Hyödyntämispotentiaalia kunnissa
Kuntaliitto valitsi pro graduni hiljattain vuoden 2020 parhaaksi kunta-alaa käsitteleväksi pro gradu -työksi. Palkinto oli hieno tunnustus ja erityisesti mieltäni lämmittivät raadin perustelut, sillä gradulla katsottiin olevan aitoa hyödyntämispotentiaalia kunnissa (Kuntaliitto 2021). Palkinnon ajoitus oli myös mainio, sillä graduun pohjautuva, ensimmäinen vertaisarvioitu artikkelini julkaistiin juuri Focus Localis -tiedejulkaisun tuhdissa hyvinvoinnin teemanumerossa.
Kartoitin pro gradu -työssäni ja siihen pohjautuvassa artikkelissani maankäytöstä vastaavien johtavien viranhaltijoiden käsityksiä hyvinvointia edistävästä elinympäristöstä ja tutkin heidän käyttämäänsä hyvinvointitietoa sekä sitä, millaiseksi he kokevat monialaisen hyvinvoinnin edistämistyön organisaatiossaan. Aihe on tärkeä, sillä elinympäristön on todettu olevan kytköksissä asukkaiden hyvinvointiin monin eri tavoin (esim. Srinivasan ym. 2003). Aihe on myös lähellä sydäntäni, joten oli ilo huomata sen herättävän kiinnostusta.
Tarvitaan monipuolisempaa osaamista hyvinvointitiedon hyödyntämisestä
Maankäytöstä vastaavat johtavat viranhaltijat kokivat voivansa vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin etenkin edistämällä arkiliikuntaan kannustavaa yhdyskuntarakennetta, turvaamalla viherverkostoja sekä ehkäisemällä segregaatiota kohdentamalla investointeja alueille, joihin on kerääntynyt huono-osaisuutta. He käsittivät maankäytön hyvinvointivaikutukset laajasti ja etenkin hyvinvoinnin toiminnallinen ja psyykkinen ulottuvuus korostuivat haastatteluissa.
Käytössä oleva hyvinvointitieto ei kuitenkaan aina vastannut heidän tarpeisiinsa. Kokemusperäisen tiedon käyttö oli satunnaista ja sen kerääminen ja analysointi koettiin hankalaksi. Tilastollista dataa asukkaiden hyvinvoinnista katsottiin olevan hyvin saatavilla, mutta sen analysointiin varatut resurssit ja koettiin usein riittämättömiksi. Tämä on valitettavaa, sillä puutteet hyvinvointitiedon keräämisen, tulkinnan ja jalostamisen resursseissa ja osaamisessa voivat Syväjärven ja Leinosen (2020, 63) mukaan olla yksi kuntien strategisen hyvinvointityön keskeisimmistä haasteista. Kunnissa olisi siis selvästi tarvetta monipuolisimmille tiedon keräämisen ja analysoinnin osaamisprofiileille. Tämä tulisi huomioida myös korkeakouluissa opetuksen suunnittelussa.
Monet haastateltavat kertoivat myös kaipaavansa kehittyneempiä tietoalustoja, joissa väestötieto, hyvinvoinnin indikaattorit ja esimerkiksi kaavaselostuksien data saataisiin koko organisaation ulottuville yhtenäisessä muodossa, paikkatietoon sidottuna. Tällainen tietoalusta voisi helpottaa tiedonkulun ongelmia ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia yli perinteisten toimialarajojen, kun eri alojen tuottama ja hyödyntämä tieto olisi kaikkien saatavilla ja tarkasteltavana.
Kohti parempaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä
Maankäytöstä vastaavat viranhaltijat tunnistivat puutteita ja kehittämiskohteita myös kuntien monialaisen hyvinvoinnin edistämistyön käytännöissä. Esimerkiksi kuntien lakisääteistä hyvinvointikertomusta ja -strategiaa ei pidetty aidosti vaikuttavana tai toimintaa ohjaavana, vaikka osa haastatelluista näkikin siinä potentiaalia yhteistä ymmärrystä rakentavaksi työkaluksi.
Vaikka toimialojen välistä yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä pidettiin merkityksellisenä, se koettiin toisinaan varsin jännitteiseksi. Parempien käytäntöjen ja työkalujen lisäksi tarvittaisiinkin lisäksi syvempää ymmärrystä eri toimialojen näkökulmista hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ei ole kuitenkaan helppoa, vaan edellyttää viranhaltijoilta uudenlaista johtamistapaa ja tasapainottelua muiden tavoitteiden kanssa.
Tunnistin gradussani erilaisia maankäytöstä vastaavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisessa omaksumia rooleja ja johtamistapoja. Jaottelua voidaan hyödyntää monialaisen hyvinvointijohtamisen kehittämisessä ja suunnittelussa, sillä rooleja tarkastelemalla voidaan tunnistaa viranhaltijoiden henkilökohtaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita eri rajapinnoilla toimittaessa.
Kaisu Sahamies
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta
kaisu.sahamies(a)tuni.fi
Lue pro gradu -työni täältä: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118900
Lue pro gradu -työhöni pohjautuva artikkeli täältä: https://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929/1263
Lähteet
Kuntaliitto (2021): Vuoden parhaat kunta-alan lopputyöt palkittu – tutkielma maankäytöstä hyvinvoinnin edistämistyössä sekä opinnäytetyö kotikuntoutuksesta menestyivät. Verkkosivu. Viitattu 30.11.2021. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2021/vuoden-parhaat-kunta-alan-lopputyot-palkittu-tutkielma-maankaytosta-hyvinvoinnin
Srinivasan, S., O’Fallon L.R. & Dearry A. (2003). Creating healthy communities, healthy homes, healthy people: Initiating a research agenda on the built environment and public health. American Journal of Public Health 93(9), 1446–1450.
Syväjärvi, A. & Leinonen, J. (2020). Strategiatyöllä hyvinvointia? Strategiakäytäntöjen kehittyneisyys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hallinnon Tutkimus 39(1), 52–66.
Kommentit