Blogikirjoitus on julkaistu alunperin EBEN Suomi ry:n blogissa 25.5.2023.
Mittavat ja monimutkaiset kestävyyshaasteet eivät ratkea vanhoilla ratkaisuilla. Tämä oli Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivillä 15. –16.3.2023 pääpuhujana esiintyneen professori Irene Henriquesin ydinsanoma. Henriques kuulutti myös vastuullisuustekojen vaikuttavuuden tarkastelun perään. Niin yritysten kuin tutkijoiden tulisi olla kiinnostuneempia siitä, mitä vaikutuksia yritysten vastuullisuusstrategioilla ja -toimenpiteillä on. Yhtenä ratkaisuna uusien ratkaisujen kehittelyyn ja vaikuttavuuden seuraamiseen Henriques ehdotti hiekkalaatikkometaforan hyödyntämistä. Vastuullisuuden hiekkalaatikolla (CSR sandbox) yritykset voivat kokeilla erilaisia aloitteita yhteiskunnallisten kestävyysongelmien ratkaisemiseksi, mitata vaikutuksia ja tätä kautta tehdä tarvittavia muutoksia vastuullisuusstrategioihinsa (Aronson & Henriques, 2022).
Henriquesin mukaan vastuullisuus- ja kestävyysasiat ovat ennen kaikkea monimerkityksellisiä, mikä edellyttää sekä rohkeaa yrittäjämäistä lähestymistapaa vastuullisuuteen että tiivistä sidosryhmävuorovaikutusta ja -yhteistyötä (Aronson & Henriques, 2022). Useiden eri toimijoiden mukaan ottaminen ”hiekkalaatikolle” mahdollistaa eri näkökulmien, osaamisen ja resurssien yhdistämisen sellaisten vastuullisuustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla on vaikutusta (Barnett, Henriques, & Husted, 2018; Batie, 2008). Aronson ja Henriques (2022) korostavat, että kokeilemalla ja testaamalla saadaan kerättyä tietoa laajasti sekä voidaan ymmärtää eri näkökulmia paremmin. Lopputuloksena saadaan aikaan tehokkaampia ja vaikuttavampia vastuullisuustekoja, rakennetaan yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden suunnasta sekä luodaan arvoa eri osapuolille.
Onko hiekkalaatikkometaforasta hyötyä meille Suomessa? Uskallammeko kokeilla rohkeasti ja kohdata matkalla myös todennäköisiä epäonnistumisia? Osaammeko luoda turvallisia ja kontrolloituja ympäristöjä uusille kokeiluille? Henriques kertoi tutkineensa vastuullisuus- ja kestävyysasioita liiketoiminnassa jo kolmenkymmenen vuoden ajan ja tullut siihen johtopäätökseen, että mitään hokkuspokkusratkaisua tai radikaalia suunnanmuutosta ei ole luvassa. Sen sijaan tarvitaan erilaista tekemisen tapaa, jolla voidaan luoda joustavasti uusia keinoja vastata tuntemattomaan. Uskallan väittää, että meillä on kaikki pelimerkit vastata Henriquesin esittämään haasteeseen heittäytyä rohkeiden, uusien avausten kehittämiseen akuuttien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.
Tutkimuspäivillä kuultiin lähes 50 tutkimusesitystä ajankohtaisista vastuullisuus- ja kestävyysteemoista. Tutkijoita puhuttivat muun muassa digitalisaation etiikka, vastuullisuus ja kestävyys koulutuksessa, erilaiset yhteistyömallit sekä vastuullinen johtaminen. Ilmiöt, kuten kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus olivat myös vahvasti esillä. Ei ole epäilystäkään siitä, ettei rohkeaa ja uudenlaista ajattelua olisi tutkimuskentällä. Samaan aikaan kestävyys on keskeinen teema yritysten agendalla. Lisäksi yhä enemmän tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta viimeisin tutkimustieto ja käytännön osaaminen saataisiin yhdistettyä. Suunta on siis oikea, mutta tekemistä on paljon ja lisää toimijoita ja toimenpiteitä tarvitaan.
Kutsunkin kaikki toimijat rohkeasti vastuullisuuden hiekkalaatikoille!
Teksti: Riikka Tapaninaho
Yliopisto-opettaja, yrityksen johtaminen, Tampereen yliopisto
****
Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivät on järjestetty vuodesta 2013 alkaen Tampereen yliopistolla. Tutkimuspäivät saavuttivat tänä vuonna 130 osallistujaa niin Suomesta kuin ulkomailta. Vastuullisen liiketoiminnan tutkimuspäivät on maksuton tapahtuma, johon ovat tervetulleita kaikki tutkijoista yritysten edustajiin. Seminaarin järjestämisestä vastaa RESPMAN Responsible Management Research Group, joka on tutkinut yritysvastuu- ja kestävyysteemoja vuodesta 2006 lähtien Tampereen yliopistolla. Myös EBEN ry on mukana tutkimuspäivillä palkitsemassa vastuullisuusaiheisiin liittyvää, parasta pro gradu -tutkielmaa, EBEN Finland Thesis Award.
Lähteet:
Aronson, O., & Henriques, I. 2022. Shared Value Creation in Equivocal CSR Environments: A Configuration Approach. Journal of Business Ethics. https://doi.org/10.1007/s10551-022-05260-5.
Barnett, M., Henriques, I. & Husted, B. W. 2020. Beyond good intentions: Designing CSR initiatives for greater social impact. Journal of Management, 46(6): 937-964.
Batie, S. S. 2008. Wicked Problems and Applied Economics. American Journal of Agricultural Economics, 90(5): 1176–1191.
Kommentit