Kun opinnot häämöttävät loppuaan, työnhaun kysymykset tulevat entistäkin merkityksellisemmiksi. Useimpien opiskelijoiden opintoihin kuuluu työharjoittelu, joka voi erityisesti nuoremmille opiskelijoille merkitä ensimmäistä kertaa, kun on joutunut syventymään työnhaun kysymyksiin. Korkeakoulututkintoon kuuluva harjoittelu saattaa siis olla oivallinen tilaisuus harjoitella työhakemuksen kirjoittamista ja oman ansioluettelon hiomista, jos ne eivät ole vielä kovinkaan tuttua.
Uskallan väittää, että kelle tahansa valmistumisen jälkeinen työnhaku voi olla stressaavaa, etenkin koska työelämässä toimivien urapolut esitetään usein sujuvasti ja katkeamattomasti etenevinä prosesseina, joissa yhdestä työpaikasta on siirrytty sujuvasti toiseen ilman turhautuneisuutta, ongelmia tai työttömyyttä. Toinen illuusio, johon usein olen törmännyt, on ajatus siitä, että uralla edetään vaivattomasti portaalta toiselle, koko ajan nousten ylemmäs entistäkin korkea-arvoisempiin ammattiasemiin.
Totuus ei kuitenkaan ole usein tällainen. Helposti jätetään esimerkiksi kertomatta, kuinka uuteen työtehtävään on päässyt puhtaasti sattuman kautta tai kuinka on joutunut lukuisten määräaikaisten työsopimuksien kautta tavoittelemaan vakituista työpaikkaa. Se, miten urapolut yleensä esitetään, ovat siten usein pelkästään siloteltuja kiiltokuvia, eivätkä työelämän alkutaipaleen kankeus, siirtymien välinen stressaantuminen tai tuskastunut ja tuottamaton työnhaku tule näkyväksi. Mitä kaikkea työnhaku siis oikeastaan sisältää?
Työnhaku prosessina
Onnistunut ja aktiivinen työnhaku kannattaa aloittaa kartoittamalla omia kiinnostuksen kohteita ja oman tutkinnon tuomia mahdollisuuksia. Millainen työtehtävä sopisi osaamisellesi ja olisi samanaikaisesti kiinnostavaa? Millaisia vahvuutesi ovat? Millaisessa työpaikassa näet itsesi viiden vuoden päästä? Mikä on sinulle työnkuvassa ja työyhteisössä tärkeää? Oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden kartuttaminen voi olla hyvinkin haastavaa, mutta siitä työnhaku kuitenkin lähtee liikkeelle.
Urasuunnittelu ja tulevaisuuden työelämän näkymien kirkastuminen on olennainen asia myös työnhaussa, jotta oppii ymmärtämään omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet sekä pyrkimään aktiivisesti niitä kohti.
Esimerkiksi itselleni ajatus tulevaisuuden ammatista kirkastui vasta ollessani 25-vuotias, kun aloitin opiskelemaan kasvatustieteiden perusopintoja avoimessa yliopistossa. Sitä ennen olin ajelehtinut työelämässä melko päämäärättömästi, sillä en ollut vielä löytänyt ”omaa juttuani”. Urasuunnittelu ja tulevaisuuden työelämän näkymien kirkastuminen onkin olennainen asia myös työnhaussa, jotta oppii ymmärtämään omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet sekä pyrkimään aktiivisesti niitä kohti.
Myös työnhaun aikatauluttaminen voi olla tärkeää, jotta siitä tulee sujuvaa arjen rutiinia. Aloita työnhaku esimerkiksi suunnittelemalla aikaraamit sille, kuinka monta hakemusta aiot viikon aikana lähettää. Kuinka monta tuntia sinulla on aikaa varata päivästä tai viikosta työnhakuun? Muista, että mitä enemmän panostat työnhakuun, sitä lähempänä olet työhaastattelua.
Pyri myös olemaan itsellesi armollinen, sillä tulevaisuuden unelmien työpaikka voi olla monen työhakemuksen päässä. Pettymykset kuuluvat valitettavasti työnhakuun, mutta ne ovat usein vain ohimeneviä. Jos joku muu valitaan hakemaasi työpaikkaan, älä ajattele, että työpaikan saanut on jollakin tavalla sinua parempi tai osaavampi.
Myös työnhakijoiden yksilölliset työskentelytyylit, toimintatavat ja henkilökohtaiset ominaisuudet (mm. persoonallisuus, arvot) vaikuttavat siihen, miten he soveltuvat tietynlaiseen työyhteisöön. Jonkun muun työskentelytyyli ja toimintatavat ovat siten voineet olla yksinkertaisesti sopivampia kyseiseen työpaikkaan, eikä se tee valitusta työnhakijasta osaavampaa tai parempaa muihin hakijoihin verrattuna.
Omia ansioita luettelemassa
Usein työnhaun lähtökohdiksi voidaan helposti nimittää kaksi lomaketta: työhakemus ja ansioluettelo. Ansioluettelo on usein noin sivun tai kahden mittainen kompakti listaus aikaisemmasta työkokemuksesta, koulutuksesta, erityistaidoista, tietoteknisestä ja kielellistä osaamisesta ja esimerkiksi luottamustehtäväkokemuksesta. Itselleni mieluisin tapa on aloittaa ansioluettelo koulutuksesta ja työkokemuksesta, jonka jälkeen olen kirjannut kielelliset ja tietotekniset taitoni. Luottamustehtävät, erityisosaaminen ja suosittelijat sijaitsevat ansioluettelossani vasta edellä mainittujen jälkeen. Käymäni koulutuksen olen kirjannut alkaen vasta toisesta asteesta lähtien (lukio), sillä työnantajalle ei ole tärkeää tietää, missä ja koska olen käynyt peruskoulun.
Ei ole kuitenkaan yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa kirjoittaa ansioluettelo, joten ne voivat olla hyvinkin erilaisia ja eri näköisiä. Erityisesti luovat ja värikkäät ansioluetteloratkaisut voivat hyvinkin olla se asia, joka erottaa sinut muista hakijoista! Monet myös kiistelevät siitä, mikä on sopiva ansioluettelon pituus. En esimerkiksi henkilökohtaisesti koe, että pystyisin antamaan osaamisestani riittävän kattavaa ja vakuuttavaa kuvaa käyttämällä vain yhtä sivua, joten oma ansioluetteloni on kahden sivun pituinen.
Onnistunut ansioluettelo on selkeä, kielellisesti virheetön, kutakin työpaikkaa kohti räätälöity, riittävän kattava, sopivan pituinen sekä mieleenpainuva. Muista, että yhtä työpaikkaa kohden voi olla kymmeniä hakijoita, joten on olennaista erottua joukosta!
Ansioluettelo kannattaa usein myös laatia työpaikkakohtaisesti. Se kannattaa räätälöidä sisällöllisesti siten, että tuot esiin erityisesti sellaista osaamista, joka on hakemassasi työpaikassasi olennaista. Aivan kaikkea ansioluetteloon ei siis välttämättä kannata lisätä, etenkin jos kokemusta ja koulutusta on jo paljon. Kuitenkin nuorelle ja hieman kokemattomammalle opiskelijalle voi olla tärkeää kirjoittaa mahdollisimman kattavasti, jos lisättävää on vielä vähän.
Onnistunut ansioluettelo on selkeä, kielellisesti virheetön, kutakin työpaikkaa kohti räätälöity, riittävän kattava, sopivan pituinen sekä mieleenpainuva. Muista, että yhtä työpaikkaa kohden voi olla kymmeniä hakijoita, joten on olennaista erottua joukosta!
Työhakemusta kirjoittamassa
Työhakemus on yhden sivun mittainen lomake, joka on mahdollisuutesi kertoa lisää ansioluettelosi sisällöstä ja korostaa erityisosaamistasi. Työhakemuksessa tuodaan esiin myös omaa motivaatiota sekä innokkuutta päästä kyseiseen työtehtävään. Siinä usein perustellaan myös se, miksi työnantajan kannattaisi valita juuri sinut muiden hakijoiden joukosta.
Työhakemuksessa onkin erittäin olennaista tuoda esiin omia vahvuuksia kyseistä työpaikkaa ajatellen, sillä ansioluettelossa samaa ei usein ole mahdollista sanallistaa sen tiiviin ulkomuodon vuoksi. Työhakemus kannattaa myös kirjoittaa siten, että käyttää siinä samanlaista kieltä ja samanlaisia termejä alkuperäiseen työpaikkailmoitukseen verrattuna. Tämä voi luonnollisesti olla hieman haasteellista, jos kyseessä on avoin työhakemus. Avointa hakemusta kirjoittaessa kannattaa pitäytyä hieman yleisemmällä tasolla, kun tarkka työtehtävä ei ole vielä tiedossa.
Työhakemus kirjoitetaan yleensä tietynlaista ja yleisesti hyväksyttyä rakennetta noudattaen. Ensimmäisen kappaleen on tarkoitus esittää, mitä työpaikkaa haet sekä tuoda esiin motivaatiotasi. Toisessa kappaleessa kerrotaan omista vahvuuksista, osaamisesta ja ansioista. Voit myös tuoda esiin aikaisempaa työkokemustasi, josta kuvaamasi osaaminen ja vahvuudet ovat erityisesti karttuneet. Työhakemuksen kolmas kappale on myös sisällöllisesti tärkeä. Siinä voit kertoa esimerkiksi siitä, millainen työntekijä ja persoona olet ja millainen on oma työskentelytyylisi. Mainittavia tekijöitä voi olla esimerkiksi se, miten toimit itsenäisesti tai ryhmässä. Muista aina käyttää konkreettisia esimerkkejä!
Viimeisessä kappaleessa voit esimerkiksi kertoa, millaisella aikataululla olet valmis aloittamaan työt sekä tarjota mahdollisuutta kertoa osaamisestasi lisää puhelimitse tai kasvotusten. Kerro siis vielä kerran innokkuudestasi ja valmiudesta hakeutua työnantajan juttusille. Myös palkkatoive ilmaistaan tässä kappaleessa, mutta älä tuo sitä esiin, ellei sitä ole erikseen pyydetty.
Onnistunut työhakemus on siten kielellisesti virheetön ja kirjoitettu tiettyä työpaikkaa ajatellen. Se noudattaa yleisesti käytettyä työhakemuksen pituutta ja rakennetta, mutta on sen lisäksi myös persoonallinen. Hyvä työhakemus painottaa aina vahvuuksiasi, ansioitasi ja motivaatiotasi!
Työhaastatteluun valmistautumassa
Olet kirjoittanut niin onnistuneet ja persoonalliset työnhakudokumentit, että olet saanut kutsun haastatteluun! Onnea! Monelle työhaastattelu on työnhaun jännittävin tilanne, mutta myös siihen on mahdollista valmistautua. Työhaastattelua voidaan herkästi ajatella hierarkkisena vuorovaikutustilanteena, jossa työnantaja arvioi työnhakijaa kriittisesti. Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomata, että työhaastattelu on myös työnhakijan mahdollisuus tutustua työnantajan edustaman yrityksen toimintaan, arvoihin ja tavoitteisiin.
Työhaastattelua voidaan herkästi ajatella hierarkkisena vuorovaikutustilanteena, jossa työnantaja arvioi työnhakijaa kriittisesti. Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomata, että työhaastattelu on myös työnhakijan mahdollisuus tutustua työnantajan edustaman yrityksen toimintaan, arvoihin ja tavoitteisiin.
Se ei siis ole pelkästään tilanne, jossa työnantaja arvelee työnhakijan soveltuvuutta, vaan sama toimii myös päinvastoin! Työhaastattelu voi parhaimmillaan ja rennoimmillaan olla kahden tai useamman henkilön vuorovaikutustilanne, jossa saat mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen työnantajaasi samalla kertoen vahvuuksistasi ja osaamisestasi kasvotusten tai verkkoyhteyden välityksellä. Kysy siis myös itse rohkeasti lisää hakemastasi työtehtävästä.
Tärkeintä on olla oma itsesi ja olla rehellinen kokemuksestasi sekä osaamisestasi, sillä liioittelu usein kostautuu myöhemmin. Työhaastattelu onkin se tilanne, kun saat luvan kanssa kehua itseäsi ja ansioitasi sekä kertoa niitä asioita, missä olet mainio. Kannattaa kuitenkin valmistautua kertomaan esimerkiksi yksi sellainen asia, jossa sinulla on vielä kehittymisen varaa. Ymmärrys omista vahvuusalueista, mutta myös kehityskohteista osoittaa haastattelijalle, että osaat arvioida osaamistasi analyyttisesti ja reflektoivasti. Esimerkiksi oma kehityskohteeni olisi varmaankin paineensietokyvyn harjoitteleminen silloin, kun työpäivä on kovin hektinen.
Tärkeää on myös tuoda jälleen esiin omaa motivaatiotasi kyseistä työpaikkaa kohtaan. Sain esimerkiksi oman opetusharjoittelupaikkani olemalla avoin, rento ja utelias organisaation toimintaa kohtaan. Myöhemmin sain erillisiä kehuja minua haastatelleelta taholta, että erotuin muista nimenomaan kiinnostuksellani suorittaa harjoittelu juuri heidän organisaatiossaan. Motivaation merkitystä en siksi voi korostaa tarpeeksi! Vaikka jokin osaamisalue tarvitsisikin vielä harjoittelua, sen voi korvata suurella motivaatiolla oppia ja harjoitella lisää.
Ole lisäksi ajoissa paikalla! Kysy etukäteen, tarvitseeko sinun tuoda erilaisia dokumentteja mukanasi (mm. ansioluettelo, työ- ja tutkintotodistukset) haastatteluun. Pukeudu siististi ja muista riittävä katsekontakti. Ota etukäteen selvää siitä organisaatiosta ja sen toimintatavoista, jonka työpaikkaa haet. Haastattelija on varmasti mielissään, kun kuulee sinun olleen jo hieman perehtynyt kyseisen organisaation toimintaan. Se on lisäksi myös osoitus motivaatiostasi.
Hyödyllisiä linkkejä:
Aarresaari – Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto
Töissä.fi Valmistuneiden kertomuksia
– Taina
Kommentit