Kohti parempaa numero-osaamista

Laskin ja kolikoita pöydällä.
Kuva: www.pexels.com

TAHTI– ja Oppija ikä kaikki -hankkeissa tehtiin vertaiskehittämiskysely liittyen aikuisten numero-osaamisen vahvistamiseen.

Oppimisvaikeus, motivaatio, tunteet, uskomukset… Muun muassa tällaisia haasteita Oppija -hankkeen toimijat kertoivat olevan aikuisten matematiikan oppimisessa.

Yksi numerotaitojen ohjaamisen suurimmista haasteista tuntuu olevan syvälle juurtunut uskomus omasta osaamattomuudesta ja ”matikkakammo”.

Keväällä 2020 toteutetussa kahden hankkeen välisessä vertaiskehittämiskyselyssä selvitettiin numerotaitojen oppimisen haasteita sekä sitä, mitä hankkeissa oli aikuisten numero-osaamisen vahvistamiseksi suunniteltu ja tehty.

Aikuiskoulutus Taitajan koordinoiman TAHTI -hankkeen projektipäällikkö Erja Mölsä ja Oppija -hankkeen asiantuntija Sissi Huhtala TAMKista selvittivät hankkeidensa organisaatioiden osalta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miten hankkeessa on tuettu perustaitoja matematiikan osalta?
  2. Millaisia kokemuksia opettajilla (kouluttajilla, ohjaajilla) on matematiikan perustaitojen valmennuksista/opettamisesta?
  3. Mitä menetelmiä on käytetty?
  4. Millaista materiaalia on käytetty?
  5. Mitä muuta matematiikkaan liittyen on tehty ja kokeiltu, ja mitkä ovat tulokset?
  6. Mitä haasteita on ollut matkan varrella?
  7. Minkälaisia onnistumisia on (tähän mennessä) tullut?

TAHTI -hanke on Oppijaa ”vuoden vanhempi”, joten siellä kyselyä tehtäessä oltiin jo hankkeen loppusuoralla. TAHTI -hankkeessa on kehitetty aikuisten perusosaamisen tukemiseksi mm. TAHTI -pajoja, joten hankkeen osatoteuttajien kommentit numero-osaamisen kehittämiseen liittyivät paljolti juuri näiden pajojen toimintaan ja toimivuuteen.

Molemmissa hankkeissa aikuisten numero-osaamisen vahvistamisessa on panostettu matematiikan alkukartoitusten/lähtötasotestausten sekä opetusmateriaalien ja yksilöllisten opetusmenetelmien (myös matematiikan oppimisen apuvälineiden) kehittämiseen ja kokeiluun. Myös työelämän edellyttämää numero-osaamista on kartoitettu (lääkematematiikka).

Tätä kaikkea kehittämistä Oppija -hankkeessa jatketaan edelleen, ja yritetään löytää uusiakin keinoja aikuisten matematiikan oppimisen ja osaamisen tukemiseen. Teema on tärkeä, koska kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että joka neljäs aikuinen on ilman sellaisia matemaattisia taitoja, joita vaaditaan arjen aktiviteeteissa ja työelämässä, ja että matematiikan vaikeudet ovat aikuisten keskuudessa tavallisempia kuin lukivaikeudet. (Korhonen ym., 2018)

Hankkeet raportoivat jo tähänastisistakin onnistumisista:

Onnistumisen kokemukset [matematiikassa] ovat kannustaneet eteenpäin myös muiden aineiden osalta. Paljon opiskelijoita on valmistunut, vaikka matematiikan perustaidot olleetkin heikot koulutuksen alussa.

Aikuisille oppijoille on aiempien koulu- ja oppimiskokemusten myötä muotoutunut jo varsin pysyvä matematiikkakuva. Se sisältää mm. käsityksiä siitä, mitä matematiikka on, tai aikuisten käsityksiä itsestään matematiikan oppijoina. Jos kokemukset ovat olleet negatiivisia, saattavat tunteet matematiikkaa kohtaan olla vahvoja. Matematiikka koetaan vaikeaksi ja itselle sekä vieraaksi, että mahdottomaksi oppia. Näiden käsitysten ja tunteiden läpikäyminen on osa aikuisen oppijan oppimisprosessia, jotta uusi opiskelu ja oppiminen mahdollistuisi. Tämä aikuisen oppimisen affektiivinen ulottuvuus on myös Oppija -hankkeessa tiedostettu, ja myös siihen halutaan vaikuttaa, kuten eräs kyselyyn vastannut organisaatio toteaa:

 Toisinaan/usein opiskelijan tunne siitä, ettei hallitse matematiikkaa, on este oppimiselle. Tämä este tulee ensin poistaa; tulee siis saada onnistumisen kokemuksia ja havaintoja siitä, että onkin kyse arjen asioista, joita hän hallitsee. Tuo vaatii mm. pitkäjänteisyyttä ja pelisilmää ohjaukselta. Motivaatio ylipäänsä yto-opintoihin vaihtelee. Sen etsimiseen menee oma aikansa ja se vaatii erinäköisiä manööverejä.

Sissi Huhtala
Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähde: Korhonen, J., Hakkarainen, A., Holopainen, L., Linnanmäki, K., Savolainen, H. & Taipale, A. (2018) Matematiikan vaikeudet ja nuorten koulutuspolut. Teoksessa Joutsenlahti J., Silfverberg H. & Räsänen P. (toim.), Matematiikan opetus ja oppiminen. Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä, Sivut 258-275.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *