Teksti: Hille Ruotsalainen
Työn tavoite ja merkitys
Maailman kuvallistuminen ja kuvien valta, niin sanottu visual turn, on vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Samaan aikaan digitalisoituminen on kiihtynyt. (Mietzner et al., 2005; Ventrella, 2015.) Näiden muutosten ymmärtäminen edellyttää uudenlaista tulkintakehystä. Väitöstutkimukseni keskittyy kahden megatrendin, kuvallisen käänteen ja digitalisoitumisen, vaikutuksiin kuvataiteilijan työssä.
Väitöstutkimuksessani näiden megatrendien vaikutuksia tarkastellaan visuaalisen maailman ammattilaisten, kuvataiteilijoiden, työn ja siihen liittyvän tiedonhankinnan kautta. Kuvataiteilijan työ edellyttää monipuolista vuorovaikutusta informaation kanssa, eli tiedonhankintaa, tiedon jakamista ja tiedon käyttöä.
Kuvataiteilijoiden informaatiovuorovaikutuksesta tiedetään varsin vähän. Informaatiovuorovaikutuksen tarkastelu tarjoaa tulkintakehyksen, jonka avulla saadaan esiin kuvallisessa informaatioympäristössä tapahtuneita muutoksia. Tässä tutkimukseni on poikkitieteellinen pureutumalla informaatiotutkimuksen ja taiteiden tutkimuksen leikkauskohtaan.
Koska kuvataiteilijan työssä keskeistä on luova prosessi, se toimii myös tämän tutkimuksen lähtökohtana. Tutkimuksessa hyödynnän kuvataiteilijan työprosessin jäsennystä (Ruotsalainen, 2012). Tässä jäsennyksessä kuvataiteilijoiden informaatiovuorovaikutusta käsitellään prosessina, jossa jokaiseen vaiheeseen liittyy tietynlaista, sille tyypillistä tiedonhankintaa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja eksploratiivinen. Tutkimus kehittää teoreettista ymmärrystä tehtävälähtöisestä tiedonhankinnasta sekä visuaalisen informaation luonteesta ja siihen liittyvistä tiedontarpeista.
Tutkimuskysymys: Millaista on kuvataiteilijoiden informaatiovuorovaikutus?
Tarkennukset:
- Millaisia työvaiheita kuvataiteilijan työprosessiin sisältyy?
- Millaista tiedonhankintaa kuvataiteilijan työprosessin eri vaiheisiin liittyy?
- Millaisia tietotyyppejä kuvataiteilijoiden ammatillisessa tiedonhankinnassa voidaan erottaa?
- Millaista on tutkimusaineistossa ilmenevä visuaalinen informaatio?
- Miten kuvataiteilijan tiedonhankinta on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana?
Työn tausta
Kaksi keskeisintä kuvataiteilijoiden informaatiovuorovaikutuksen tutkimusta ovat Cobbledickin haastattelututkimus (1996) ja Hemmigin kvantitatiivinen (2009) tutkimus.
Susie Cobbledick haastatteli tutkimuksessaan (1996) neljää taiteilijaa. Hänen tavoitteenaan oli saada alustavaa tietoa kuvataiteilijan tiedonhankinnasta syvähaastattelumenetelmällä. Cobbledick jakoi tiedonlähteitä koskevat kysymykset kahdeksaan pääluokkaan – tietotyyppeihin – joista on muodostunut pohja myöhemmälle tutkimukselle.
William S. Hemmig (2009) totesi, että kuvataiteilijat etsivät viidentyyppistä tietoa: inspiraatioon liittyvä tietoa, visuaalista informaatiota, teknistä tietoa, markkinointiin ja urasuunnitteluun liittyvää sekä taidemaailman kehityksessä mukana pysymiseen liittyvää tietoa. Tätä luokittelua Hemmig (2008, 355) pitää kuvataiteilijan tiedonhankinnan yleisenä mallina.
Hemmigin malli (2009) on kuitenkin kapea, ja perustuu varsin vähäiseen empiriaan. Lisäksi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on tapahtunut merkittäviä muun muassa informaatioympäristöön liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat kuvataiteilijan tiedonhankintaan.
Väitöstutkimuksessani selvitän, millä tavalla kaikki liittyy kaikkeen kuvataiteilijan tiedonhankinnassa ja miten tämä on muuttunut vuosikymmenen aikana. Työhypoteesina on, että aiemmin mainitut megatrendit vaikuttavat merkittävästi kuvataiteilijoiden työtehtäviin liittyvään informaatiovuorovaikutukseen.
Tutkimusmenetelmä
Tutkimusaineisto koostuu kahdesta haastatteluaineistosta, joista ensimmäinen on kerätty vuonna 2009 (Ruotsalainen, 2012) ja toinen kerätään syksyllä 2022. Haastateltavina on joukko maamme eturivin kuvataiteilijoita, jotka edustavat kuvataiteen keskeisiä aloja: taidemaalausta, kuvanveistoa ja taidegrafiikkaa. Aineiston keruun toisessa vaiheessa haastatellaan samat osallistujat. Jos heitä kaikkia ei saada mukaan, informanttien ryhmää täydennetään uusilla haastateltavilla. Haastattelut toteutetaan alkusyksyn 2022 aikana siten, että haastateltava on työtilassaan teostensa välittömässä läheisyydessä.
Tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu. Haastattelemalla kuvataiteilijoita heidän työympäristöissään voidaan paljastaa tutkimusaiheesta yksityiskohtia, jotka eivät muilla keinoin avautuisi.
Haastateltavia pyydetään piirtämään oma informaatiohorisonttinsa. T. D. Wilsonin mukaan tietokäyttäytymisen (information behavior) muodostavat toiminnot, joiden kanssa yksilö joutuu tekemisiin, kun hän tiedostaa omat tiedontarpeensa, hakee käyttötarkoitukseensa soveltuvaa informaatiota ja käyttää tai siirtää löytämäänsä informaatiota. Tietokäyttäytyminen on kokonaisuus, joka ilmentää ihmisen käyttäytymistä suhteessa tiedonlähteisiin ja tiedonhankinnan kanaviin. Se on osa viestintäkäyttäytymistä ja koostuu tietokäyttäytymisestä, tiedonhankintakäyttäytymisestä ja tiedonhakukäyttäytymisestä (Wilson 1999, 262).
Informaatiohorisonttipiirroksessa kuvataiteilija sijoittaa käyttämänsä tiedonlähteet ja tiedonhaun kanavat kolmelle kehälle: eniten käyttämänsä ja itselleen tärkeimmät lähimmäksi itseään sisimmälle kehälle, vähemmän tärkeät seuraavalle kehälle ja harvemmin käytetyt lähteet uloimmalle kehälle. Kuvassa 2 taidegraafikko kuvaa omaa tietokäyttäytymistään työprosessin aikana. Hänen lähtökohtansa on taiteilijan intentio. Lähimmäksi itseään hän on sijoittanut tärkeimmät tiedonlähteet ja kanavat: oman kuvapankin, ekskursiot, omat kirjoitukset, tapaamiset kasvotusten, itse otetut valokuvat, elävän mallin, internetin ja luonnokset. Seuraavalle kehälle hän on sijoittanut muiden tekemät tai ottamat kuvat, muiden kirjoitukset, näyttelyt ja referenssiteokset. Uloimmalla kehällä piirroksessa ovat tutkimukset.
Väitöstutkimukseni edustaa teoreettisesti suuntautunutta laadullista tutkimusta. Tutkimusaineistoa analysoidessa selvitän, millaista on kuvataiteilijan informaatiovuorovaikutus sekä millainen yhteys on kuvataiteilijoiden työprosessin vaiheilla ja tiedonlähteiden käytöllä. Lisäksi tarkastelen muutosta kahden eri aineistonkeruupisteen välisellä jaksolla. Tällä tavoin saavutetaan holistinen näkemys aiheesta kahden eri aikoina kerätyn haastatteluaineiston valossa.
Tutkimuksen implikaatiot
Väitöstutkimukseni tuottaa uutta tietoa digitalisoitumisen ja kuvallisen käänteen vaikutuksista luovassa visuaalisessa työssä. Tiedonhankinnan malli auttaa ymmärtämään, miten erilaisissa työprosessin vaiheissa tiedontarpeet ja tietotyypit vaihtelevat. Tämä parantaa mahdollisuuksia tarjota tarkemmin tietoa joko palveluna (informaatiopalvelut) tai automaattisesti (suosittelujärjestelmät).
Visuaalisen informaation määrittely kuvataiteilijoiden työn kontekstissa lisää ymmärrystä muun muassa siitä, miten visuaalinen tieto tulisi kuvailla. Tämä on kiinnostavaa esimerkiksi tekoälyn ja konenäön tuottamien kuva-analyysien laadun arvioimisen näkökulmasta.
Tutkimus ylittää tieteenalarajat ja on aidosti monitieteinen: käytössä ovat sekä informaatiotutkimuksen että taiteiden tutkimuksen aiemmat tutkimustulokset ja menetelmät. Tutkimus on kokeileva, ei pelkää keskeneräisyyttä eikä ennalta määrittelemättömyyttä: ensi kertaa tutkimuksen lähtökohtana on kuvataiteilijan työprosessi. Näin ei ole ollut missään aiemmassa tutkimuksessa. Myöskään pitkittäistutkimusta aiheesta ei ole koskaan tehty.
Syvennän aiemman tutkimukseni tietoja ja kehitän kuvataiteilijoiden tiedonhankinnan tieteellistä prosessimallia, jonka avulla voidaan tarkastella meitä jokaista koskettavaa muutosta kuvien vallan lisääntyessä.
Lähteet
Cobbledick, Susie (1996). The Information seeking behavior of artists: exploratory interviews. The Library Quaterly, vol.66, no. 4, 343-372.
Hemmig, William S. (2009). An Empirical study of the information-seeking behavior of practicing visual artists. Journal of Documentation, vol. 65, no. 4, 682-703.
Hemmig, William S. (2008). The Information-seeking behavior of visual artists: a literature review. Journal of Documentation, vol. 64, no. 3, 343-362.
Manjoo, Farhod (2018). Welcome To The Post-Text Future. The New York Times 14.2.2018.
Mietzner, Ulrike; Meyers, Kevin & Pelm, Nick (eds.)(2005). Visual History. Images of Education. Peter Lang.
Ruotsalainen, Hille (2010). ”Harvan työprosessi on niin ameebamainen” – Kuvataiteilijan tietokäyttäytyminen. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos. Saatavana http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20911
Ruotsalainen, Hille (2012). Kuvataiteilijoiden tietokäyttäytyminen työprosessin aikana. Informaatiotutkimus, vol. 31 nro 2 (2012). Saatavana http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/view/6750/5478
Ventrella, Francesco (2015). Visual Turn. Teoksessa Wright, James (ed.): International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences. Elesevier, Oxford.
Wilson, T.D. (1999). Models in information behavior research. Journal of Documentation, vol. 55, no. 3, 249-270.
Kommentit