¡Saludos desde Valencia! Konferenssimatkalla kurkistus kansainväliseen tiedeyhteisöön

Konferenssien suola on päästä esittelemään omaa tutkimusta ja saada siitä palautetta muilta tieteenharjoittajilta ympäri maailmaa. Kuva: Linnea Harala

Yliopisto on loistava paikka kehittyä oman alansa asiantuntijaksi – myös maisterin tai diplomi-insinöörin paperien jälkeen, mikäli päädyt syventämään osaamistasi jatko-opiskelijana. Jatko-opintoihin kuuluu alasta riippuen hyvinkin paljon kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja verkostoitumista, mitä ruokitaan tiedeyhteisöä ympäri maailmaa yhteen kokoavilla konferensseilla.

Pääsin kurkistamaan kansainvälisen tiedeyhteisön menoa elämäni ensimmäisellä kansainvälisellä konferenssimatkalla marras-joulukuun taitteessa järjestetyssä innovaatiojohtamisen konferenssissa ISPIM:ssä. oli teknologia- ja innovaatiotutkimuksen ryhmästä (CITER) tuotantotalouden yksiköstä CICAT2025 ja ReCreate-hankkeista peräti kuusi kappaletta, aina diplomityöntekijästä professoriin.

Kokoonpanomme esitteli kolmea työn alla olevaa tutkimusprojektia. Tutkijakollegani esittelivät tutkimuksia, joiden aiheina oli betonielementtien uudelleenkäyttö rakentamisessa sekä toimijuus kiertotaloudessa. Itse lähdin konferenssiin, jotta pääsisin esittelemään väitöskirjani osaksi tulevaa tutkimusta, jonka fokuksessa on sidosryhmien sitouttaminen kiertotalousekosysteemeihin.

Konferenssiin osallistuminen edellyttää, että tutkimusartikkeli lähetetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja sen tulee läpäistä anonyymisti toteutettu ”laatutarkastus”. Laatutarkastuksen läpäisseet tutkimukset oli ryhmitelty päiväohjelmaan niin, että jokainen tutkija vuorollaan pääsi esittelemään omaa tutkimustaan tietyn aiheen ympärille rakennetussa teemasessiossa. Esityksen jälkeen tutkijat saivat palautetta ja pääsivät vastailemaan kysymyksiin. Koska tuotantotalouden opinnoissani olen jo ihan kandivaiheesta asti päässyt harjoittelemaan ryhmätöiden esittämistä, ei tämä esiintymistilanne onneksi jännittänyt ja sujui opintojen aikana kertyneellä esiintymisrutiinilla.

Konferenssiohjelmaan kuului tutkimuksellisten teemasessioiden lisäksi myös kiinnostavia yritysvierailuita, joiden myötä tutustuin paikalliseen yrityskiihdyttämöön sekä supernopeita Eurooppa-junia kehittävään start-upiin. Nämä vierailut olivat luonteeltaan hyvin samanlaisia kuin opiskelijajärjestöjen järjestämät yritysvierailut, mikä tuntui hauskan kotoisalta.

Konferenssin aikana nautin erityisesti keskusteluista muiden kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Keskusteluja aiheesta ja aiheen vierestä käytiin, niin päiväohjelman aikana, kuin konferenssin iltaohjelmaan kuuluvien illallisten äärelläkin. Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia samojen aihepiirien äärellä tutkimusta tekevien ihmisten kanssa ja oppia uusia näkökulmia, joista on hyötyä oman väitöskirjan tekemisessä. Tulipa brasilialaisista tuttavuuksistamme sen verran hyviä kavereita, että päädyimme jatkamaan yhteistyötä vielä konferenssin jälkeenkin yhteisellä tutkimusprojektilla!

Keskusteluja aiheesta ja aiheen vierestä käytiin, niin päiväohjelman aikana, kuin konferenssin iltaohjelmaan kuuluvien illallisten äärelläkin.

Ammatillisen kehittymisen rinnalla oli innostavaa oppia paikallisesta kulttuurista. Vaikka odotinkin pääseväni maistelemaan espanjalaisia ruokia, tuli silti yllätyksenä esimerkiksi se, että konferenssiruokailuista aivan jokainen sisälsi tapaksia!

Konferenssissa oli hienoa huomata, kuinka opiskeluvuosina kerrytetty osaaminen ja taidot osoittautuivat hyödyllisiksi, kun tuli tosi paikka laittaa ne testiin. Toisaalta konferenssimatka antoi tilaisuuden kehittyä entisestään esimerkiksi kansainvälisen esiintymiskokemuksen ja vuorovaikutuksen saralla.

Jos sinulle aukeaa tilaisuus lähteä esittelemään vaikkapa lopputyötäsi alan konferenssiin, suosittelen siihen tarttumista. Ja jotta tilaisuus lähteä maailmalle konferenssiin siunaantuisi sinulle äärimmäisen suurella todennäköisyydellä, niin suosittelen väitöskirjatutkijaksi lähtemistä sitäkin lämpimämmin !

Konferenssissa oli hienoa huomata, kuinka opiskeluvuosina kerrytetty osaaminen ja taidot osoittautuivat hyödyllisiksi, kun tuli tosi paikka laittaa ne testiin.

 

Valencian marraskuinen lämpö ja aurinko häkellyttivät suomalaisdelegaatiotamme. Kuva: Jenni Kaipainen

Päiväohjelmassa aloitettua ajatustenvaihtoa ja verkostoitumista pääsi jatkamaan konferenssin virallisessa iltaohjelmassa. Taustalla Valencian keskusaukio. Kuva: Jenni Kaipainen

Kiinnostuitko? Hae Tampereen yliopiston tohtoriohjelmiin!

Olen Jenni ja teen tuotantotalouden tohtoriopintoja kiertotalousliiketoiminnan parissa Hervannan kampuksella, Center for Innovation and Technology Research -tutkimusryhmässä. Tuotantotalouden ohella olen työstänyt myös kauppatieteiden maisteriopintoja siihen pisteeseen, että vielä joku kaunis päivä tarvitsisi enää pyöräyttää gradu valmiiksi. Vuodet yliopistolla ovat tarjonneet parastaan paitsi opintojen, myös työ- ja harrastusmahdollisuuksien muodossa, ja toivon sinunkin pääsevän kokemaan opiskeluelämän mahdollisuuksien koko kirjon!

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi