Mikä ihmeen gradu?

Opiskelijoita pöydän ympärillä käsi suun edessä
Graduseminaareissa käydään läpi opiskelijoiden eri vaiheissa olevia graduja. Kuva: Jonne Renvall.

Korkeakouluopintoihin sisältyy usein erilaisia opinnäytetöitä, joissa harjoitellaan tutkimusprosessin tekemistä ja opitun tiedon hyödyntämistä. Ammattikorkeakouluissa tehdään opinnäytetyö, kandissa tehdään kandidaatintutkielma ja maisteriopinnoissa gradu tai diplomityö. Mutta mitä gradu oikeastaan pitää sisällään? Tässä postauksessa kerron enemmän gradusta sekä siitä, miten oma graduprosessini on lähtenyt liikkeelle.

Gradu vs. kandi – mitä eroa näillä on? 

Yliopistossa alempaan korkeakoulututkintoon eli kandiin sisältyy kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatutkimuksessa tämä oli 10 opintopisteen laajuinen tutkimus, kun taas gradu on 40 opintopistettä, joten puhutaan jo huomattavasti laajemmasta työstä (yksi opintopistehän vastaa noin 27 tuntia työtä). Molemmat näistä opinnäytteistä ovat siis käytännössä oman tutkimuksen tekemistä, joiden tarkoituksena on tuoda esiin opiskelijan osaaminen paitsi tutkimustyöstä, myös oman alan teorioista ja sen hyödyntämisestä osana tutkimusta. Tutkimus toteutetaan kuitenkin graduohjaajan avustuksella, joten yksin gradun kanssa ei tarvitse selvitä!

Tarkoitus onkin kehittää taitoja tutkimuksen tekoon, eli gradu toimii myös tärkeänä oppimisprosessina.  

Graduseminaarit aloitetaan yhteiskuntatutkimuksessa yleensä jo heti ensimmäisenä maisterivuonna ja sitä käydään noin 1,5 vuotta riippuen tietysti opiskelijasta ja omasta aikataulusta. Kandia sen sijaan meidän tutkinto-ohjelmassamme voi tehdä vuoden tai puolen vuoden seminaarin ajan, mutta toki kukin päättää lopulta aikataulunsa itse. Graduprosessiin sisältyy myös muita erilaisia opintoja kuin pelkkä seminaari: useat maisterivaiheen kurssit (ainakin meidän tutkinto-ohjelmassamme) on suunniteltu tukemaan graduprosessia. Esimerkiksi tutkimusmetodologia kursseilla perehdytään gradussa käytettävään tutkimusmenetelmään ja aineopinnoista voi valita sellaiset kurssit, jotka tukevat parhaiten myös gradun teoriataustaa. Näin ollen maisterivaiheessa on useampi kurssi, joilla saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sekä kurssin suorituksen, mutta myös sisältöä graduun.  

Mistä gradu on oikein tehty?

Pöydällä on kannettava tietokone kahvikupin vieressä.
Graduprosessi saattaa toisinaan kaivata kahvia. Kuva: Liisa Siivari

Graduprosessissa käydään graduseminaareissa, joita on omassa tutkimusohjelmassani noin viikoittain. Seminaareissa voidaan käydä läpi graduun liittyviä yleisiä asioita, mutta usein seminaarit koostuvat opiskelijoiden gradun eri osien läpi käymisestä. Meidän seminaareissamme jokainen voi varata itselleen ajan, jossa käydään läpi opiskelijan sen hetkistä työtä tai jotakin osaa siitä (esim. Kirjallisuusosio, teoriatausta, aineiston analyysi). Mitään esitelmää varsinaisesti omasta paperistaan ei tarvitse pitää, vaan se laitetaan kaikkien luettavaksi ennen seminaaria ja tapaamisessa muut osallistujat sekä graduohjaaja kommentoivat paperia. Meillä siis seminaarissa voi olla hyvinkin eri vaiheessa gradua olevia opiskelijoita samaan aikaan, mikä on itse asiassa tosi kiva juttu siinä vaiheessa, kun oma tutkimus on vasta alkuvaiheessa. Muiden töiden läpikäyminen auttaa hahmottamaan erityyppisiä tutkimuksia ja samalla näkee mallia siitä, millä eri tavoin gradua tehdään ja millaisista eri osista se koostuu. 

Mutta mitä siinä gradussa sitten pitää olla? Gradu koostuu aiheeseen liittyvästä teoriaosuudesta, johon sisältyy kirjallisuuskatsausta aiheeseen sekä valittu teoria, jonka kautta aineistoa tarkastellaan. Kirjallisuusosiossa voi käsitellä esimerkiksi tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä, aiempaa tutkimusta ja muuta omaan aiheeseen liittyvää. Aineisto, jota tutkimuksessa tarkastellaan, kerätään pääasiassa itse. Se voi olla oikeastaan hyvinkin laajasti melkein mitä vaan: kyselyitä, haastatteluja, dokumentteja, uutisia, kirjoituksia, lyriikoita, leffoja, you name it. Aineistoa analysoidaan valitulla menetelmällä ja lopuksi koostetaan tutkimuksen tulokset. Gradun rakenne on siis hyvin samanlainen kuin esimerkiksi kandintutkielmassa, mutta laajemmassa mittakaavassa. 

Mistä lähteä liikkeelle?

Kirjapino kirjahyllyssä.
Graduprosessi vaatii paljon selvitystyötä ja lähdeaineistojen hakemista. Kuva: Liisa Siivari.

Oma graduprosessini lähti liikkeelle tietysti aiheesta: mitä asiaa haluaisin tutkia ja millaista osaamista minulla opintojen kautta on. Myös omasta kanditutkielman aiheesta voi jatkaa gradussa. Graduun saattaa olla tarjolla myös valmiita aiheita ja itse lähdin liikkeelle tästä. Katsoin sukupuolentutkimuksen projekteja, joita oli tarjottu myös mahdollisiksi gradun aiheiksi ja täältä löysinkin itseäni kiinnostavan aiheen. Aihe oli käytännössä olemassa otsikkotasolla, joten tarkempi näkökulma, teoriatausta ja analyysimenetelmä valikoitui omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. 

Prosessi alkoi ideapaperin tekemisellä, jossa lyhyesti tiivistetään se, mitä haluaisi tutkia ja miten. Tämän jälkeen tehdään tutkimussuunnitelma, joka on jo hieman laajempi paperi. Itse koostin tutkimussuunnitelmaan johdantoa aiheeseen, hieman teoriataustaa keskeisistä käsitteistä sekä tiivistetysti analyysimenetelmästä ja aineistosta. Myös alustavan sisällysluettelon laitoin mukaan tähän paperiin. Tämän jälkeen lähdinkin keräilemään aineistoa (minulla aineistona on hallituksen lakiesitykset, joten aineisto on valmiina saatavilla netissä) ja tarkensin omaa tutkimuskysymystäni, teoriaa ja analyysimenetelmää.  

Tällä hetkellä kerään aineistoa loppuun ja samalla luen aiempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Näistä kirjoittelen kirjallisuus-/teoriaosioon aina sitä mukaa, kun löytyy mielenkiintoisia, aiheeseen sopivia lähteitä. Liian valmiiksi en kuitenkaan vielä teoriaosiota tässä vaiheessa tee, koska aineiston analyysivaiheessa voi löytyä uusia näkökulmia, jotka vaikuttavat myös siihen, mitä asioita haluan käsitellä kirjallisuusosiossa.  

Muutama vinkki graduprosessiin

  • Suosittelen ehdottomasti valitsemaan aiheen, joka todella kiinnostaa, koska graduprosessi on usein pitkä!
    • Tutkimuksen kohteena voi olla melkein mitä tahansa: gradun aineistona on ollut niin suomalainen rap-lyriikka kuin Gilmoren tytöt -sarjakin, mutta yhtä lailla se voi käsitellä transrepresentaatioita some-keskusteluissa tai kokemuksia luokkayhteiskunnasta. Tutkimuksen aihetta miettiessä mielikuvituksen käyttö on sallittua!
  • Aseta jonkinlaisia aikatauluja. 
    • Itse huomasin, miten kandiprosessissa tuli myös oikeasti kirjoitettua tekstiä, kun oli olemassa koko seminaariryhmän aikataulut, joita pyrin noudattamaan. Gradua tehdään enemmän omien aikataulujen mukaan ja ainakin omalla kohdalla hommat jää kyllä vaiheeseen, ellen aseta minkäänlaista aikataulua. Itse aikataulutan tiettyjä, yksittäisiä asioita, esimerkiksi kerään aineiston päivämäärään x mennessä. 
  • Älä tee asiasta liian isoa mörköä.  
    • Gradu on vain yksi osa opintoja ja lopulta pääasia on se, että se tulee tehtyä. Toki jos tutkijan ura kiinnostaa, niin arvosanan pitäisi olla mielellään siellä arviointiasteikon yläpäässä, mutta muussa tapauksessa se on vain yksi arvosana muiden joukossa. 
  • Varaa aikaa kirjoittamiseen ja tutkimukseen 
    • itsellä oli hyvin optimistinen kuva esimerkiksi aineiston keräämisestä ja hyvin äkkiä huomasin, että se viekin paljon enemmän aikaa kuin ajattelin. Muista siis varata riittävästi aikaa eri vaiheisiin! Myös lähdeaineistojen kartoittaminen on melko hidasta hommaa. 
  • Hyödynnä graduseminaarit 
    • graduseminaarit ovat sitä varten, että siellä saa apua ja tukea. Muista siis kysyä rohkeasti, jos kaipaat apuja tai vinkkejä. Itse olen saanut superhyviä ajatuksia ja uudenlaista näkökulmaa kanssaopiskelijoilta ja ohjaajalta! 
    • Mikäli kaipaat vielä lisäohjausta, yliopiston ohjauspalvelut tarjoavat tukea opinnäytetyöprosessiin: esimerkiksi keväällä 2024 on käynnissä gradutus-työpaja, joka kokoontuu säännöllisesti tarkoituksena käynnistää uudelleen jumittunut opinnäytetyöprosessi. Myös esimerkiksi määrällisten tutkimusmenetelmien kanssa kamppaileville on tarjolla kvantiklinikka. Joten mikäli gradu tökkii, muista tsekata myös yliopiston ohjauspalvelut! 

Tsemppiä kaikille gradun kanssa painiville ja myös niille, joilla prosessi on vasta edessä! Gradu kuulostaa isolta ja pelottavalta, mutta sitä ei kannata sen enempää jännittää – se on vain yksi osa opintoja, josta kyllä selviää! 

Kirjoittajasta:

Olen Liisa, yhteiskuntatutkimuksen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija. Pääaineeni on sukupuolentutkimus ja sivuaineena luen viestintää. Olen opiskellut myös mm. julkisoikeutta sekä henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia. Minua innostaa itsensä kehittäminen ja kiinnostuksen kohteina on erityisesti yhteiskunnalliset tasa-arvo kysymykset.

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *