Teksti: Riikka Nieminen
Kuva: Juhani Valtasalmi
Kieli vaikuttaa lähes kaikkeen ihmisen elämässä. Usein jää kuitenkin huomaamatta, että esimerkiksi ihmissuhteet, arkitoimet, oppiminen ja työelämä ovat suurelta osin kielellistä toimintaa. Kielen vaikutus tuleekin selkeimmin esiin silloin, kun kieli aiheuttaa vaikeuksia ja toimii esimerkiksi ymmärtämisen tai osallistumisen esteenä. Kielelliset vaikeudet voivat johtua muun muassa synnynnäisistä neurobiologisista syistä, heikentyneestä kielitaidosta tai siitä, ettei käytettävä kieli ole kieltä käyttävän äidinkieli. Lisäksi on havaittu, että hyvin erilaisista syistä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä yhdistävät usein kielelliset vaikeudet. Syrjäytymisen estämisessä sekä yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden lisäämisessä apuvälineenä voidaan hyödyntää selkokieltä.
Mitä selkokieli on?
”Monet ovat saattaneet kuulla radiosta selkouutiset ja ajattelevat niiden pohjalta, että selkokieli on hitaasti puhuttua suomen kieltä tai sama asia kuin selkeä yleiskieli”, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Idastiina Valtasalmi toteaa kysyttäessä, millainen mielikuva suomalaisilla yleensä on selkokielestä.
Suomessa selkokieli määritellään suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sanastoltaan, rakenteiltaan ja sisällöltään yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli voi olla sekä kirjoitettua että puhuttua, ja se voidaan jakaa kolmeen vaikeustasoon. Selkokielen yleistason eli perusselkokielen lisäksi on olemassa helppo selkokieli, joka tavoittelee kaikkein yksinkertaisinta kielellistä ilmaisua, sekä vaativa selkokieli, joka on hiukan yleiskieltä helpompaa.
Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Sen käyttäjäryhmiksi nimetään usein muun muassa aisti- ja kehitysvammaiset sekä muistisairaat ihmiset ja suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat. Valtasalmi muistuttaa, ettei selkokieli kuitenkaan ole kieli vain joitakin erityisryhmiä varten, vaan se voi hyödyttää esimerkiksi kuormittavissa tilanteissa ketä tahansa. Valtakunnallisen selkokielen asiantuntijakeskuksen, Selkokeskuksen, julkaiseman uusimman tarvearvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä jopa 750 000 selkokieltä tarvitsevaa henkilöä ja määrän odotetaan kasvavan muun muassa maahanmuuton, väestön ikääntymisen ja muistisairauksien yleistymisen sekä nuorten heikentyneen lukutaidon takia.
Nuori tutkimusperinne ja tuore akateeminen näkökulma
Suomessa selkokieltä on kehitetty 1980-luvulta lähtien. Valtasalmen mukaan selkokieli muotoutui käytännön kautta, sillä yleiskieltä helpommalla kielellä kirjoitetuille teksteille osoittautui olevan tarvetta. Aluksi selkokieltä kehitettiin erityisesti kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin, mutta melko pian havaittiin, että myös muut ryhmät voivat hyötyä siitä. Vaikka selkokielistä viestintää tarvitaan lisää, Suomessa selkokielellä on nyt jo melko hyvä asema.
”Suomessa selkokieltä pidetään yhtenä suomen kielen muotona. Lisäksi sillä on valtakunnallistakin näkyvyyttä esimerkiksi Ylen selkouutisten kautta”, Valtasalmi jatkaa.
Koska selkokieltä on kehitetty ennen kaikkea käytännön viestintätarpeeseen, sen tieteellinen tutkimus on aloitettu vasta käytön myötä. Tutkimusta selkokielestä on tehty kansainvälisestikin melko vähän, ja Suomessa tutkimus oli pitkään yksittäisten tutkijoiden varassa. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että selkokielen systemaattiselle tutkimukselle sekä tutkijoiden väliselle keskustelulle ja yhteistyölle on tarvetta, sillä vain tutkimuksen kautta selkokieltä pystytään kehittämään käyttäjilleen entistä toimivammaksi.
”Tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään myös määrittelemään tarkemmin, mitä selkokieli on ja millaiset käyttäjäryhmät sitä tarvitsevat”, Valtasalmi toteaa.
Tutkimuksen ja koulutuksen sekä eri alojen tutkijoiden yhteistyön lisäämiseksi perustettiin vuonna 2018 selkokielen tutkimukseen keskittyvä Klaara-verkosto. Verkoston tavoitteena on luoda yhteyksiä muun muassa selkokielen tutkijoiden, tarvitsijoiden ja käytännön toimijoiden välille sekä edistää paitsi selkokielen tutkimusta ja tutkijoiden yhteistyötä myös tutkimuksen yhteyttä selkokieltä tarvitseviin ihmisiin.
Kielellinen saavutettavuus ja selkokielen käyttäjäryhmien erot
Saavutettavuudella tarkoitetaan esimerkiksi palvelun, tuotteen tai ympäristön toteuttamista niin, että mahdollisimman moni pystyy yhdenvertaisesti toimintarajoitteista tai vammoista huolimatta käyttämään sitä. Saavutettavassa yhteiskunnassa kaikki voivat toimia tasavertaisesti, mutta toisinaan saavutettavuuden esteeksi kuitenkin asettuu vaikea kieli. Tällöin esteitä voidaan yrittää purkaa selkokielen avulla.
Vaikka selkokieltä hyödynnetään usein saavutettavuuden parantamiseksi, myös sen saavutettavuus on ajankohtainen tutkimusaihe. Selkokielen saavutettavuuden tutkimuksessa korostetaan selkokielen käyttäjien näkökulmaa. Valtasalmi tutkii väitöskirjassaan Saavutettava selkokieli: Kehitysvammaiset henkilöt selkokielen käyttäjäryhmänä lukutaitoisten kehitysvammaisten henkilöiden kielellistä tasoa sekä tarkastelee, onko kehitysvammaisille suunnatut selkotekstit laadittu niin, että ne vastaavat lukijoiden kielellistä tasoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kehitysvammaisille suunnatut selkotekstit voidaan toteuttaa niin, että ne ovat mahdollisimman laajan lukijajoukon saavutettavissa.
Väitöstutkimustaan kuvatessaan Valtasalmi nostaa esille stereotyyppiset mielikuvat selkokielen käyttäjäryhmistä ja ajatukset esimerkiksi siitä, että kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat aina helppoa selkokieltä:
”Usein vaikuttaa siltä, että samaan käyttäjäryhmään kuuluvat ihmiset niputetaan samanlaisiksi kielenkäyttäjiksi, vaikka käyttäjäryhmien sisällä on eroja. Haluan tutkimuksellani lisätä tietoa selkokielen käyttäjäryhmistä, jotta käsitykset siitä, keitä selkokielen käyttäjät ovat, kirkastuisivat.”
Valtasalmi toteaa myös, että selkokielen tutkimuksessa voitaisiin keskittyä nykyistä enemmän tarkastelemaan selkokielen käyttäjien näkökulmaa siihen, minkälainen kieli on heille helppoa, sekä määrittelemään selkokielen vaikeustasoja. Tutkimuksessaan Valtasalmi kerää sanastonäkökulmasta tietoa kehitysvammaisten selkolukijoiden kielellisestä tasosta, ja tarkoituksena on, että tutkimuksen tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään selkokielen kehittämisessä. Muista tähänastisista tutkimuksista poiketen Valtasalmi on lisännyt tutkimuksensa saavutettavuutta laatimalla selkokielellä tutkimustiedotteet, joille on myönnetty selkotunnus.
Selkokielen opetuksen ja ammattilaisten kasvava tarve
Selkokielen tarve yhteiskunnassa on suuri. Sen kasvanut tarve on lisännyt myös tutkimuksen ja koulutuksen tarvetta. Selkokielen tarpeen kasvaessa tulevaisuudessa entisestään niin ikään selkokielen ammattilaisten tarve kasvaa, mikä puolestaan edellyttää mahdollisuutta selkokielen ja saavutettavan viestinnän opiskeluun. Jotta selkokielen nykyiseen ja tulevaan kysyntään pystytään vastaamaan laadukkaasti, tarvitaan paljon kielen ammattilaisia, jotka tuntevat selkoistamisen periaatteet, osaavat toimia käytännön tehtävissä ja pystyvät kouluttamaan uusia selkokielen ammattilaisia.
”Selkokielen opetusta tarvittaisiin yliopistoihin. Jos halutaan Suomeen selkokielen ammattilaisia, tarvitaan siihen myös koulutusta ja nimenomaan sellaista koulutusta, jossa perehdytään selkokielen eri osa-alueisiin ja saadaan mahdollisuus harjoitella niitä”, Valtasalmi linjaa.
Tampereen ja Helsingin yliopistoissa selkokieli on jo päässyt opetustarjontaan. Tampereen yliopistossa selkokieli on osa muun muassa journalistiikan opiskelijoiden tekstinhuollon kurssia sekä kielten ja kääntämisen opiskelijoille suunnattua asiantuntijaviestinnän kurssia, Helsingin yliopistossa puolestaan on järjestetty selkokielen johdantokursseja ja selkomukauttamisen projektikurssi. Lisäksi Helsingin yliopistossa käynnistettiin syksyllä 2019 selkokielistämisen opetuskokeilu Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa.
**********
Kansainvälistä selkokielen päivää vietetään 28.5., jolloin Klaara-verkosto järjestää Euroopan selkokielet -tapahtuman Helsingin yliopiston Tiedekulman kanavalla klo 13–15. Monet toimijat tekevät Suomessa laadukasta työtä sen eteen, että kaikille voitaisiin taata mahdollisuus tietoon, kulttuuriin sekä osallisuuteen, ja Selkokeskus haastaakin kaikki nostamaan selkokielen päivänä esiin selkokieltä ja -materiaaleja sekä selkokielen tekijöitä, käyttäjiä ja lukijoita.
