Bioanalyytikkokoulutus mahdollistaa työllistymisen monelle eri osa-alueelle niin sosiaali- ja terveysalalla, yritys- ja yksityissektorille kuin esimerkiksi tutkimuksen sektorille. Koulutuksen aikana on usein mahdollista vahvistaa erityisiä kiinnostuksen kohteitaan esimerkiksi harjoitteluiden, opinnäytetyön ja kesätöiden merkeissä. Opiskelun ohessa tehtävä työ onkin erinomainen ja mielestäni erittäin suositeltava tapa saada niin sanotusti jalkaa ovenväliin tulevaisuuden työpaikkoihin.
Yksi mahdollisuuksista on hakeutua tutkimusryhmään töihin. Erityisesti tutkimusryhmiä on yliopistoilla, joiden painotusalueet vaihtelevat paljon maantieteellisestä sijainnista riippuen. Esimerkiksi Tampereen seudulla tehdään tutkimusta syöpätautien, infektiotautien ja biomateriaalien alalla, kun taas esimerkiksi Jyväskylässä eräs suurimpia tutkimuskohteita on liikunnan ja urheilun monipuoliset vaikutukset. Helsingissä taas tehdään paljon tutkimusta esimerkiksi eläinlääketieteen parissa. Erilaisia laboratorioita, joihin voi bioanalyytikkokoulutuksella hakea on siis monia. Tutkimusryhmissä voi bioanalyytikkojen lisäksi työskennellä kirjava joukko eri asteisia tutkijoita aina maisterivaiheen opiskelijasta akatemiaprofessoriin, laboratorioanalyytikoita, sairaanhoitajia, lääkäreitä, tilastotieteilijöitä ja esimerkiksi tutkimusten sosiaalisesta puolesta huolehtivia asiantuntijoita.
Bioanalyytikolla voi tutkimusryhmän sisällä olla monenlaisia tehtäviä, sillä laboratorioalan ammattilaisena työnkuvaan voi kuulua esimerkiksi analyysilaitteistojen käyttäminen ja huolto yhtä lailla kuin kehonkoostumuksen mittaaminen. Tällä hetkellä olen itse töissä Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmissä, jossa teen töitä muun työn ohessa myös bioanalyytikon roolissa. Minun lisäkseni ryhmissä työskentelee noin viisi bioanalyytikon koulutuksen saanutta työntekijää. Kullakin on erilainen rooli tiedekunnan sisällä: kaikkien roolina on ottaa tutkimuksissa tarvittavia biologisia näytteitä, kuten verinäytteitä ja sydänfilmejä sekä huolehtia näytteiden käsittelystä, sekä analyysistä. Tärkeänä tehtävänä on myös analyysilaitteistojen ylläpito sekä huolto, mutta myös laitekannan ajantasaisuudesta huolehtiminen. Reagenssien ja tarvikkeiden tilaus on keskitetty tietyille henkilöille ja laboratorion aikataulusta huolehtiminen toisille. Laboratoriohenkilökunnan tehtävänä on myös toimia asiantuntijoina tutkimusta tekeville tutkijoille esimerkiksi verinäytteen säilyvyyttä tai ottotapahtumaa käsittelevissä asioissa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa esimerkiksi verinäytteiden ottaminen ja erilaisten rasituskokeiden tekeminen ovat suuri osa työnkuvaa, joten näissä tilanteissa bioanalyytikon ammattitaito on tarpeen. Myös esimerkiksi tiettyjen histologisten värjäysten tekeminen, mikroskoopin ja molekyylibiologisten menetelmien käyttö voi monissa paikoissa olla osa työtä. Tutkimusryhmän tehtävänä onkin tarjota koulutusta ja perehdytystä uusiin työtehtäviin, myös tilanteissa, joissa menetelmä on uusi myös ryhmälle. Bioanalyytikon roolina on harvoin tehdä suunnitelmia tutkimuksen sisällä, vaan usein suunnitelmat tulevat ensin ryhmän päätutkijalta, joka hyväksyttää suunnitelmansa toteuttamismahdollisuudet muulta laboratoriohenkilökunnalta. Usein bioanalyytikot voivat toimia myös tutkimusta avustavissa tehtävissä, kuten näytteiden valokuvauksessa, liuosten valmistamisessa ja esimerkiksi laitehankintojen vertailussa. Työnkuvan määritteleekin usein juuri tutkimusryhmän keskeinen kiinnostuksen kohde ja meneillään olevat tutkimukset. Usein laboratoriohenkilökunta on monen eri ryhmän käytettävissä, minkä vuoksi aikataulujen organisointi, näytevirtojen hallinnointi, tarkkuus ja huolellisuus ovatkin oleellisia ominaisuuksia tutkimuspuolelle töihin hakeuduttaessa.
Itse olen kokenut tutkimusryhmässä työskentelyn juuri sopivan yksilöivänä ja haasteita tarjoavana. Saan työssäni käyttää monia bioanalyytikon eri taitoja joskus samankin työnpäivän aikana. Pidän myös siitä, että asiakkaat (tässä tutkittavat) saa kohdata entistä henkilökohtaisemmin ja yksilöllisempinä ilman jatkuvaa kiireen tunnetta. Verrattaessa työtä esimerkiksi sairaalamaailmaan, ovatkin tutkimusryhmässä työskentelyn eduiksi laskettavissa useimmiten laajempi työnkuva, työpäivien selvä vaihtelevuus sekä mahdollisesti myös suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan erikoisosaamiseensa.
Hanna-Kaarina
Kommentit