”Yhteiskunta on täysin urbanisoitunut” väitti ranskalainen yhteiskuntateoreetikko Henri Lefebvre vuonna 1970. Tällä provokatiivisella väitteellä hän tarkoitti, että kaupunki hallitsee lonkeroillaan pian koko maapalloa. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaupungistumisesta on kasvanut globaalisti teollistumistakin suurempi muutosvoima. Neil Brennerin ja kaupunkitutkimuksen päivilläkin puhuneen Christian Schmidin mukaan planeettamme urbaanit lonkerot ovat kasvaneet jo avaruuteen – joka täyttyy kasvavassa määrin avaruusromusta. Maapallon kaupungistuminen uhkaa ympäristön ja ihmiskunnan hyvinvointia, mutta samaan aikaan se tarjoaa myös mahdollisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Kaupunkimaisen yhteiskunnan ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkaistaan ensisijaisesti kaupungeissa.
Suuret kaupungit jatkavat kasvuaan. Niissä tehdään valtaosa uusista keksinnöistä ja talouskasvusta. Samanaikaisesti tuotetaan suunnattomasti jätettä ja kasvihuonepäästöjä. Teknologinen kehitys ja älykkäät ratkaisut auttavat osaltaan säästämään resursseja sekä vähentämään päästöjä. Kaupunkien kestävä kehitys on luonteeltaan kuitenkin niin monimutkainen asia, että sitä ei voida ratkaista vain teknisillä keksinnöillä. Tarvitsemme myös ohjaavaa ja oikeudenmukaista politiikkaa, taloudellisia kannustimia sekä ennen kaikkea kansalaisia muutoksen taakse.
Yhdistyneiden Kansakuntien käynnistämä Habitat III ja Euroopan Unionin lanseeraama Urban Agenda pyrkivät osaltaan korostamaan kaupunkien yhteiskunnallista painoarvoa. Kaupunkien poliittisen merkityksen lisääntyminen kuuluu myös Suomen julkisessa keskustelussa. Tampere ei ole poikkeus. Kestävä kaupunki kaipaa sekä turvallista kasvua että rohkeita kokeiluita. Kaupunkikehityksen parissa työskenteleviltä ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän laaja-alaista ymmärrystä kaupungin toiminnasta, mutta yhtä lailla konkreettista osaamista ongelmien ratkaisemiseksi. Tulevaisuuden kannalta kestävien ratkaisujen etsimiseen tarvitaan ennakkoluulotonta tieteenalojen rajojen ylittämistä.
Tampere3 etsii eväitä kestävän kaupunkikehittämisen tähtäävään opetukseen
Tampereella on jo pitkään tehty monipuolista ja poikkitieteellistä kaupunkitutkimusta. Osana Tampere3-uudistusta asiaan on kohdistettu enemmän huomioita myös opetuksen näkökulmasta. Olemme järjestäneet kolme työpajaa, joissa olemme pohtineet opetusta kestävän kaupunkikehittämisen näkökulmasta. Monessa oppiaineessa tarkastellaan samoja teemoja eri näkökulmista, minkä vuoksi olemme nyt hahmotelleet opetuksen järjestämistä ilmiöpohjaisten teemojen alle. Esimerkiksi liikennettä voidaan tarkastella tekniikan, talouden ja politiikan näkökulmista.
Valmistuneiden työelämäkyselyt taas paljastavat, että tulevaisuuden työntekijöiltä edellytetään entistä enemmän laaja-alaista, muidenkin osaajien työn ymmärrystä. Tällä hetkellä olemme hahmotelleet uutta kestävän kaupunkikehittämisen kanditutkintoa, jossa kohtaisivat sekä tekninen että yhteiskuntatieteellinen osaaminen. Tarkoituksemme on sovittaa yhteen osaamistavoitteita niin, että uudet kandit voisivat halutessaan jatkaa useampaan maisteriohjelmaan Tampereella ja muualla.
Pyrimme saamaan ehdotuksen uuden tutkinnon perustamisesta konsistorin asialistalle syykuussa. Jos kestävän kaupunkikehittämisen kanditutkinnolle näytetään vihreää valoa, jatkamme syksyllä uuden tutkinnon osaamistavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua. Tavoitteemme on toivottaa uudet opiskelijat tervetulleeksi vuoden 2020 tammikuussa.
Kansikuva: Jukka Heinovirta
Kirjallisuus
Lefebvre, Henri (2003 [1970]). Urban Revolution (kääntänyt Bononno, Robert). University of Minnesota Press, Minneapolis.
Brenner, Neil (toim.) (2014). Implosions / Explosions. Towards a Study of Planetary Urbanization. Jovis, Berlin.
Lue lisää:
Kaupungit eivät pärjää digitaalisessa alustataloudessa
Miksi sotkea riskienhallinta-ajattelua ja sosiaalipolitiikkaa?
Kommentit