Suomen tasavallan presidentin vaalin ensimmäinen ja todennäköisesti ainoa kierros käydään reilun kahden viikon päästä 28. tammikuuta. Vaikka presidentti-instituutio onkin melko kaukana tavallisen kansalaisen arjesta, presidentinvaaleissa äänestysprosentit ovat perinteisesti olleet korkeita, johtuen erityisesti vaalin henkilökeskeisyydestä ja kansalaisten arvostuksesta presidenttiä kohtaan. Näissä vaaleissa kokonaisprosentti voi tosin jäädä alemmas ja asetelma on muutenkin monella tapaa erilainen. Yleisesti keskusteluissa toistuukin sama ajatus: vaalit on jo käyty.
Epätavallinen kansansuosio
Vaaleja on ruodittu mediassa monesta eri näkökulmasta, mutta huomio kiinnittyy lopulta aina Sauli Niinistön ylivoimaiseen kansansuosioon. Koko ehdokasasettelun ajan istuva presidentti on saanut huomattavasti enemmän medianäkyvyyttä kuin muut ehdokkaat, ja jos uusimpiin mielipidemittauksiin on uskominen, Niinistö näyttäisi tulevan valituksi historiallisesti ensimmäisellä kierroksella. Kansa on istuvaan presidenttiin tyytyväisempi kuin koskaan. Uusimmassa Ylen teettämässä mielipidemittauksessa (Taloustutkimus, 5.1.2018) Niinistön suosio on ylivoimaiset 72 prosenttia. Toisena tulee Pekka Haavisto 11 prosentin kannatuksella ja muilla ehdokkailla kannatus vaihtelee yhdestä viiteen prosenttia.
Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borg on tutkinut kannatusmittausten merkitystä äänestyspäätökseen. Lähellä vaaleja tehdyt mittaukset yleensä mukailevatkin varsin hyvin todellista äänestystulosta, ja erityisesti henkilövaaleissa mittauksilla on vaikutusta äänestyspäätökseen (Borg, 1994). Kannatusmittausten yleisin kysymys on: “Ketä ehdokasta äänestäisit, jos vaalit pidettäisiin nyt?”. Tuloksista voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä, ja oman ehdokkaan erityisen hyvä tai huono menestys saattaa vahvistaa äänestyspäätöstä entisestään. Olisikin suuri ihme, jos näiden mittaustulosten jälkeen joku ehdokkaista nousisi toiselle kierrokselle haastamaan Niinistöä.
Kansalaiset tyytyväisiä valtaoikeuksiin
Sen lisäksi, että kansa on tyytyväinen nykyiseen presidenttiin, suurin osa haluaisi myös kasvattaa presidentin valtaoikeuksia, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn keväällä julkaistu Arvo- ja asennetutkimus (Apunen et al., 2017). Vastaajista 56 prosenttia arvioi presidentillä olevan sopivasti valtaa, ja jopa 43 prosenttia katsoi, että presidentillä on liian vähän valtaa. Mielipide on vahvistunut vähitellen 2000-luvulla. Perustuslakia uudistettiin presidentti Tarja Halosen kaudella, ja Sauli Niinistö onkin ollut ensimmäinen presidentti kavennetuilla valtaoikeuksilla. Hän on kuitenkin kuuden vuoden aikana pyrkinyt käyttämään kaikkia valtaoikeuksiaan tehokkaasti.
Sopivasti vaalien alla tuli julki myös Kunnallisalan kehittämissäätiön uusin kansalaistutkimus (6.1.2018), jonka mukaan kaikkien aikojen kolme arvostetuinta presidenttiä ovat järjestyksessä Urho Kekkonen, Sauli Niinistö ja Mauno Koivisto. Lähes puolet, jopa 45 prosenttia kansalaisista nostaisi Niinistön kolmen arvostetuimman presidentin joukkoon. Kyselyssä Niinistö oli erityisen suosittu yli 60-vuotiaiden joukossa, ja hehän äänestävät. Istuva presidentti paistattelee siis asemassaan kun muiden ehdokkaiden läpipääsy näyttää tuskallisen hankalalta. Samalla Niinistön kampanjatiimi ahkeroi 1,5 miljoonan euron edestä.
Kampanjoissa on eroja
Niinistön kampanjatyylistä näkyy, että presidentinvaaleja on ennenkin tehty. Toki valitsijayhdistyksen kautta pyrkiminen tuo uusia haasteita, mutta moni nimekäs yritys korvaa lahjoituksillaan puolueen antamaa tukea. Muiden ehdokkaiden tilannetta hankaloittaa se, että rahaa on vähemmän käytettävissä ja ehdokkaiden vaalikampanjoita on kritisoitu eri medioissa mm. mielikuvituksen ja vastakkainasettelun puutteesta. Harva esimerkiksi tietää, että Matti Vanhanen on kampanjoinut jo yli puolitoista vuotta, ja että Pekka Haavisto on käyttänyt edellisiä vaaleja huomattavasti enemmän resursseja maakunnissa kiertelyyn ja sosiaaliseen mediaan. Ehdokkaita on yllättävän paljon, onneksi. Kunnon vaalit nimittäin takaavat demokratian toteutumisen ja vaikka Sauli Niinistön kannatuslukuja kuvailtaisiin lähes “Pohjois-Koreamaisiksi”, ei häntä voi kampanjoinnin perusteella ainakaan peukaloiden pyörittelystä syyttää.
Vaikka lopputulos näyttääkin selvältä, on ehdokkailla selkeästi erilaiset profiilit. Joukkoon kuuluvat EU-vastaiset Huhtasaari ja Väyrynen, Nato-myönteinen Torvalds, diplomatiaan turvaava Haavisto, tasa-arvon puolestapuhujat Haatainen ja Kyllönen sekä ulkopoliittista osaamistaan korostavat Niinistö ja Vanhanen. Ongelma on siinä, että suurin osa ehdokkaista ei tuo omia näkökulmiaan ja profiiliaan tarpeeksi esille ja he sortuvat myötäilemään istuvan presidentin linjaa. Mielipide-erot sekoittuvat, ja vaalikoneista käy ilmi, että joukosta puuttuu esimerkiksi kokonaan oikeistoliberaali ehdokas. Edes Niinistö, Huhtasaari tai Väyrynen eivät sijoitu vastauksissaan nelikentän oikealle puolelle.
Presidentillisyys ja tietynlainen arvokkuus selittävät Niinistön suosiota. Helsingin Sanomien 4.1.2018 ilmestyneessä analyysissa kuvataan näin: ”Vuoden 2018 vaaleissa vastustajissa ei ole sellaista, jonka karisma riittäisi haastamaan Niinistöä. Niinistön esiintyminen, toimet ja puheet kohtaavat kansalaisten tunnot. Hänen ulkopolitiikan linjaansa pidetään hyvänä. Niinistö on tajunnut asettua johtajan rooliin silloin, kun sitä on tarvittu”.
Näin yksimielisiä ja rohkeita vaaliveikkauksia ei aina mediassa näe, varsinkaan ennen ensimmäistä vaalia. Kyseessä on siis Kekkosen jälkeen kaikkien aikojen läpihuutovaali, ja vuonna 2024 ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa, kun valitaan Niinistön jälkeistä presidenttiä. Saa kuitenkin nähdä, kuinka suuri osuus 4,5 miljoonasta äänioikeutetusta jää näissä vaaleissa nukkumaan, jos tulosta pidetään liian itsestään selvänä.
Lähteet:
Apunen, M., Haavisto, I., Iskanus, A., Toivonen, S., (2017). Kumous kunnissa: EVAn Arvo- ja asennetutkimus. Saatavilla täällä.
Borg, Sami (1994). Mittaus päivässä – tutkimus vuonna 1994 julkistetusta Suomen presidentinvaalien kannatusmittauksista. Helsinki, Oikeusministeriö
HS (4.1.2018). Sauli Niinistö on Mäntyniemen mietiskelijä, jonka etäinen arvokkuus on hurmannut suomalaisia. Saatavilla täällä.
Kaks.fi (5.1.2018). Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit. Saatavilla täällä.
Taloustutkimus (6.1.2018). Presidentinvaalit 2018 – vaalien 1. ja 2. kierros. Saatavilla täällä.
Kommentit