Ainejärjestötoiminnan ABC

Kuva: Tampereen yliopisto

Yliopisto-opiskelussa näkyvät olennaisesti erilaiset ainejärjestöt ja killat, jotka muun muassa järjestävät tapahtumia ja pitävät huolta opiskelijoiden oikeuksista. Järjestötoimintaan pääsee helposti ja mukaan kannattaa mennä, jos toiminta vähänkään kiinnostaa.

Yliopiston alussa minulla oli aika hatara käsitys siitä, mitä ainejärjestöt tekevät ja mitä järjestöjä TAU:n piiriin ylipäätään kuuluu. Olin kuitenkin kiinnostunut lähtemään toimintaan mukaan, koska ajattelin, että siitä saisi hyvää kokemusta työelämää varten — mikä pitää paikkansa — mutten tiennyt, miten toimintaan pääsee. Jos olet samassa tilanteessa, lue tämä teksti!

Sittemmin useampaan järjestöön liittyneenä ja hallituksessakin olleena haluan jakaa tietoa, kertoa omasta kokemuksestani toiminnan parissa ja kannustaa aktiiviseen järjestötoimintaan lähtemiseen! Kerron myös, miten pääset järjestön hallitukseen asti — sen helppous saattaa yllättää.

Ainejärjestö- ja kerhotarjonta

Ylioppilaskunnan piirissä toimii TREY:n eli Tampereen ylioppilaskunnan mukaan yli 150 järjestöä, joten hyvällä todennäköisyydellä kaikki voivat löytää jonkin järjestön, jonka toiminta on omien kiinnostuksenkohteiden keskiössä.

Kaikki TREY:n piirissä toimivat järjestöt löydät täältä: Ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt

TREY:n piirissä toimii edunvalvontajärjestöjä, ainejärjestöjä ja kiltoja sekä harrastejärjestöjä. Omaan pääaineeseen liittyvän ainejärjestön lisäksi kannattaa heti tarkastella listalta omiin kiinnostuksenkohteisiin keskittyvien harrastekerhojen kotisivuja ja muita yhteystietoja. Järjestöjä kannattaa seurata somessa ja liittyä sähköpostilistoille, koska toimintaa ei välttämättä mainosteta pienen piirin ulkopuolella.

Ensi kertaa mukaan

Heti yliopiston alussa tulee ajankohtaiseksi liittyä jäseneksi ainakin TREYyn ja omaan ainejärjestöön. Usein tapahtumiin tai toimintaan osallistuminen ei kuitenkaan vaadi jäsenyyttä ja kerhojen jäsenyys on usein ilmaista. Laskinkin käyneeni itse lähes kahdenkymmenen eri järjestön tapahtumissa. Kannattaa osallistua kaikkeen, kun mahdollisuus on!

Laskinkin käyneeni itse lähes kahdenkymmenen eri järjestön tapahtumissa.

On kursseja, retkiä, juhlia, peli- ja elokuvailtoja, messuja, vierailuja, koulutuksia ja infoja. Kaikkeen tähän opiskelijat pääsevät käsiksi ainejärjestöjen ansiosta.

Tapahtumat ja ihmiset ovat ainejärjestötoiminnan suola, mutta toki uusien ihmisten tapaaminen voi jännittää tai jopa ahdistaa. Silloin kannattaa ottaa kaveri mukaan ja toisaalta, jos oman pääaineen opiskelijoiden kanssa ei ole kemiat kohdanneet, voi järjestötoiminnasta löytää kaivattuja ystävyyssuhteita.

Minustako toimariksi?

Voit olla mukana paikallisessa ainejärjestötoiminnassa ainakin kolmella eri tasolla: voit osallistua toimintaan satunnaisesti, voit tulla aktiiviksi/toimihenkilöksi tai voit liittyä hallitukseen. Toimihenkilöksi eli toimariksi voi liittyä matalalla kynnyksellä, koska silloin sinulla ei ole laillista velvollisuutta osallistua kokouksiin, ainoastaan hoitaa ne asiat, jotka olet luvannut hoitaa.

Itse olen aktiivina päässyt järjestämään erilaisia tapahtumia, esimerkiksi kansainvälistä speedfriendingiä ja huipuin juttu oli, kun pääsin ryhmänohjaajaksi vaihto-opiskelijoiden matkalle Pietariin. Kansainvälisyys on lähellä sydäntäni, joten nyt olenkin toisessa järjestössä toimihenkilönä kansainvälisyysvastaavan roolissa. Toimarin pestin voit räätälöidä sellaiseksi kuin haluat.

Hallituspaikka haltuun

Opintojen alussa ajattelin, että opiskelijajärjestöjen hallituksissa istuu jotakin opiskelijoiden eliittiä — opiskelijoita, jotka ovat olleet monta vuotta järjestön aktiivisia jäseniä ja sitten tulleet valituksi voitettuaan kovassa kilpailussa viisi muuta paikan halunnutta.

Opintojen alussa ajattelin, että opiskelijajärjestöjen hallituksissa istuu jotakin opiskelijoiden eliittiä.

Todellisuus on kaukana mielikuvasta. Ensinnäkin, järjestöjen hallituksissa olevat ihmiset ovat ihan tavallisia opiskelijoita. Opiskeluvuodellasi tai muilla ansioillasi ei ole juurikaan väliä. Toiseksi, hallitukseen päätyminen ”vahingossa” on yleistä — menet kevät- tai syyskokoukseen ja hups! Toki kannattaa pitää huolta, että toimintaan on todella aikaa ja kiinnostusta. Itsekään en lopulta lähtenyt hallitukseen tänä vuonna, koska gradu vaikutti liian työläältä.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi jonkin ainejärjestön tai kerhon hallitukseen lähtemistä vaikka heti ekana opiskeluvuonna. Silloin löydät heti oman porukan ja jos sinulla ei ole työkokemusta opiskeluajalta, saat järjestötoiminnasta paljon tarpeellista kokemusta ja hallituspaikka voi käydä töitä hakiessa luottamustoimesta.

Rehellisesti sanottuna kadun valmistumisen kynnyksellä vahvasti sitä, etten ole ollut järjestötoiminnassa mukana jokaisena opiskeluvuonna.

Rehellisesti sanottuna kadun valmistumisen kynnyksellä vahvasti sitä, etten ole ollut järjestötoiminnassa mukana jokaisena opiskeluvuonna. Toivottavasti tässä postauksessa siis oli tarpeeksi suostuttelua siihen, että alat nyt etsiä omannäköistäsi järjestöä ja yht’äkkiä löydät itsesi vaikka puheenjohtajan paikalta.

– Satu

Kirjoittajasta: Olen viimeisen vuoden englannin opiskelija ja kirjoitan parhaillaan graduani. Sain myös englannin ja ranskan opettajan pätevyyden viime keväänä ja olen siitä asti opettanut kieliä netissä. Paras opiskelukokemukseni oli vaihto Japanin Fukuokassa, missä opiskelin puoli vuotta Japanin kieltä ja kulttuuria. Kielten lisäksi harrastan mm. kaikenlaisia pelejä ja kuvataidetta.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi