TTS Työtehoseuran OPPIJA ikä kaikki! -hankkeen osatoteutuksessa pääkohteena ovat rakennusalan opiskelijat ja heistä diginatiiveja vanhemmat ikäluokat. Kohderyhmän valintaan vaikutti se, että talonrakentajien sekä alan työnjohtajien ja asiantuntijoiden koulutuksiin osallistuu TTS:ssä noin 1 600 opiskelijaa vuosittain lyhytkurssit mukaan luettuina. Opiskelijoiden keski-ikä on 38,5 vuotta ja opiskelijoista joka viides on yli 50-vuotias.
Monella koulutukseen hakeutuneella on suhteellisen pitkä työura takana, mutta he eivät enää pysty tekemään aikaisempaa työtään. Taustalla on usein terveyssyitä tai työpaikalla on tapahtunut muutoksia, joiden seurauksena on ollut työttömäksi jääminen ja halu kouluttautua uudelle uralle. Kyselyitä uudelleen koulutusmahdollisuuksista tulee lähes päivittäin TTS:n kouluttajille, opinto-ohjaajille ja opintosihteereille sekä koulutuksesta kiinnostuneilta itseltään että vakuutusyhtiöiden ja rekrytointi- ja työpaikkavalmennusyritysten kautta.
Koulutukseen hakeutuneiden aikaisempaan työnkuvaan ei ole välttämättä kuulunut juuri lainkaan luku- ja kirjoitustehtäviä, matemaattisia työtehtäviä tai digitaalisten taitojen käyttöä edellyttäviä tilanteita. Lisäksi moni koulutukseen hakeutuva ei ole ollut peruskoulutuksensa aikana kiinnostunut kyseisistä aiheista, koska opiskeltavat tiedot ja taidot eivät ole kytkeytyneet riittävästi käytäntöön heidän mielestään. Osalla taustalla on myös oppimisvaikeuksia, joita ei ole tunnistettu ja aikaisemmat opiskelukokemukset ovat ylipäätään olleet huonoja. Arkielämässäkään perustaidot eivät ole välttämättä päässeet kovin harjaantumaan, jos kotona puoliso on esimerkiksi hoitanut kaiken asioinnin verkkopankissa ja muissa sähköisissä järjestelmissä.
Työtehoseuran Oppija ikä kaikki! -hankkeen osatoteutuksessa kartoitetaan ja täsmennetään yhteistyössä rekrytointi- ja työpaikkavalmennusyritysten ja vakuutusyhtiöiden kanssa, mitä tietoja ja taitoja heidän asiakaskuntansa tarvitsee työllistyäkseen uudelleen. Tämän lisäksi hankkeessa on tehty muutamia haastatteluja kohderyhmään kuuluvien keskuudessa. Haastattelussa on selvitetty opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia perustaitojen merkityksestä rakennusalan työssä.
Yksi haastatelluista on rakennusalalla jo pitkän uran tehnyt Petri Koivu. Hän valmistui kesäkuussa 2020 Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnosta ja on työskennellyt jo yli vuoden linjasaneerauksia toteuttavassa Bravida Oy:ssa työmaamestarina. Petrin haastatteluhetkellä johtama työmaa on helsinkiläinen taloyhtiö, jonka yli 50 asuntoa sekä yleistilat saneerataan ja lisäksi ullakolle rakennetaan saunatilat.
Koivulla on pohjakoulutuksena kone- ja metallialan perustutkinto vuodelta 1989. Valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt työskennellä muun muassa telakalla, konepajalla, useilla talonrakennustyömailla, keittiökalusteyrityksessä ja parvekelasitusfirmassa. ”Kone- ja metallitaustasta ollut paljon hyötyä myöhemmissä töissä – myös silloin kun olin myymässä parvekelasituksia ja keittiöasennuksia” kertoo Petri.
Syksyllä 2018, ennen hakeutumista TTS:ään, Petri toimi kymppinä talonrakennustyömaalla. Kymppi on nimitys työnjohtajasta, joka itsekin osallistuu suorittavaan työhön. Työ ei kuitenkaan tuntunut Petristä enää loppuaikoina hyvältä, koska se oli muuttunut pätkätyöksi ja palkka tuli osuuskunnan kautta laskuttaen. Petri lähti etsimään itselleen uutta työtä, mutta päätyikin sitten ensin koulutukseen: ”Löysin TTS:n työvoimakoulutuksen TE-palveluiden nettisivuilta, kun olin selaamassa rakennusalan avoimia työpaikkoja. Koulutus tuntui heti omalta jutulta ja pääsy koulutukseen tapahtui nopealla aikataululla”.
Petri painottaa perustaidoista digitaitojen merkitystä rakennusalan työnjohtotyötä tekevälle:
Jos ei ole valmis hyväksymään sitä tosiasiaa, että tietokone on ykköstyökalu, voi lähes unohtaa haaveet päällikköhommista varsinkin korjaustyömaalla, jossa toteutusta ei ole lohkottu niin moneen osaan kuin uudistyömaalla.
Petrin työpäivät jakaantuvat melko tasan kirjallisiin tehtäviin toimistolla ja työnjohtotehtäviin paikan päällä työmaalla. Petri kuvailee työtään näin: ”Meikäläisen työ on luonteeltaan pitkälti asioiden selvittelyä ja puitteiden luomista rakentajille. Päivät venyvät helposti kello 15.30 jälkeen tietokoneen äärellä, jos aamu työmaalla on päässyt venähtämään suunniteltua pidemmäksi. Kattavia suunnitelmia linjasaneeraustyömaalla ei ole ja esimerkiksi kohteen haitta-aineet tulevat usein yllätyksenä, mikä edellyttää joustavuutta ja kykyä priorisoida tehtäviä paineen alla.”
Petri kertoo, että työmaamestari laatii ja käsittelee päivittäin monenlaisia kirjallisia dokumentteja ja dokumenttien on lisäksi jäätävä varmasti talteen. ”Esimerkiksi kohteesta laadittu luovutusmateriaali on oltava työn tilaajalle ja viranomaisille sekä paperilla että pilvessä. Lisäksi yksi sarja jää omiin arkistoihin. Bravidan sähköinen tietokanta on minulle tärkein työkalu Microsoft Officen ohella luovutusmateriaalin kokoamisessa. Perustana on, että jokainen dokumentti skannataan tai tallennetaan tietokantaan ja luovutuskansioon tarkoitetut asiakirjat jäsennellään valmiiksi oikeisiin luovutuskansion alakansioihin. Näin kuka tahansa pystyy ne järjestelmästä helposti löytämään. Lisäksi firman talousosasto voi helposti seurata hankkeen tuloja ja menoja sekä johto ennustaa hankkeen etenemistä ja tulosta, kun tiedot järjestelmässä ovat jatkuvasti ajan tasalla.”
Ohjelmista Petrillä ovat eniten käytössä sähköposti, tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. Sähköpostilla hoituu esimerkiksi yhteydenpito hankkeen suunnittelijoiden kanssa, kirjalliset suunnitelmat työnjohtajille ja edelleen rakennusmiehille. Sähköpostilla tapahtuu myös materiaalitoimittajien kilpailuttaminen ja erilaisten rakennusmateriaalien tilaaminen sekä rakennusvalvojien tilaaminen työmaalle ja heille valvontamuistioista palautteen antaminen.
Myös puhelin on tärkeä työväline Petrille. Hän huomaa puhelimen käyttämisessä eron itsensä ja nuoremman kollegan välillä. Petri mieluusti soittaa ja sopii asiat ensin suullisesti puhelimessa. Sen jälkeen hän pyytää vielä vahvistuksen sähköpostilla. Diginatiiveihin lukeutuva 15 vuotta nuorempi kollega puolestaan hoitaa asiat sitä vastoin enemmän tietokoneella ja vähemmän puhelimella.
Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia Petri tarvitsee mm. lisätyölaskelmien ja -tarjousten tekemiseen. Taulukkolaskentaohjelmaa tarvitaan myös työmaan aikataulutuksessa ja viikkoaikataulujen laatimisessa. Esitysgrafiikkaohjelma PowerPointia Petri tarvitsee lähinnä asiakaspalvelun työvälineenä, esimerkiksi taloyhtiöiden yhtiökokouksissa, joihin hänet on kutsuttu esittelemään linjasaneeraushankkeen toteutussuunnitelmaa kohteen asukkaille.
Matematiikan osa-alueista Petri mainitsee peruslaskutoimitukset, tilavuuksien ja pinta-alojen laskemisen, prosenttilaskut ja yhtälöt. Erityisen hyödylliseksi Petri koki itselleen TTS:n tutkintokoulutuksessa oppimansa laskukaavat, jotka liittyvät kosteudenhallintaan kuten betonin kuivumisajan arviointiin. Matematiikkaa tarvitaan myös tarkistusmittauksiin, koska rakennuspiirustukset eivät aina pidä paikkaansa. Matematiikka ja digitaitoja vaatii myös parhaimmillaan 28 työntekijän työtuntien kuittaaminen joka maanantai kello 11 mennessä Bravidan palkanlaskentaan.
3D-mallinnusosaaminen olisi mukava lisätaito Petrin mielestä. Silloin hän pystyisi tekemään nopeasti yksikertaiset muutokset piirustuksiin itse eikä kaikkia pieniä muutoksia tarvitsisi käyttää Bravidan suunnittelijoiden kautta. 3D-mallinnusta Petri ei kuitenkaan laske työmaamestarin perustaidoksi. ”Suunnittelijat kyllä hoitavat mallintamisen meillä ja se on heidän perustaitonsa”, toteaa Petri.
Erittäin keskeisenä perustaitona omassa työssään Petri pitää sen sijaan verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaamista. Hän kertoo saaneensa siitä hyvää palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Myös monikulttuurisuusosaaminen merkitsee paljon, koska työmaalla on runsaasti maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: ”Mielestäni se on hyvin pitkälti perehdyttäjän taidoista kiinni, kuinka esimerkiksi venäläiset ja virolaiset rakennusmiehet työssään sitten loppujen lopuksi onnistuvat”.
TTS:n koulutuksessa Petri ei kovin paljon ehtinyt verkostoitua, mutta yksi hyvä ystävä Petrille jäi opiskelijasta, joka työllistyi koulutuksen myötä asennuspäälliköksi: ” Vaihdamme Jounin kanssa kuulumisia ja kokemuksia ihan viikoittain”.
Haastattelun lopuksi Petri tiivistää vielä perustaitojen merkityksen omassa työssään:
Perustaidot auttavat saavuttamaan tiettyjä toimivia rutiineja, työskentelemään itsenäisesti ja priorisoimaan työtehtäviä. Niiden avulla pystyn paremmin taltuttamaan turhan hässäkän ja voin keskittyä olennaiseen.
Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto:
Tutkinnon suorittaneella on rakennustuotannon työnjohtajalta tai siihen rinnastettavassa työtehtävässä edellytettävä ammattitaito. Tutkinnon suorittanut osaa toimia vaativissa esimiestehtävissä ja johtaa työn toteutusta omalla rakentamisen vastuualueellaan (rakennustyömaan työnjohdon osaamisala) tai koko rakennustyömaalla (työmaapäällikön osaamisala). Tutkinnon suorittaja ottaa huomioon työturvallisuuden ja ympäristöasioihin liittyvät näkökohdat sekä voimassa olevan lainsäädännön ja viranomaismääräykset. Työmaapäällikön osaamisalalla osaamisen vaativuutta lisää kyky johtaa työmaata itsenäisesti ja välitöntä työnjohtoa hyödyntäen.
Petri Koivua haastatteli TTS:n opinto-ohjaaja Johanna Girod
Kommentit