Yliopisto-opiskelu on usein monelle nuorelle aikuiselle elämän tärkein ajanjakso, jolloin hankitaan itselle mieluisa tutkinto, harjoitetaan monia työelämän taitoja ja luodaan uusia ystävyyssuhteita. Monelle – kuten myös itsellenikin – opiskelupaikan saaminen on eräitä elämän kohokohtia, joka avaa hyvin moninaisia ovia opiskelun jälkeen. Itse neljännen vuoden opiskelijana koen, että yliopisto on muuttanut elämääni ja ajatteluani suuresti, enkä olisi altistunut läheskään yhtä monelle arvokkaalle ja hienolle opiskelukokemukselle ilman yliopistossa opiskelua. Yliopisto on siten antanut minulle todella paljon ja kaikki oppimani taidot vien mukanani tulevaisuuden työelämään.
Itse neljännen vuoden opiskelijana koen, että yliopisto on muuttanut elämääni ja ajatteluani suuresti, enkä olisi altistunut läheskään yhtä monelle arvokkaalle ja hienolle opiskelukokemukselle ilman yliopistossa opiskelua.
Yliopisto ei kuitenkaan ole pelkästään oman alan ja sivuaineiden sisällön opiskelua, vaan yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia kartuttaa omaa osaamista myös muutoin. Esimerkiksi oma ainejärjestö tai kilta tarjoaa erilaisia pestejä vapaa-aikavastaavista puheenjohtajaksi, joista saa työelämässä tärkeitä taitoja ja lisää rivejä omaan ansioluetteloon.
Tampereen yliopisto tekee lisäksi tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa ja tarjoaa mahdollisuuksia eri kehittämisprojekteihin, joissa harjaannutetaan työelämätaitoja samalla, kun saadaan opintopisteitä. Demola ja Y-kampus ovat tästä hyviä esimerkkejä, sillä ne mahdollistavat työelämässä olennaisten taitojen harjoittamista jo opintojen aikana.
Kaikki yliopistosta saatu osaaminen ja taito ei siis liity pelkästään oman alan uusimman teoria- tai tutkimustiedon hallitsemiseen, vaan yliopiston tarjoamat mahdollisuudet ja opiskelu kartuttavat osaamista myös muutoin.
Kaikki yliopistosta saatu osaaminen ja taito ei siis liity pelkästään oman alan uusimman teoria- tai tutkimustiedon hallitsemiseen, vaan yliopiston tarjoamat mahdollisuudet ja opiskelu kartuttavat osaamista myös muutoin. Opiskelija voi vapaavalintaisesti valita, millaisia mahdollisuuksia haluaa opintojensa aikana hyödyntää ja mistä kokee olevan eniten hyötyä omaa tulevaisuutta ajatellen. Olen esimerkiksi itse opintojeni aikana toiminut alakoululaisten läksykerho-ohjaajana, opiskelija-avustajana kansainvälisisissä ja kansallisissa konferensseissa ja nyt blogilähettiläänä. Suoritan parhaillaan myös erillisiä opettajan pedagogisia opintoja Tampereen yliopistossa, joihin voi omassa tutkinto-ohjelmassani hakea parin vuoden opiskelun jälkeen.
Kaikissa näissä olen saanut harjaannuttaa erilaista osaamista kuten viestintää, monikulttuuriosaamista, asiakaspalvelua, ohjaamista ja opettamista, joten vain taivas on rajana! Oppimisen mahdollisuudet eivät siis rajoitu pelkästään eri kursseihin tai opintojaksoihin. Seuraavaksi erittelen mielestäni olennaisimpia taitoja, jotka yliopistossa opiskelu on minulle antanut.
1. Asiantuntijuus omasta alasta ja sivuaineista
Varmaankin selkein yliopiston anti löytyy siitä osaamisesta, joka pää- ja sivuaineista on saatu. Eri kurssit kerryttävät alan ymmärrystä suuresti ja innostavimpia oppimishetkiä ovat olleet ne tilanteet, joissa olen huomannut kertovani tai opettavani omasta alastani asiantuntevasti. Olen esimerkiksi huomannut pystyväni osallistumaan konkaritutkijoidenkin keskusteluun ja tuomaan keskustelua rikastavia näkökulmia ja perustelemaan niitä oman ymmärrykseni perusteella. Tällaiset hetket lisäävät myös omaa luottamustani taitoihini ja tietämykseeni, sillä ne auttavat minua ymmärtämään, kuinka vahvaksi asiantuntijuuteni on jo karttunut.
Pystyn muodostamaan omia näkemyksiäni alani eri teemoista ja tuomaan näkemyksiäni esiin uskottavasti. On esimerkiksi hassua ajatella, että sellaiset oman alan termit, joiden merkitystä aktiivisesti pänttäsin pääsykokeita varten, kuuluvat nykyään normaaliin sanavarastooni.
2. Kriittisen ajattelun taidot
Jo ensimmäisestä opiskelusyksystä lähtien kriittisen ajattelun tärkeyttä korostettiin selvästi ja se onkin vahvistunut yliopisto-opintojen aikana suuresti. Tiedon kriittiseen tarkasteluun ja arviointiin on myös kannustettu jatkuvasti eli ei ole ihmekään, että se on yksi päällimmäisistä asioista, jonka yliopisto-opinnoista olen oppinut. Kriittinen ajattelu näkyy myös arjessani esimerkiksi lähdekriittisyydessä mediassa, ymmärryksessä tiedon kontekstisidonnaisuudesta ja siinä, että suhtaudun kriittisesti sellaisiin väitteisiin, joita ei voi perustella tutkimuksella. Erotan siis mielipiteet faktoista yhä voimakkaammin ja suhtaudun minkä tahansa tiedon luotettavuuteen varovasti.
3. Argumentointi-, kirjoittamis- ja esiintymistaidot
Yliopisto-opiskelun aikana olen myös harjaantunut kirjoittamaan, esiintymään ja argumentoimaan sujuvasti. Valtaosa valitsemistani kursseista on koostunut kirjallisista tuotoksista kuten esseistä ja oppimispäiväkirjoista. Kirjoittamisen mukana on tullut myös taito kirjoittaa vakuuttavasti ja perustellen, sillä olen oppinut tuomaan omia mielipiteitäni esiin esimerkiksi tieteellisiin lähteisiin vedoten.
Tieteellinen argumentointi on akateemisten tekstien perusta, joten se on hyvin olennainen yliopistosta saamani taito. Usealla kurssilla on vaadittu myös esimerkiksi esiintymistä tai opetushetken laatimista, jotka ovat pituudeltaan vaihdelleet 10 minuutista eteenpäin. Uskaltaisin väittää, että täysin ilman esiintymistä ei yliopisto-opinnoista selviydy! Etenkin itseni kaltaiselle epävarmalle esiintyjälle karttunut esiintymiskokemus opintojen aikana on ollut hyvin positiivista, eikä esiintyminen jännitä läheskään yhtä paljon enää.
4. Englannin kielen taito
Riippuen omasta alasta, jopa puolet kurssikirjoista tai kursseilla luetuista artikkeleista voi olla englanniksi jo siitäkin syystä, että suomen kieli ei valitettavasti ole tieteellisten tekstien yleiskieli. Kuitenkin pääaineessani kasvatustieteissä on ollut mielestäni vähemmän englanninkielisiä tekstejä vaikkapa psykologiaan verrattuna, eli eri alojen välillä on tässä hieman vaihtelua. Englanninkielinen kurssikirjallisuus voi tuntua aluksi pelottavalta epävarmalle osaajalle, mutta myös englannin kieli on yksi yliopistossa harjaantuva taito. Englannin osaaminen karttuu vain puhumalla, kirjoittamalla ja lukemalla! Se on tämän päivän maailmassa olennainen taito myös työelämää ajatellen.
(Psst! Aikaisemmasta blogikirjoituksesta löytyy vinkkilista oman kielitaidon kartuttamiseen.)
5. Organisointitaidot
Organisointitaidot ovat hyvä esimerkki sellaisista kyvyistä tai taidoista, joita ei ole varsinaisesti lisätty yliopiston opetussuunnitelmaan, eikä niitä suoraan mainita yliopisto-opiskelun tavoitteissa. Organisointitaidot kuitenkin kehittyvät opintojen aikana, sillä opiskelija on itse vastuussa ajankäytöstään, aikataulutuksestaan ja siitä, että kurssityöt tulevat tehdyksi ajallaan. Yliopistossa opiskelun itsenäisyyden vuoksi opinnoissa menestymisessä organisointikyvykkyys on tärkeää. Organisointitaidot ja erityisesti opiskelun aikatauluttaminen ovat erityisesti työssäkäyvälle tai perheelliselle opiskelijalle olennaisia kykyjä elämän muiden vastuualueiden vuoksi.
Organisointitaidot kehittyvät opintojen aikana, sillä opiskelija on itse vastuussa ajankäytöstään, aikataulutuksestaan ja siitä, että kurssityöt tulevat tehdyksi ajallaan.
6. Tiimityötaidot
Yliopisto-opiskelu sisältää monia tilanteita, joissa tehdään esimerkiksi ryhmätöitä, keskustellaan ryhmässä, luodaan pari- tai ryhmäesitys annetusta aiheesta ja niin edelleen. Toki eri kursseissa on eroja siinä, millaisia työskentelyn tapoja niissä sovelletaan, mutta omissa opinnoissani erilaiset ryhmä- ja parityöt ovat kuuluneet opiskelun normeihin. Ryhmässä työskentelyn tapoja on monia: joillakin kursseilla vaaditaan verkossa keskustelua kirjallisesti, kun taas lähiluennoilla on usein pohdinta- tai keskustelutehtäviä. Tiimityötaitojen harjaantumiselta ei ole siis voinut välttyä. Yhä useampi ala ja ammatti myös työelämässä vaatii tiimityötaitoja ja vuorovaikutustaitoja, eli yliopisto-opinnoissa vastaan tullut ryhmätyöskentely antaa tärkeitä taitoja myös tulevaisuuden työelämää ajatellen!
Hyödyllisiä linkkejä:
– Taina
Kommentit