toivoneet tulevan mahdollisuuksien mukaan paikan päälle, mutta kuulijoille tarjosimme mahdollisuuden seurata tapahtumaa etänä. Loppujen lopuksi ilmoittautuneista noin puolet olivat läsnä ja puolet etänä. Hybridimallin tekninen toteutus jännitti meitä järjestäjiä vähän etukäteen, mutta onneksi osallistujat vaikuttivat olevan jo tässä vaiheessa sen verran tottuneita etäyhteyksien kommervenkkeihin, että pienet viivästykset ja hetkelliset tekniset ongelmat jaksettiin hyvin – ja parissakin kohtaa yleisö pystyi auttamaan silloin, kun järjestäjien taidot loppuivat kesken!

Onneksemme kollokviosta oli innostunut monipuolinen joukko eri alojen tutkijoita ja tapahtumassa kuultiin kaikkiaan 11 esitystä, jotka edustivat hyvinkin erilaisia lähestymistapoja tekstin käsitteeseen. Aiheet vaihtelivat esittävästä taiteesta korpustutkimukseen ja tieteellisen taksonomian problematiikkaan. Kollokvion ohjelma aloitettiin johdantoesitelmällä, jossa me järjestäjät avasimme kollokvion tavoitteita ja tekstin käsitteen laajuutta sekä havainnollistimme tekstikäsitysten ja -käytänteiden monialaisuutta. Tämän jälkeen Tommi Dunderlin esitteli, kuinka näytelmätekstejä voidaan tulkita niitä ympäröivien arkistomateriaalien kautta ja Inkeri Jaakkola kertoi, miten perinteisen oopperan konventioita haastava postooppera haastaa myös tekstikäsityksiä. Korpustutkimuksen tarjoamia mahdollisuuksia niin asiatekstien kuin kaunokirjallisten teosten analyysiin sekä erilaisiin käännöstieteellisiin tarkoituksiin käsittelivät omissa esitelmissään Julia Souma, Mikhail Mikhailov ja Kimmo Kettunen.

Eliisa Pitkäsalo ja Anne Ketola kuvasivat yhteisesitelmässään, miten sarjakuvasopimuksissa sanat muuttuvat kuviksi mutta sopimuksen piirteet tekstilajina säilyvät. Ismo Kantola ja Päivi Mehtonen pohtivat esitelmissään, miten journalismiin ja tieteelliseen luokitteluun liittyvien tekstien konventiot vaikuttavat siihen, kuinka maailma koetaan ja kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Päivän päätteeksi Niina Turtola sekä Riitta Lahtinen ja Stina Ojala esittelivät, miten verbaalisen ja ei-verbaalisen viestinnän rajamaastossa kulkevat ilmaisumuodot, kuten typografia ja kuurosokeille kosketuksen kautta välitetyt suuraakkoset, vaikuttavat käsityksiimme tekstistä. Esitelmien tarkemmat tiedot abstrakteineen löytyvät Variantti-verkoston verkkosivuilta.

Kuten tästä kattauksesta voi nähdä, teksti on todella monipuolinen käsite, jota voi soveltaa laajasti valtavaan määrään erilaisia tutkimuskohteita. Tämän vuoksi myös tekstikäsityksillämme on väliä: se, millaiseksi ymmärrämme tekstin, määrittää osaltaan myös sitä, millaisiksi ymmärrämme kaikki ne lukemattomat asiat, joita teksti koskettaa. Koska tekstikäsitysten vaikutukset ovat niin laajat ja perustavanlaatuiset, niiden syvällinen käsittely vaatii paitsi kriittistä itsetutkiskelua myös ennakkoluulotonta keskustelua erilaisten näkökulmien välillä. Tällaiseen avoimeen reflektointiin sekä tieteenalojen sisällä että niiden välillä halusimme Variantti-kollokviolla kannustaa. Pluralin toiminnassa näkyvät samat monitieteisyyden ja avarakatseisuuden periaatteet, ja siksi olemme kiitollisia, että saimme järjestää kollokvion yhteistyössä Pluralin kanssa ja että niin monet pluralilaiset osallistuivat tapahtumaan.

Tekstikäsitysten ja -käytänteiden teeman tutkiskelun ei ole missään nimessä tarkoitus loppua tähän. Olemme suunnitelleet kollokvion aihealueen ympäriltä kokoomajulkaisua, johon haluamme koota yhteen vielä laajemmin kaikkia sellaisia jännittäviä ja haastavia näkökulmia tekstiin, joista saimme tässä kollokviossa kuulla esimerkkejä. Julkaisun kirjoituskutsu lähetetään näillä näkymin tammikuussa, ja siihen ovat tervetulleita vastaamaan kaikki kollokvioon osallistuneet ja muuten aiheesta kiinnostuneet.

Kiitos meidän järjestäjien puolesta kaikille tapahtumaan osallistuneille ja sen järjestämisessä auttaneille – toivottavasti nähdään ensi vuoden Variantti-kollokviossa!

Variantti-kollokvion järjestäjät: Riku Haapaniemi (etunimi.sukunimi@tuni.fi), Laura Ivaska (etunimi.sukunimi@utu.fi), Sakari Katajamäki (etunimi.sukunimi@finlit.fi)