Korkeakouluorganisaation voimavara ovat hyvinvoivat ja kyvykkäät työntekijät. Psykologisesti turvallinen työskentelyilmapiiri on olennainen tekijä yksilön hyvinvoinnin ja siten korkeakoulun menestyksen kannalta. Organisaatiotasolla psykologisen turvallisuuden tulee olla osa henkilöstöstrategiaa ja sitä tulisi säännöllisesti mitata. Johtajuudella on suuri merkitys psykologisen turvallisuuden rakentumisessa ja ylläpitämisessä.
Tämä nousi esille korkeakoulujohtamisen ja hallinnon opintokokonaisuuden ”Organisaation hallinto ja johtaminen” -opintojakson seminaarityössä, jossa tarkastelimme korkeakoulun keskijohdon alaisten kokemuksia psykologisesti turvallisen ilmanpiirin kehittymistä tukevasta ja estävästä johtamisesta. Peilasimme niitä aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen transaktionaalisen johtamisen ja erityisesti transformationaalisen johtajuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin yhteyksistä.
Transformationaalinen johtaminen luo psykologista turvallisuutta
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä tiimin jäsenet luottavat siihen, että tiimi on turvallinen ihmisten väliseen riskinottoon. Lisäksi tiimi ei nolaa, hylkää tai rankaise ketään tämän mielipiteiden esittämisen vuoksi. Psykologisesti turvalliselle ilmapiirille on tunnusomaista ihmisten välinen luottamus ja keskinäinen kunnioitus, jossa ihmiset viihtyvät omana itsenään. Tiivistäen voi todeta, että psykologisesti turvallinen työilmapiiri on tekijöidensä summa, jossa jokaisella niin yksilönä kuin työyhteisön jäsenenä on tärkeä rooli.
Johtamisen merkitys nähtiin kaiken kaikkiaan niin haastattelujen kuin kirjallisuuskatsauksen perusteella merkittävänä psykologisesti turvallisen kokemuksen synnyssä. Haastatteluissa korostui johtajan ominaisuudet ja tämän kyky johtaa psykologista turvallisuutta ja se, että psykologisen turvallisuuden johtaminen on tärkeää. Johtamisessa korostuu aidon dialogin merkitys sekä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen yksilönä. Vaikka selvitystyön aineisto kerättiin erityisesti psykologisen turvallisuuden näkökulmasta, vahvistavat tulokset aiempien tutkimusten huomiota siitä, että psykologinen turvallisuus ja transformationaalinen johtajuus ovat yhteydessä toisiinsa. Transformationaalinen johtajuus perustuu ajatukseen, että johtaja ja johdettava ovat vuorovaikutuksessa toisensa kanssa. Johtamistavassa painottuu yksilöllinen johtaminen ja johdettavien sisäsyntyisen motivaation lisääminen.
Johtajan vaikutus on suuri, hän voi valitsemallaan johtamistavalla joko mahdollistaa tai jopa estää turvallisen työilmapiirin kehittymisen ja säilymisen työyhteisössä. Tästä johtuen on keskeistä, että johtaja on tietoinen valitsemastaan johtamistavasta kulloisessa tilanteessa. Johtamistavat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan taitava johtaja hallitsee erilaisia johtamistapoja ja osaa valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivan johtamistavan. Edellistä hyvin kuvaava käsite on tilannejohtamisen taito. Johtaja tarvitsee muuttuvassa työyhteisössä sekä moninaisuuden johtamisen että tiimijohtamisen taitoja.
Ihmiskäsitys ja monitieteisyys johtajuuden taustalla
Erilaiset johtamistavat ja niiden valinta pohjautuvat ihmiskäsityksille, jotka säätelevät suhtautumistamme ihmisiin myös työssä. Oman ihmiskäsityksen tiedostaminen vaatii teoreettisfilosofista pohdintaa sekä tieteellistä tietoa kehityksestä mutta myös tietoa ihmiskäsityksen muodostumiseen vaikuttavista omista henkilökohtaisista kokemuksista, uskomuksista, koulutuksesta ja myös kulttuurista ja ideologioista. Tulevien työelämän osaajien ja johtajien tulee oman tieteenalansa substanssiosaamisen lisäksi saada koulutusta myös oman ammatillisen kasvunsa kehittämiseen sekä yksilön kasvusta ja kehityksestä että niihin vaikuttavista tekijöistä. Työelämässä kohdattavien ilmiöiden ymmärtämiseksi tutkintoihin tulee kuulua monitieteisiä opintojaksoja. Monitieteisyyden merkitykseen ilmiöiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen lisäämiseksi on jo havahduttu suomalaisella korkeakoulukentällä ja se näkyy esimerkiksi siinä, miten korkeakoulujen koulutusvastuita on viime vuosina haettu ja myönnetty.
Psykologisesti turvallisen ilmapiirin kehittäminen tutkimusperustaisesti
Seminaarityön tulosten perustella voidaan todeta, että psykologisen turvallisuuden johtamisesta tarvitaan tutkimusta korkeakoulukontekstissa ilmiön kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi. Esimerkiksi työntekijän kokemukset osana tiimiä, esihenkilön ja alaisen tai alaisten välistä yhteistyötä ja muita korkeakoulun toimintaan vaikuttavia rakenteita olisivat olennaisia tutkimusaiheita. Työn tuloksista ilmeni myös, että korkeakoulujen rahoitusmallit ja ohjausmenetelmät voivat vaikuttaa johtamistavan valintaan ja sitä kautta psykologisen turvallisuuden tunteen kehittymiseen. Tärkeää olisi, että tutkimuksen avulla voitaisiin tunnistaa tekijät ja toimintatavat, joihin voidaan joko puuttua ja tulevaisuudessa myös ennaltaehkäistä proaktiivisesti. Saatujen tulosten perusteella tutkimusperustaisten johtamisen perus- ja täydennyskoulutusten kehittäminen tarjoaisi johtajille tarvittavaa tietotaitoa psykologisesti turvallisen ilmapiirin kehittämiselle korkeakouluissa.
Nanna Peltosaari
Minna Mäkihonko
Elina Kangastupa
Kirjoittajat työskentelevät Tampereen yliopistossa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa opetus-, tutkimus- ja tukipalvelutehtävissä ja suorittivat korkeakouluhallinnon ja johtamisen opintoja lukuvuoden 2021-2022 aikana.
Kommentit