Brittiläisen matemaatikon Clive Humbyn laajalle levinnyt lentävä lausahdus – ”Data is the new oil” – vuodelta 2006 tiivistää hyvin modernin tietotalouden vallankumouksen ytimen. Uudessa datataloudessa raaka tieto toimii yritysten ja tuotteiden polttoaineena. Raakaa dataa kerätään kaikista meistä koko ajan perustuen siihen, miten käytämme sosiaalisen median, hakukoneiden tai mobiilisovellusten palveluita.
Tästä datasta jalostetaan tietoa, jota käytetään sopivampien palveluiden ja tuotteiden myymisessä. Täten 1907-luvulta periytyvä toteamus,
”if you’re not paying, you’re the product”
on entistä ajankohtaisempi – harva tuote tai palvelu perustuu puhtaasti hyväntekeväisyyteen, vaan tarkoituksena on kerätä voittoa tarjotuista hyödykkeistä. Tämä ei välttämättä ole kaikille käyttäjillä täysin selvää.
Tämä ei kuitenkaan ole modernin tietotalouden ainoa haaste. Esimerkiksi nykyinen trendi keskittää erilaisia palveluita ja tietoja käyttäjän älypuhelimiin on luonut näistä laitteista nimensä mukaisesti älykkäitä – monet päivittäiset asiat niin ruokakaupassa, lääkärillä kuin pankissa käynnin voi hoitaa näppärästi samalla laitteella. Haasteeksi on muodostunut se, että älylaitteet ovat muodostuneet tiedon aggregaatiopisteiksi ja murtautumalla puhelimeen yksilön yksityisyyden näkökulmasta keskeisiä tietoja voidaan saada varastettua.
Erityisesti sovelluskaupoissa on yleistä klikkaa-ja-hyväksy -käytäntö, jossa käyttäjät antavat mobiilisovelluksille kaikki sen pyytämät oikeudet joko asentaessaan sovelluksen tai käyttäessään sitä ensimmäistä kertaa. Usein käyttöoikeudet ovat kuvattu teknologiasanastolla, jota jopa alaan vihkiytyneiden on vaikea ymmärtää – esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmän aiemmissa versioissa sovellus saattoi pyytää käyttöoikeutta tehdä tai vastaanottaa ’SIP-puheluita’. Tämä on johtanut siihen, että käyttäjät harvoin kiinnittävät huomiota tai pohtivat käyttöoikeuksia asentaessaan sovelluksia.
Tällöin lyhyeen huvitteluun asennettu oluenjuontisimulaattori tai kuviensomistussovellus saattaa pahimmillaan päästä käsiksi käyttäjän samalla puhelimella käsittelemiin terveys- tai pankkitietoihin.
Datatalouden haasteisiin on herätty jo laajalti ja esimerkiksi Sitran asiantuntijat ovat käsitelleet datan eettisyyden haasteita kirjoituksessaan. Toisin kun aiempi – selkeästi eettisesti kyseenalainen esimerkki –heidän pohdintansa keskittyy enemmän datatalouden harmaalle alueelle, jossa käyttäjä on tietoisesti, mutta ymmärtämättä antanut luvan käyttää tietojaan. Tämä kuitenkin kuvaa datatalouden polttoaineen turvallisuusongelmien monimuotoisuutta: Haasteita löytyy sekä älypuhelimien teknisillä ratkaisuilla parannettavasta tietoturvan kehittämisestä, jolla pyritään estämään edellä kuvattuja väärinkäytöksiä, että datan oikeudenmukaisesta ja reilusta käyttämisestä, mihin voidaan vaikuttaa yhteisesti sovituilla pelisäännöillä ja sääntelyllä.
Sami Hyrynsalmi, Assistant professor (tenure track)
Kirjoitus perustuu osittain Janne Lahtirannan (Turku Science Park Oy) ja Sami Hyrynsalmen (Tampereen yliopisto) kolumniin ”Crude and Rude? Old ways in the new oil business”, joka julkaistiin Communications of the ACM lehdessä marraskuussa 2018.
