Olisinpa saanut euron aina, kun joku sanoo, ettei Porissa ole yliopistokoulutusta. Kolmattakymmentä vuotta täällä on opiskeltu diplomi-insinööriksi, kauppatieteiden sekä humanististen alojen kandidaateiksi ja maistereiksi, eivätkä kaikki sitä vieläkään tiedä. Vielä tuntemattomampaa suurelle yleisölle on, että täällä voi valmistua tohtoriksi niin kauppatieteissä, yhteiskuntatieteissä kuin tekniikassakin. Yliopistokeskuksessa valmistuu 5-10 tohtoria vuodessa. Moni saattaa miettiä onko tohtoriksi opiskelemisessa mitään hyötyä ja miksi ihmeessä opiskelisi juuri Porissa? Voitte pohtia sitä kuultuanne tarinani.
Työsuhteen loppuminen avasi tulevaisuudensuunnitelmat
Reilu nelikymppisenä, 20 vuotta teollisuuden esimies- ja johtotehtäviä tehneenä törmäsin elämänmuutokseen, kun työt yhtäkkiä loppuivat. Ei mitenkään harvinainen tilanne nykypäivänä, mutta ainakin minulle se ensishokin jälkeen avasi mahdollisuuden miettiä, mitä tulevaisuudelta halusin.
Plakkarissa olivat energiatekniikan insinöörin paperit vuodelta kivi ja kirves, ajalta ennen AMK-lisäliitettä. Päätin hakea diplomi-insinööriopintoihin Poriin. Yllätyksekseni pääsin sisään ja reilun kahden vuoden päästä valmistuin hyvin paperein. Tuon parin vuoden aikana pohdiskelin syntyjä syviä ja totesin uuden oppimisen olevan niin kivaa, että hain jatko-opintoihin silloiseen Tampereen teknilliseen yliopistoon (TTY). Vähääkään en uskonut pääseväni opiskelemaan, koska tohtorithan ovat fiksuja. Yllätyksekseni tällainen tavallinen flikkakin hyväksyttiin teknis-taloudelliseen tohtoriohjelmaan. Onnekseni sain myös rahoitusta projektilleni ja työpisteen Porin yliopistokeskukselta.
Monipuoliset tohtoriopinnot
Opintoihini sisällytin opintojaksoja TTY:ltä ja myöhemmin Tampereen yliopistolta, Aalto yliopistolta, Jyväskylä yliopistolta, Helsingin yliopistolta ja Hankenilta. Opettajina minulla oli suomalaisten lisäksi ainakin Espanjasta, Etelä-Koreasta ja Tanskasta. Osan väitöskirjani työstämisestä tein Englannissa Exeterin yliopistossa vierailevana tutkijana.
Oman tutkimukseni ohella tein yritysyhteistyötä Business Finlandin hankkeissa ja osallistuin satakuntalaisen pk-yrityskentän osaamisen kehittämiseen ESR-hankkeessa. Kirsikkana kakun päälle sain opettaa tulevia diplomi-insinöörejä aiheesta, joista minulla oli sekä teoreettista että käytännön osaamista.
Aikaa meni pari vuotta enemmän kuin oli suunniteltu, mutta tuona aikana osaamiseni kehittyi laaja-alaisesti. Osaan nyt omasta väitöskirja-aiheesta paljon, mutta ennen kaikkea osaa ajatella paremmin. Osaan suhtautua kriittisesti kuulemaani ja näkemääni, hallitsen paremmin käsitteellisen ajattelun ja tietysti olen oppinut paljon tutkimuksen tekemisen sudenkuopista. Kaikista näistä taidosta on luonnollisesti hyötyä löytämässäni haaveammatissa – opettamisessa –, mutta väitän, että näistä taidoista olisi hyötyä millä tahansa alalla.
Yliopistokeskuksen yhteisön tarjoama tuki
Koko tohtoriopintojeni ajan olen voinut luottaa pieneen, mutta asiantuntevaan Porin yliopistokeskuksen yhteisöön. Yhteisömme jäsenet ovat sparranneet, tukeneet, ohjanneet, kannustaneet ja toki myös antaneet tiukkaa kritiikkiäkin. Vaikka kaikilla on työssään kiire, Porin yliopistokeskuksen tiiviissä yhteisössä on mitä mainioin paikka kehittyä tohtoriksi.
Projektin – varsinkin väitöskirjan viimeistelyn – aika oli raskasta. Sen haasteellisuutta ei ole mitään syytä vähätellä. Toista kertaa en todellakaan ole ajatellut tähän prässiin lähteä. Kuitenkin näen, että Porissa, jos jossain, tällä projektilla oli mahdollisuus onnistua. Yhteisön tiiviys, tutkijoiden monipuolinen verkostoituminen niin Satakunnassa, Suomessa kuin kansainvälisestikin mahdollistivat minulle elämää suuremman seikkailun, joka huipentui perjantaina lokakuun 13. päivänä 2023 väitöstilaisuuteen ja sitä seuranneeseen juhlaillalliseen.
Teinini sanoja lainaten: Kyll oli wörttiä!
Sinulle sanoisin, että kannattaa tämäkin mahdollisuus pitää mielessä.
Krista Sorri
yliopisto-opettaja, tekniikan tohtori
Kommentit