Havaintoja opinnäytetyöstä

Ennemmin tai myöhemmin

Opintojen ensimmäisenä vuonna opinnäytetyön tekeminen tuntuu todennäköisesti hyvin kaukaiselta ajatukselta. Miten jo opintojen alussa pitäisi muka tietää, mistä aiheesta opinnäytetyö tuotetaan? Ihan kuin opiskelijat eivät kokisi jo tarpeeksi stressiä ensimmäisistä kursseista, saumoistaan repivistä aikatauluista ja nykyaikana lisäksi etäopetuksesta.

Muistan, kun osa kanssaopiskelijoista tietojenkäsittelyssä saattoi ihmetellä ääneen, miksi opintojen alussa kirjoitetaan niin paljon erilaisia raportteja, oppimispäiväkirjoja ja esseitä? Emmekö tulleet oppimaan tutkinto-ohjelman nimen mukaisesti nimenomaan tietojenkäsittelyä?

Muistan myös, kuinka ohjaava opettajatuutorimme saattoi mainita vain sivulauseessa, että kaikki tämä kirjoittaminen valmentaa lopulta opinnäytetyön kirjoittamiseen vuosien päästä, kun se tulee ajankohtaiseksi. Nyt kolmannen vuoden opiskelijana voin vahvistaa tämän toteamuksen – on huomattavasti helpompaa tuottaa sellaista tekstiä, joka on harjoittelun tuloksena muovautunut niin, että se tyydyttää ainakin opiskelijan omat standardit.

Koska tämä kirjoitus käsittelee opinnäytetyötä ammattikorkeakoulussa, niin ensimmäisen vuoden AMK-opiskelija saattaa lukijana nyt ihmetellä, että riittääkö tosiaan kirjoittamisen harjoittelu onnistuneen opinnäytetyön takaamiseksi? Ei, mutta ensimmäisen vuoden opiskelijana ei tavallisesti ole syntynyt vielä näkemystä, kokemusta ja asiantuntemusta alalta, jota opiskelee. Toisin sanoen opintojen alussa kannattaa panostaa sen hetkisiin opiskelusisältöihin eikä stressata opinnäytetyöstä.

Mistä tietoa? ”Netistä”?

Tampereen korkeakouluissa opetetaan opintojen alussa tiedonhaun perusteet alasta riippumatta. Nämä perusteet käsittävät esimerkiksi, mitä palveluja oman kampuksen kirjasto tarjoaa, kuinka aktivoidaan kirjastokortti lainauskäyttöön ja millaisia sisältöjä kirjastoilla on. En tiedä muista tutkinto-ohjelmista, mutta ainakin meillä tietojenkäsittelyn opiskelijoilla kirjaston palvelujen käyttö rajoittui lähinnä siihen, että jokainen sai lainattua ja luettua tiettyyn opintojaksoon kuuluvan kirjan päästäkseen opintojaksosta läpi.

Vasta kolmannen vuoden syksyllä, kun tietojenkäsittelyn opinnoissa tavallisesti aloitetaan opinnäytetyön tekemiseen valmentava opintojakso, opin lisää Tampereen korkeakouluyhteisön erilaisista tiedonhakumahdollisuuksista. Osana opintojaksoa pidettiin tiedonhaun etäoppitunti, jossa käsittääkseni mainittiin Andor-palvelun tietokannat ensimmäistä kertaa opintojeni aikana. Aion palata tähän myöhemmin esimerkin kera, mutta kerron jo nyt, että tuo etäoppitunti avasi valtavasti erilaisia mahdollisuuksia, joista olisin mielelläni tiennyt jo ensimmäisen vuoden opiskelijana.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että aloittaessaan korkeakouluopinnot tietojenkäsittelyn opiskelijalla on jo ymmärrys ohjelmoinnin perusteista ja ehkä hän osaakin jo valmiiksi osan opetettavista asioista, joihin kanssaopiskelijat törmäävät ensimmäistä kertaa. Tuoreella, itseoppineella opiskelijalla voi olla kertynyt kymmeniä tunteja kokemusta ohjelmoinnista ja ohjelmointikielistä erilaisten videokurssien kautta.

Mikäli tietää, mitä etsii, esimerkiksi Youtube suorastaan tulvii erilaisia videoita, joissa käydään läpi ohjelmoinnin peruspilareita ja opetetaan erilaisia ohjelmointikieliä. Kysymys onkin, kuinka voi suodattaa itselleen olennaisen ja ajankohtaisen tiedon tuosta materiaalitulvasta. Ensimmäisenä syksynä kirjastoon tutustumisessa ei erikseen kerrottu, että vain opiskelijasähköpostin (ts. TUNI-tunnuksen) turvin pääsee käsiksi e-kirjoihin, videoihin ja moniin muihin materiaaleihin, jotka ovat tavallisesti maksullisia.

Maksullinen lähde ei aina tarkoita automaattisesti parempaa laatua, mutta henkilökohtaisesti minun on monesti helpompi lukea e-kirjasta ohjelmointikielen koukeroista, kuin katsoa Youtubesta video, joka yrittää selittää aiheen. Tapoja oppia on yhtä paljon kuin opiskelijoita, ja moni saattaa kokea oppivansa paremmin juuri toisin päin vaikkapa silloin, jos opiskelijalla on jotain lukemiseen liittyviä vaikeuksia tai haasteita.

Esimerkkejä tiedonhausta

Riippuu varmasti paljon opiskeltavasta alasta, kuinka paljon ja kuinka hyvää materiaalia korkeakouluyhteisöllä on. Tietojenkäsittelijänä aion keskittyä omaan alaan, mutta voin sivussa mainita jäävuoren huippuna, että ainakin terveysala, kielet ja matematiikka ovat tietokantojen määrän perusteella hyvin edustettuina kokoelmassa. Korostan vielä, että vain kirjautumalla TUNI-tunnuksella sisään hakupalveluun voi nähdä sellaisia hakutuloksia, jotka ovat piilossa vieraskäyttäjiltä. Kirjaston hakupalveluun pääsee tästä linkistä: https://andor.tuni.fi.

Ennen opintojani AMK:ssa saatoin itse selata hakukoneella erilaisia maksullisiakin sisältöjä ja saatoin innostua, kun sain sähköpostiini Humble Bundle -paketin, joka voi sisältää paketin luonteen mukaan erilaisia ohjelmointiin ja pelisuunnitteluun liittyviä tietokirjoja. Ne ovat monesti ihan hyviä tarjouksia jopa opiskelijabudjetilla, mutta 0 euron hintaa on hankalaa alittaa ja hyvin moni näistä tietokirjoista on korkeakouluyhteisön opiskelijoille maksutta tarjolla O’Reillyn verkko-opiskelualustalla.

Humble Bundle on verkkokauppa, joka tarjoaa erilaisia videopeli-, ohjelmisto- ja e-kirjapaketteja. Pakettien tuotteiden määrä riippuu siitä, minkä hinnan kuluttaja on valmis maksamaan paketista.”

Jos olisin tiennyt tästä vuoden 2018 syksyllä, olisin käyttänyt mieluummin tätä palvelua kuin etsinyt ilmaisen, keskinkertaisen Java-kurssin Udemysta. En aio kirjoituksessani opettaa, kuinka Andoria käytetään oikein, sillä siihen on jo kattava opas tarjolla. Meille opetettiin tiedonhaun salat vasta 3. vuoden syksyllä, mutta mikään ei estä uunituoretta opiskelijaa ottamaan samat tietolähteet käyttöön. Tästä pääset Andorin käyttöoppaaseen.

On hyvä mainita tässä yhteydessä, että tietokantojen, artikkelien, tutkimusten tms. osalta Andorissa on vain vähän kotimaisia sisältöjä. Palvelun etusivulla on selostettu muutamia poikkeuksia, joista esimerkkinä voisin mainita kotimaisen terveystieteiden viitetietokannan Medicin, jossa on kerätty alan julkaisuja jo vuodesta 1978 lähtien. Englannin kieli on kuitenkin osa lähes kaikkia AMK-tutkintoja, ja jos kielen kanssa on haasteita, niin TUNI-tunnuksella saa tähänkin apua MOT Kielipalvelun kautta.

Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty

Voisin kertoa, mistä opinnäytetyölle keksisi sellaisen idean, että sen avulla valmistuisi ajallaan ja saisi korkeakoulusta paperit, joihin voi olla tyytyväinen. Tähänkin annetaan kuitenkin apua myöhemmin opinnoissa opinnäytetyön käynnistämisen yhteydessä, joten sen sijaan antaisin tuoreemmille opiskelijoille muutaman neuvon:

1. Keskittykää tämänhetkisiin opintoihin ja tavoitteisiin sen sijaan, että stressaatte opinnäytetyötä jo vuosia etukäteen. Näkemys ja kokemus kustakin alasta kertyy pikkuhiljaa vuosien saatossa ja jos opiskelija kokee alansa tärkeäksi, opinnäytetyön aihe voi samalla vähintään rajautua kuin itsestään.
2. Jos opintojen alussa onkin ajatus opinnäytetyöstä, olkaa avoimia sille, että kokemuksen ja opintojen etenemisen kautta maailmankuva saattaa muuttua ja alkuperäinen ajatus opinnäytetyöstä saattaa kehittyä joksikin aivan muuksi. Tietojenkäsittelyn osalta on jopa mahdollista, että parissa vuodessa hyvä idea saattaa vanhentua niin, ettei sitä ole enää mahdollista toteuttaa alkuperäisessä muodossaan, kun on sen aika.
3. Viimeisenä muttei vähäisimpänä kannattaa perehtyä sellaisiin alan aiheisiin, jotka oikeasti kiinnostavat. Opinnäytetyössä on samat lainalaisuudet kuin missä tahansa koulutyössä – jos se ei kiinnosta, sen tekeminen on huomattavasti vaikeampaa. Erona on, että opinnäytetyön osalta on mahdollisuus päättää työn aihe itse.

-Rudi

Lue lisää tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmasta.

Pääkuva: Jonne Renvall