Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin maaliskuussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä. Jo kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Tampereelle sata osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Ohjelma sisälsi kaksi keynote-puheenvuoroa ja 30 tutkimusesitystä.
Geert Demuijnckin (Professor of Business Ethics, EDHEC Business School) keynote-puheenvuoro Business ethics in practice: The role of business ethicists in corporations käsitteli eettistä toimintaa ja erityisesti eetikkojen roolia yrityksissä. Demuijnck korosti puheenvuorossaan eettisyyttä käytännön toimintana, joka edellyttää rohkeutta nostaa esiin hankaliakin kysymyksiä. Vaikka vastuullisuuskäytäntöjen leviäminen ja vakiintuminen ovat sinänsä kehittäneet liiketoimintaa eettisempään suuntaan, ovat vastuullisuuskysymykset pohjimmiltaan monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Demuijnck toikin esiin, että vakiintuneiden käytäntöjen kääntöpuolena on vastuullisuuskysymysten yksinkertaistaminen tarkistuslistoihin. Tarkistuslistoissa vastuullisuus hoidetaan rasti ruutuun -periaatteella sen sijaan, että pysähdyttäisiin pohtimaan oman toiminnan kehittämistarpeita.
Demuijnck esitti, että yrityksissä on kolme keskeistä ihmisryhmää, jotka tekevät eettistä harkintaa – eli joita voidaan käsitellä eetikkoina yrityksissä: yrityksen työntekijät, ulkopuoliset konsultit ja eettisten toimikuntien jäsenet. Erityisesti yritysten ulkopuoliset eetikot toimivat eettisten pohdintojen portinvartijoina. He voivat nostaa esiin hankalia ja vaikeita kysymyksiä, joita työntekijöiden voi olla haastavaa ottaa esille valtasuhteiden ja tulosvastuun takia. Näin ollen ulkopuolinen eetikko tasapainottaa valtasuhteita yrityksen sisällä.
Keskeinen sanoma oli, että eetikkoja tarvitaan ennen kaikkea neuvonantajina eettisissä kysymyksissä – ei niinkään moraalifilosofian asiantuntijoina. Eetikot auttavat ymmärtämään erilaisia näkökulmia tarkastelevaan asiaan liittyen. Eettinen asiantuntijuus ei ole siinä mielessä teknistä asiantuntijuutta, että siinä olisi löydettävissä universaaleja sääntöjä, joita tulee aina soveltaa samalla lailla. Pikemmin eettisessa toiminnassa tärkeää on sekä sääntöjen tunteminen että kyky soveltaa niitä eri tilanteissa. Lopuksi Demuijnck korosti yksilöiden – niin yritysten sisäisten kuin ulkopuolistenkin – moraalista vastuuta ja sen ymmärtämistä osana yhteisöjen päätöksentekoa.
Mikä on yritysten rooli kestävässä kehityksessä?
Pasi Heikkurinen (Lecturer in Business and Sustainable Change, University of Leeds) käsitteli liiketoimintaa, kestävää kehitystä ja yhteiskunnan muutosta puheenvuorossaan Integrative perspective on business and sustainable change. Heikkurisen mukaan kestävässä kehityksessä on tällä hetkellä kaksi ydinkysymystä; kuinka kestävyys voi toteutua liiketoiminnassa ja mikä on yritysten rooli kestävän kehityksen edistämisessä.
Heikkurinen lähti liikkeelle siitä ajatuksesta, että yritysten rooli suhteessa kestävään kehitykseen on lähtökohtaisesti ristiriitainen. Yhtäältä yrityksillä on valtavasti resursseja ja valtaa, joiden kautta ne vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen ja tuottavat innovaatioita. Toisaalta yritystoiminnalla on kiistämättömiä negatiivisia sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
Esityksessään Heikkurinen esitteli kolme tapaa ymmärtää vastuullista liiketoimintaa; taloudellinen, kriittinen ja poliittis-eettinen näkökulma. Taloudellinen on näistä kiistatta hallitseva näkökulma, joka keskittyy materiaalisen hyvinvoinnin luomiseen ja kilpailuun. Taloudellisen näkökulman sokeita kohtia ovat oikeudenmukaisuuteen ja eettisyyteen liittyvät kysymykset. Kriittinen näkökulma puolestaan haastaa taloudellista näkökulmaa nostaen esiin erityisesti eriarvoisuuteen ja valtaan liittyviä ongelmia. Heikkurinen toi esiin, että kriittinen näkökulma tarjoaa kuitenkin vain rajallisesti vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Kolmas, poliittis-eettinen näkökulma, korostaa vastuullista ja eettistä liiketoimintaa keinona oikeuttaa yritystoimintaa yhteiskunnassa. Heikkurisen mukaan tämä näkökulma tarjoaa avaimia muutokseen kohti kestävämpää liiketoimintaa, mutta jää usein ehdotuksissaan naiiville tasolle.
Kestävä muutos edellyttää samanaikaisia muutoksia yksityisellä ja julkisella sektorilla ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Eli muutosta tarvitaan toimijoiden, rakenteiden ja suhteiden tasolla. Heikkurinen huomautti, että sääntelyn ja julkisen vallan kautta tapahtuva muutos olisi luultavasti tehokkainta, mutta se on vain osittain mahdollista nykyisellä yksityisen vallan aikakaudella. Yritysten tärkein rooli on tällöin tukea erilaisia markkina-, demokratia- ja yhteistyöprosesseja, jotka pyrkivät kestävään muutokseen yhteiskunnassa. Heikkurinen päätti puheenvuoronsa ajatukseen, että kestävä kehitys edellyttää samanaikaisesti tuotannon ja kulutuksen tehostamista mutta myös niiden vähentämistä; rajallisten luonnonvarojen maailmassa vihertymisen lisäksi tarvitaan uudenlaista ymmärrystä siitä, että mikä on riittävää hyvinvointia
Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivät järjestettiin 14.–15.3.2018. Tutkimuspäiviä järjestää Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululla toimiva RESPMAN Research Group. Lisätietoja tutkimuspäivistä löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/jkk/en/research/themes/respman/tutkimuspaivat.html
Lue lisää:
Societal impact and finding the right audience for research
Kommentit