Sinustako tohtori? – Asiantuntijuus, uranäkymät ja verkostot tohtoriopintojen valttikortteina

Jenni ja kaksi professoria Kampusareenan edessä.
Kuva: Linnea Harala

Yliopisto on loistava paikka kehittyä oman alansa asiantuntijaksi – myös maisterin tai diplomi-insinöörin paperien jälkeen.

Näin tuumailin valmistuttuani tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja aloitin jatko-opinnot Center for Innovation and Technology -tutkimusryhmässä. Tohtoriopinnot, ts. jatko-opinnot, kestävät yleensä noin neljä vuotta ja ne koostuvat väitöskirjan kirjoittamisesta sekä kursseista. Kursseja on huomattavasti vähemmän kuin edeltävässä maisteri/DI-vaiheessa, vain noin kolmasosa. Samalla kun jatko-opinnot tähtäävät tohtorin tutkintoon, ne ovat kokopäivätyötä, josta on mahdollista saada palkkaa siinä missä mistä tahansa muusta työstä.

Nyt puolisentoista vuotta tohtoriopintoja ja väitöskirjaa tehneenä listaan, miksi sinunkin kannattaa laittaa ajatus tohtoriudesta korvan taakse tulevaisuutta varten!

1. Oman alan asiantuntijaksi omalla tavallasi

Tohtoriopinnoissa valitset itse itsellesi sydäntä lähellä olevan aiheen, johon haluat syventyä. Aiheet voivat olla mitä moninaisempia. Omani on esimerkiksi tarkastella, miten yritykset voivat muuttaa liiketoimintaansa kestävämmäksi kiertotalouden avulla. Innostun helposti monista asioista, ja olin ennen jatko-opintoja huolissani yhteen aiheeseen lukittautumisesta. Näin ei kuitenkaan ole: tutkittavat teemat ovat todella laajoja, ja on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että tohtoriopintojen aikana aihe kehittyy kiinnostavan teeman sisällä suuntaan tai toiseen.

Aluksi riittää siis tunnistaa itseä kiinnostava tutkimuksen teema ja aihepiiri ja lähteä tarkastelemaan sitä avoimin mielin, kunnes se omin intohimoa herättävä näkökulma tarkentuu vuosien varrella.

Jenni pelaamassa minigolfia.
Tien tohtoriksi ei tarvitse olla suoraviivainen hole-in-one, vaan se muotoutuu jokaiselle oman näköiseksi itselleen sopivan aiheen, työtapojen ja -menetelmien myötä. Tätä havainnollistettiin myös teknillistaloudellisen tohtoriohjelman opiskelijoiden kesäpäivässä. Kuva: Maija Ylinen

Aiheen lisäksi väitöskirjaa tehdessä pääset valitsemaan itse, millä tavalla työtäsi haluat tehdä. Toiset viihtyvät paremmin usean pienemmän tutkimusprojektin parissa (ns. artikkeliväitöskirja), ja toiset mieluummin keskittyvät yhteen pitkään tuotokseen (ns. monografiväitöskirja). Samoin työn toteutuksessa saat käyttää menetelmiä, jotka sopivat tyylillesi ja tutkimusaiheellesi; toiset viihtyvät numeroiden pyörittelyn parissa, kun toiset taas tekevät mieluummin esimerkiksi haastatteluja.

Niin sanottu akateeminen vapaus näkyy paitsi työn toteutustapojen valinnassa, myös ihan arkipäivän työskentelyssä, sillä tohtoriopiskelijana saat äärimmäisen vapaasti vaikuttaa omaan tekemiseesi, sen aikatauluihin ja sijaintiin.

2. Työelämätaitojen mestariksi

Vaikka tohtoriopinnot ja väitöskirja syventävätkin alakohtaista osaamistasi ja tähtäävät valmistamaan sinusta oman alasi erityisasiantuntijan, niiden myötä kehittyy myös aikamoinen liuta alalla kuin alalla sovellettavissa olevia työelämätaitoja. Yksi keskeisimmistä on projektinhallinta. Esimerkiksi, jos teet monesta pienemmästä tutkimuksesta koostuvaa artikkeliväitöskirjaa kuten minä, pääset todella kehittämään projektinhallintataitojasi yksittäisten osaprojektien aikatauluttamisessa, jotta väitöskirjaprojekti etenee kokonaisuudessaan suunnitelman mukaisesti.

Pääsetkin kehittämään suunnitelmallisuutta, harjoittamaan strategista päätöksentekoa ja ajoittain tekemään nopeitakin ratkaisuita, jotta osaprojektit etenevät sopivasti suhteessa väitöskirjasuunnitelmaan. Aina kaikki ei kuitenkaan mene kuten suunnittelee, ja siksi välttämättömät riskienhallinnan taitosi kehittyvät rinnakkain projektinhallinnan kanssa.

Jenni ja kaksi professoria koulutustapahtumassa.
Tohtoriopintojen aikana kehittyy moni työelämätaito, josta on hyötyä alalla kuin alalla. Esiintymis-, viestintä- ja ryhmätyötaidot vahvistuvat asiantuntijatehtävissä, kuten yhteistyökumppaneille järjestettyjen koulutusten ja tapahtumien suunnittelussa ja vetämisessä. Kuvassa Dr. Ville-Veikko Pispanen ja Prof. Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistosta sekä Jenni. Kuva: Pirkanmaan Hallituspartnerit

Tutkimusprojekteja tehdään usein yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, joten työssä kuin työssä peräänkuulutetut tiimityöskentelytaidot kehittyvät tohtoriopinnoissa kaiken aikaa. Koska tutkimus ei tunne maarajoja, pääset tohtoriopintojen aikana tekemään yhteistyötä myös eri kielisten ja eri taustaisten ihmisten kanssa – tämä jos mikä on omiaan kehittämään samalla myös kielitaitoasi ja kulttuurintuntemustasi.

Tohtoriopinnot laajentavat sekä kirjallisen että suullisen viestinnän taitoja, sillä tutkimustuloksia esitetään paitsi paperille auki kirjoitettuna, myös esityksinä eri sidosryhmille. Koska tohtoriopiskelijat osallistuvat usein yliopiston kurssien toteutukseen, opit samalla opettamaan ja pukemaan osaamisesi sanoiksi.

Esiintymis- ja viestintätaitoihin liittyy myös myynnillisen osaamisen kehittämistä, kun omaa tutkimusaihetta esitellään rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Viestinnällisten taitojen oppimista läpi tohtoriopintojen ei voi ylikorostaa, sillä ne kertaantuvat myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä, joiden pariin väitöskirjaa tehdessä voi päästä. Näitä voi olla esimerkiksi vuoropuhelu yritysten, kaupunkien ja ministeriöiden kanssa.

3. Läpileikkaavia verkostoja Suomessa ja ulkomailla

Väitöskirjaa tehdessä luot jopa huomaamattasi laajoja verkostoja samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin niin yliopistomaailmassa kuin liike-elämässä, sekä Suomessa että ulkomailla. Omalla kohdallani tämä on näyttäytynyt myös korona-aikana esimerkiksi yhteistyössä tehtävissä tutkimusprojekteissa, joissa mukana on tutkijoita Tampereen yliopiston lisäksi myös Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta, Politechnico di Milanosta ja Università Cattaneosta.

Lentokoneen siipi.
Tohtoriopinnot ovat hyvin kansainvälisiä. Tutkimusprojekteissa on monikulttuurisia tiimejä ja tilaisuuksia ulkomaille lähtemiseen tarjoutuu erilaisten konferenssien ja tutkimusvierailujen muodossa, varsinkin pandemian helpottaessa. Kansainvälisistä verkostoista on hyötyä uran rakentamiseen myös väitöskirjan jälkeen.

Lisäksi tohtoriopintoihin kuuluu paljon sidosryhmäyhteistyötä, jonka parissa olen päässyt muun muassa haastattelemaan inspiroivia johtajia kiertotalouden pioneeriyrityksissä sekä puhumaan esimerkiksi Business Finlandin ja Sitran kanssa järjestetyissä koulutustapahtumissa. Tohtoriopintojen aikana sidosryhmäyhteistyössä kertyvien verkostojen kansainvälisyyttä vahvistaa se, että väitöskirjaa tehdessä pääsee esimerkiksi vierailemaan erilaisissa konferensseissa, workshopeissa ja seminaareissa ympäri maailmaa.

4. Kaikki urapolut avoinna kelpo palkkaodotuksin

Toisin kuin voisi luulla, on akateeminen maailma ja tutkimuksen parissa jatkaminen aina professoriksi asti vain yksi vaihtoehto tulevaisuuden uraasi ajatellen. Koska tohtoriopinnot antavat laajan kirjon alakohtaista osaamista sekä työelämätaitoja, todella moni päätyy väitöskirjan valmistuttua yritysmaailmaan erilaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin.

Yhä useampi haluaa myös laittaa tohtoriopintojen aikana kerrytetyt taidot likoon yrittäjän roolissa. Esimerkiksi oman tutkimusaiheeni kanssa tämä uravaihtoehtojen laajuus voisi tarkoittaa, että voisin itse paitsi jäädä tutkimuksen pariin, myös työllistyä vaikkapa haastattelemiini yrityksiin kiertotalousasiantuntijaksi ja -strategiksi, tai perustaa oman konsulttiyrityksen, joka neuvoo muille yrityksille kiertotaloussiirtymän toteuttamista.

Jenni ja kaksi professoria Kampusareenan edessä.
Väitöskirja ja tohtoriopinnot antavat arvostetun tunnustuksen erityisosaamisestasi ja asiantuntijuudestasi alalla, jonka koet omaksesi ja inspiroivaksi. Kuvassa Jennin kanssa Dr. Valtteri Ranta ja Prof. Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopistosta. Kuva: Linnea Harala

Oli polkusi mikä tahansa, eipä sekään hullummalta kuulosta, että tohtorina on erittäin korkea, yli 90 %  työllistymisprosentti (Tohtoriksi valmistuneiden työllisyys ja palkkataso, Eläketurvakeskus). Lisäksi väitöskirja antaa sinulle mahdollisuuden perustella osaamisesi korkeaa tasoa ja sen myötä myös korkeampaa palkkatasoa.

Tohtorin tutkinto antaa sinulle monella alalla arvostetun, virallisen tunnustuksen ja todistuksen osaamisestasi. Laaja kirjo osaamista ja taitoja vahvistavat puolestaan uranäkymiäsi. Lisäksi kokemus ja verkostot kansainvälisessä työympäristössä antavat potkua myös kansainvälisten työtehtävien löytämiseen ja uran luomiseen niin halutessasi myös ulkomailla.

– Jenni

Kirjoittajasta: Olen Jenni ja teen tuotantotalouden tohtoriopintoja kiertotalousliiketoiminnan parissa Hervannan kampuksella, Center for Innovation and Technology Research -tutkimusryhmässä. Tuotantotalouden ohella olen työstänyt myös kauppatieteiden maisteriopintoja siihen pisteeseen, että vielä joku kaunis päivä tarvitsisi enää pyöräyttää gradu valmiiksi. Vuodet yliopistolla ovat tarjonneet parastaan paitsi opintojen, myös työ- ja harrastusmahdollisuuksien muodossa, ja toivon sinunkin pääsevän kokemaan opiskeluelämän mahdollisuuksien koko kirjon!

Kommentit

Hei,
kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

Olisin kiinnostunut kuulemaan myös, miten jatko-opiskelijana tulee toimeen ja kuinka opinnot rahoitetaan? Voiko tohtorikoulutettava olla työsuhteessa yliopistoon (vetää oman tutkimustyön ohella kursseja) vai onko yleisempää hakea apurahoja (joita toivon mukaan saa) yms.?

Miumau

16.09.2021 17:47

Moikka! Tästä ja muistakin aiheista voit chattailla pian opiskelijoidemme kanssa Unibuddy-chatissa! https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/chattaa-opiskelijoiden-kanssa Chattipalvelu lanseerataan Tutkijoiden yössä 24.9.: https://events.tuni.fi/tutkijoidenyo2021/ohjelma/

Student Ambassador

17.09.2021 08:12

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *