Tämänvuotinen tutkimusprojektikurssi oli niin suosittu, että osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Käynnissä olikin kaksi projektia samaan aikaan: Kärki ja Lupaus.
Opiskelijat keräsivät aineiston pirkanmaalaisista ehdokkaista analysoimalla esimerkiksi ehdokkaiden kotisivuja, someaktiivisuutta ja vaalikonevastauksia.
Aikaisempina vuosina projektikurssilla on opiskellut keskimäärin 5–8 opiskelijaa, jotka ovat muodostaneet yhden projektikokonaisuuden. Nyt kahdessa ryhmässä opiskeli ja tutki yhteensä 15 opiskelijaa, jotka ovat valtio-opin opintosuunnan opiskelijoita aina ensimmäisen vuoden opiskelijoista graduseminaarilaisiin.
Opettajina toimivat tänä vuonna tutkijatohtori Aino Tiihonen ja väitöskirjatutkija Salla Vadén johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
– Hyödynsimme ryhmäjaossa taustatietoa opiskelijoiden opintojen vaiheesta. Pyrimme opettajina varmistamaan, että kumpaakin ryhmään tulee tasaisesti eri vaiheissa opintojaan olevia opiskelijoita, tutkijatohtori Aino Tiihonen kertoo.
Talous, terveys ja hyvinvointi pirkanmaalaisten kärkiteemoina
Kärki-projektin mukaan talous sekä hyvinvointi ja terveys olivat suosituimmat kärkiteemat. Näistä talous oli pirkanmaalaisten miesehdokkaiden suosituin teema. Hyvinvointi ja terveys oli naisten suosituin ensimmäinen kärkiteema.
Valituksi tulleilla ehdokkailla talous oli selkeästi suosituin kärkiteema, mikä myötäilee vaalien kontekstia. Läpimenneiden ehdokkaiden kärkiteemoissa korostuivat henkilökohtainen talous ja työelämä.
TikTokia käyttävien ehdokkaiden joukossa suosituimmat teemat olivat hyvinvointi ja terveys sekä nationalistisiin ja konservatiivisiin arvoihin kiertyvät teemat.
Kärki-projektin tarkastelu osoitti, että laajimmin sosiaalisen median kanavissa oli Sinimustan liikkeen ehdokkaita. Tutkimus ei kuitenkaan tarkastellut sitä, miten ja kuinka paljon sosiaalisia medioita käytettiin vaalikampanjoinnissa. Vastaavasti myöskään nationalismin sisällöstä opiskelijat eivät tehneet päätelmiä. Sinimustalla liikkeellä oli ainoastaan ylivoimainen edustus sosiaalisessa mediassa tilien määrillä mitattuna. Tulosta opiskelijat selittivät esimerkiksi sillä, että liikkeen ehdokaslista oli nuorin muihin puolueisiin verrattuna.
Tutkimuksen perusteella läpipäässeillä ehdokkailla on enemmän sosiaalisen median tilejä kampanjoinnissaan verrattuna kaikkiin ehdokkaisiin. Tämä voi kuitenkin olla yhteydessä myös siihen, että läpipäässeillä on kaikkiin ehdokkaisiin verrattuna enemmän poliittista kokemusta.
Lupauksissa vaihtelivat kulttuuriset ja sosioekonomiset teemat
Keskimäärin kaksi kolmasosaa 19–35-vuotiaista ehdokkaista Pirkanmaalla painottaa vaalilupauksissaan enemmän sosiokulttuurisia teemoja. Lupaus-projektin tulosten mukaan teemoiksi nousivat tässä joukossa kansan etu ja nationalismi, yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja sosiaalietuudet, vahvat julkiset palvelut ja hyvinvointivaltio.
Vastaavasti 36–54-vuotiaiden vaalilupauksista 2/3 painottuu enemmän sosioekonomisiin asiakysymyksiin. Tärkeiksi yksittäisiksi teemoiksi nousevat lapsiperheiden asiat, syntyvyys sekä talous ja ilmasto.
55+ -vuotiaiden vaalilupaukset painottuvat sosiokulttuurisiin kysymyksiin. Yksittäisiä tärkeitä teemoja olivat talous, kansan etu ja nationalismi ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus.
Kurssi opettaa projektinhallintaa ja innostaa tutkimukseen
Kurssin päätteeksi opiskelijaryhmät esittelivät tuloksiaan. Tutkimustuloksia selitettiin kontekstoimalla ne vaalien alla käytyyn yhteiskunnallisen keskusteluun, ja opiskelijat arvioivat esimerkiksi tulosten yleistettävyyttä. Havaintoja suhteutettiin politiikantutkimuksen käsitteisiin ja jaotteluihin. Lisäksi pohdittiin aineistojen yhdistämistä tulevaisuudessa, jolloin voitaisiin selvittää, onko ehdokkaiden lupausten ja kärkiteemojen välillä ristiriitaa.
Tutkimusaiheet – pirkanmaalaisten ehdokkaiden vaalilupaukset ja kampanjoiden kärkiteemat – valitsivat opiskelijat itse kiinnostustensa mukaan.
Opiskelijat keräsivät tilastoaineiston pirkanmaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista ja analysoivat sitä vastatakseen tutkimuskysymyksiinsä. Aineistona hyödynnettiin ehdokkaiden vaalikonevastauksia (Yle ja Helsingin Sanomat), vaalikoneessa annettuja vaalilupauksia (Yle), ehdokkaiden omia kotisivuja ja aktiivisuutta sosiaalisen median eri kanavissa.
Projektinhallintaan perehdyttävä kurssi tarjoaa alustavan näkymän tutkimukseen. Kurssi syntyi vajaa kymmenen vuotta sitten valtio-opin tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkosen aloitteesta.
– Itseäni kiinnostaa ennen kaikkea tutkimus kurssin sisällössä. Opiskelijat ovat itse keränneet aineiston ja muuttaneet sen kvantitatiiviseen muotoon. He ovat valtavan innostuneita ja omistautuneita kurssille. Toivon, että kurssi madaltaa kynnystä myös tutkielman tekemiseen, sanoo Salla Vadén.
Innostus tuli esiin hiotussa tulosten esittämisessä sekä keskustelussa ja uusissa avauksissa viimeisellä opetuskerralla.
– Näemme, miten opiskelijamme pystyvät ottamaan suuria kokonaisuuksia haltuun ja liittämään tiedon yhteiskunnalliseen kontekstiin, Aino Tiihonen sanoo.
Tiihonen toimi kurssin opettajana Sami Borgin kanssa vuonna 2019, jolloin nykyään väitöskirjatutkijana työskentelevä Vadén suoritti kurssin.
***
Opiskelijat kokivat saaneensa kurssilla kosketusta projektimuotoiseen tapaan, jolla he tulevat varmasti työelämässä työskentelemään. Oman aineiston kerääminen vaikutti jättäneen hyvän mielen. Opiskelijat kiittivät loppupohdinnassa myös opettajilta saatua jatkuvaa ohjausta.
Kurssi tuo mielenkiintoisesti esiin ryhmädynamiikkaa, kun jokainen vastasi omasta kokonaisuudestaan tutkimuksessa. Tiihonen ja Vadén jakoivatkin ryhmiin eri vaiheissa olevia opiskelijoita näiden omien kiinnostusten ja vahvuuksien mukaan.
Tutkinto-ohjelma: Politiikan tutkimuksen koulutus
Kirjoittajat: viestintäasiantuntija Mikko Korhonen, tutkijatohtori Aino Tiihonen ja väitöskirjatutkija Salla Vadén
Kommentit