Laatua on jo pidempään pidetty yhtenä liiketoiminnan menestyksen avaintekijänä, ja laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota muun muassa kannattavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden rinnalla. Globaalin kilpailun ja asiakkaiden kasvaneiden odotusten siivittäminä erilaisia laatutyöhön ja -ajatteluun liittyviä ideoita on sovellettu sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Tämä suuntaus jatkuu edelleen, kun huomio kohdistuu tuotteiden, palvelujen ja prosessien laatuun sekä sen jatkuvaan parantamiseen.
Kiinnostus laatuun ja laatutyöhön heijastuu myös eri alojen tieteellisissä tutkimuksissa. Myös Suomen Akatemian ja Liikesivistysrahaston osin rahoittamassa ja jo päättyneessä kolmiosaisessa tutkimushankkeessani analysoitiin laatua ja erityisesti sitä, miten laatua voitaisiin edistää johdon laskentatoimen tutkimuksessa, opetuksessa ja teorioissa. Aineisto kerättiin tieteellisistä artikkeleista, dokumenttilähteistä ja avainhenkilöiltä sekä haastatteluilla että havainnoimalla ja analysoitiin laadullisin ja/tai tilastollisin menetelmin. Tutkimushankkeen tulokset lisäävät tietoa laatuun liittyvistä merkityksistä, kriteereistä ja lähestymistavoista ja voivat siten auttaa sekä validoinnissa ja arvioinnissa että sopivien kriteerien ja lähestymistapojen valinnassa. Osaltaan tulokset myös lisäävät ymmärrystä jatkuvaan laadun parantamiseen sitoutuneen yrityksen ohjausjärjestelmistä ja -käytännöistä.
Laadun monet määritelmät ja merkitykset
Saatujen tutkimustulosten avulla on mahdollista laajentaa ymmärrystä siitä, miten monin eri tavoin laatu voidaan määritellä ja tulkita eri yhteyksissä ja konteksteissa. Vaikka laadun käsitteestä vallitsee jonkinlainen yksimielisyys, eri ajattelutavoissa ja yhteyksissä saattaa korostua esimerkiksi valmistuslähtöinen, tuotelähtöinen, käyttäjälähtöinen, tai arvolähtöinen näkökulma, tai transkendenttisuus eli ylivoimaisuus. Tutkimuksen tuloksena vahvistuu entisestään käsitys siitä, ettei laatukäsite itsessään ole selvä, vaan sangen monitulkintainen ja tulkitsijasta riippuvainen. Erilaisia laadun saamia merkityksiä voivat olla muun muassa virheettömyys, luotettavuus, kestävyys, toimivuus, estetiikka, havaittavissa oleva laatu, käyttövalmius, vastaavuus, erinomaisuus, yhteensopivuus, turvallisuus, ja paras mahdollinen laatu.
Yksi tutkimustulosten käytännön merkitys on siinä, ettei laadun käsitettä voida pitää itsestäänselvyytenä. Niinpä esimerkiksi laatujohtamisen yhteydessä olisi hyvä määritellä, mitä laadulla milloinkin tarkoitetaan. Muutoin on vaarana että laatu käsitetään eri tavoin, jolloin laatujohtamisen ohjaava vaikutus heikkenee. Valitut laadun merkitykset ja näkökulmat eivät kuitenkaan saisi jäädä liian kapeiksi, etteivät laadunkehittämisprojektit muodostu liian kapea-alaisiksi. Käytännön toiminnassa on hyvä hakea sopivaa tasapainoa toisaalta riittävän fokusoidun ja toisaalta riittävän laajan tarkastelunäkökulman välillä.
Lähteitä:
Ihantola & Kihn 2011. Threats to validity and reliability in mixed methods accounting research
Kihn 2017. Tilintarkastuksen laatu: ajankohtaiskatsaus tilintarkastuksen tieteelliseen tutkimukseen
Kihn 2015. Laatu kolmesta tarkastelunäkökulmasta: tekninen, kaupallinen ja palveluun liittyvä laatu
Kihn & Ihantola 2015. Approaches to validation and evaluation in qualitative studies of management accounting
Kommentit