Johdantoa
Yliopistot irtaantuivat valtion budjettitaloudesta omiksi oikeushenkilöikseen yliopistouudistuksessa vuonna 2010. Uudistuksen yhteydessä yliopistot irtaantuivat valtion talousarviolain ja -asetuksen mukaisesta budjetoinnista ja kirjanpitosysteemistä. Yliopistolain (24.7.2009/558) mukaan yliopiston kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997), siis samaa liikekirjanpitoa, jota yritykset pitävät. Koska yliopistolla on myös tytäryhteisöjä, se tekee oman erillistilinpäätöksen lisäksi myös konsernitilinpäätöksen.
Yliopistomme hiljattain julkistettu tilinpäätös toimintakertomuksineen vuodelta 2021 on tavattoman moniulotteinen ja informatiivinen lukupaketti. Sitä täydentää hallituksen päätös Tampereen korkeakoulusäätiön varainkäyttöpolitiikasta, jossa on kaivatut linjaukset sijoitusvarallisuuden käytöstä yliopiston toiminnan rahoituksessa. Yliopistoyhteisön on syytä tutustua em. tilinpäätöspakettiin, joka on mielestäni mm. sijoitusomaisuuden käytön avaamisen suhteen perusteellinen verrattuna moneen muuhun yliopistoon vastaavassa asiassa.
Tuloslaskelman tulkinta
Ja se varoituksen sana. Osin tilinpäätöksen oikea ymmärtäminen vaatii laskennan ja tilinpäätösesittämisen pintapuolista syvällisempää osaamista. Tässä nostan esille vain yhden, mutta tärkeän kohdan, joka on rahoitusvarojen arvostus tilinpäätöksessä. Yliopiston on noudatettava korkeakoulujen taloushallinnon koodistoa, jonka on antanut opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/2/500/2018, 30.11.2020). Koodiston mukaan korkeakoulut arvostavat rahoitusvarat kirjanpitolain 5:2a §:n mukaisesti käypään arvoon ja merkitsevät käyvän arvon muutokset tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat yliopiston pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluva varsinainen sijoitusomaisuus, sijoitussalkut (OKM/2/500/2018, sivu 15).
OKM on tuonut ohjeellaan yliopistoihin nk. laajan tulon käsitteen. Kansainvälisissä tilinpäätösesittämisen standardeissa käytetään käsitettä Comprehensive Income, laaja tulos, johon liittyy se, että ansaittujen ja realisoituneiden tulojen lisäksi kirjataan tulokseen ja taseeseen rahoitusvarojen arvonnousuja ja -laskuja, jotka eivät perustu liiketapahtumiin kuten arvopapereiden myynneissä toteutuneisiin myyntivoittoihin tai -tappioihin. Kyse on tilinpäätöseristä, jota ei voida käyttää rahana yliopiston toiminnassa syntyneiden menojen rahoitukseen. Laajan tulokäsitteen käyttöönotto yliopistotyyppisessä toiminnassa on tilinpäätöksen lukijaa helposti harhaanjohtavaa. Korostettakoon, että kyse ei ole yliopistomme valinnoista, vaan valtakunnallisen päätöksenteon mukanaan tuomasta vaikutuksesta tuloslaskelman esittämistapaan
Ennen nyt voimassa olevaa koodistoa, yliopistot saattoivat soveltaa rahoitusvälineisiin sellaista käypään arvostamista, että arvonmuutokset kirjattiin taseen kautta ja vältettiin realisoitumattomien arvonmuutosten vaikutus yhteisön tilikauden tulokseen. Nyt tämä ei ole tältä osin enää mahdollista.
| Yliopisto | TKS | Tilinpäätös 2021 | 1 000 € | % |
| Sijoitustoiminta tuotot | yhteensä | 65 412 | 100 % | |
| realisoitunut | 31 447 | 48,1 % | ||
| realisoitumaton | 33 965 | 51,9 % | ||
Rahoitusvälineistä kirjattavat realisoitumattomat arvonmuutokset tuloslaskelmassa hämärtävät viimeistä riviä ja oikeata tulosta. Olen yllä olevaan taulukkoon irrottanut tilinpäätöksestä sijoitustuotot jaoteltuna realisoituneisiin ja ei-realisoituneisiin eriin. Realisoitumaton määrä on yli puolet sijoitustoiminnan tuotoista. Tänä vuonna sen suhteen vuoristorata kääntyy laskuun. Jonain vuonna ollaan myös realisoitumattomien tappioiden puolella. Käsitykseni on, että tällaiset käyvän arvon muutokset voitaisiin pitää liitetietojen puolella pelkkinä informaatioerinä ilman tulosvaikutusta. Liitetietojen ja toimintakertomuksen avulla voidaan esittää tieto yhteisön sijoituspolitiikan onnistuneisuudesta tavalla, joka pitää tuloslaskelman ”puhtaana”.
Toive voisi olla ministeriön suuntaan, että koodistoa uudistetaan tuloslaskelman esittämistavan suhteen. Joka tapauksessa yliopistomme varainhoidon ja sijoitusomaisuuden käytön linjanvedot kiinnittävät sitä, miten pitemmällä tähtäimellä realisoituneita tuottoja tullaan käyttämään strategisiin kohteisiin ja missä määrin tavanomaisiin operatiivisiin menoihin.
Lasse Oulasvirta
Julkisyhteisöjen laskentatoimen professori
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Kiitos hyvästä kirjoituksesta!
OKM:n taloushallinnon koodisto uudistui tosiaan vuodelle 2019. Nykymallissa tilinpäätökseen viralliseen tuloslaskelmaan ja sen kokonaistulokseen vaikuttaa olennaisesti sijoitustoiminnan tulos, joka kuitenkin vaihtelee suuresti vuosittain ja jota ohjataan aivan eri aikajänteellä kuin varsinaista toimintaa, jonka tilikaudelle jaksotettujen tuottojen ja kulujen tasapaino näkyy tuloslaskelman liiketuloksessa.
Tampereen korkeakoulusäätiön sijoitustoiminnan vuoden 2021 tuotoista tilinpäätöksessä realisoitunutta osuutta oli 31,5 M€. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säätiön varainhoitajat ovat tehneet sijoitussalkun sisällä allokaatiomuutoksia eli myyneet ja ostaneet eri sijoitusinstrumentteja. Tässä kaupankäynnissä on muodostunut laskennallisia tuottoja suhteessa ko. myytyjen sijoitusinstrumentin hankintahintaan, vaikka myynneistä saadut varat sinänsä ovat siirtyneet saman tien seuraavaan sijoitusinstrumenttiin. Kassavaikutusta näillä tilinpäätökseen kirjatuilla realisoituneilla tuotoilla ei siis ole ollut, koska säätiön sijoitusvarallisuudesta ei ole vuoden 2021 aikana siirretty varoja kassaan likviditeetin vahvistamiseen.
Tampereen yliopiston varainkäyttöpolitiikassa on linjattu, että sijoitusvarallisuden tuottoja voidaan hyödyntää yliopiston ydintoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen pitkän aikavälin 3 prosentin vuotuisen reaalituottotavoitteen verran. Tuloslaskelmassa tuleekin kiinnittää päähuomio liiketulokseen. Kokonaistulos sekä sijoitustoiminnan tulos tulee puolestaan suhteuttaa tähän sijoitustoiminnan tuottojen pitkän aikavälin tavoitetasoon, sillä yksittäisen vuoden vaihtelut sijoitustoiminnan tuloksessa suuntaan tai toiseen voivat olla erittäin suuria.
Yliopiston talousviestintää kehitetään niin, että sijoitusvarallisuuden tuottojen kohdentaminen tulee entistä selkeämmäksi sekä yliopistotasolla että yksiköiden näkökulmasta.
Patrik Marjamaa
19.5.2022 11:22