Teksti: Henrik Oksanen
Kuva: Henrik Oksasen kotialbumi
Väitöskirjan kirjoittamiseen ryhtymistä miettivällä on usein monta rautaa tulessa. Yksi suurimmista avoimista kysymyksistä on väitösprojektin rahoittaminen. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi muutamia mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja ja jaan näissä kantapään kautta koettuja kommelluksia, jotta tähän hommaan ryhtyvällä olisi tämän tekstin luettuaan parempi käsitys eri rahoitusvaihtoehtojen plussista ja miinuksista jo etukäteen. Huomaathan, että kokemukset ja kommellukset ovat pitkälti aikansa kuvia, eivätkä ohjeet ja neuvot välttämättä päde sellaisinaan, sillä rahoitustilanteet ovat hyvin erilaisia ja ohjeistukset päivittyvät parhaassa (tai pahimmassa) tapauksessa jopa vuosittain.
Ensimmäinen rahoitusvaihtoehto, johon itse päädyin, oli opintotuki. Kela tukee jatko-opintoja perustutkinto-opiskelijan opintotuen suuruisella tuella ja asumislisällä korkeintaan yhdeksän kuukauden ajan. Vaikka tässä ajassa ei saa väitöskirjaa alkuun juuri nimeksikään, on opintotuki hyvä startti projektin rahoittamiselle. Väitöskirjan lisäksi jatko-opintoihin kuuluu muita opintoja 40 opintopisteen verran, joista ainakin osa on suoritettava kurssimuotoisesti. Näin ollen väitöskirjaprojekti on luontevaa aloittaa käymällä mahdollisimman suuren osan jatko-opinnoista ja rahoittamalla ne Kelan tuella, jotta kurssimuotoisia suorituksia ei jäisi tehtäväksi muun rahoituksen aikana.
Ensimmäinen vuosi on ulkoisen rahoituksen saannin kannalta vaikein. Moni projekti jää kesken juuri alkuvaiheessa, minkä vuoksi monet ulkopuolisista rahoittajista (esimerkiksi säätiöt) rahoittavat väitöskirjaprojekteja vasta toisesta vuodesta alkaen. Toki rahoitusta on hyvä hakea heti ensimmäisenä vuonna, jotta sitä voi hyvässä lykyssä heti toiseksi vuodeksi saada. Aloitin jatko-opintoni vuoden 2017 alussa, eikä Kelan yhdeksän kuukauden opintotuesta riittänyt vuokra- ja ruokakuluihin edes ensimmäisen vuoden loppuun. Päädyin monien muiden tavoin työskentelemään muualla elinkustannusten kattamiseksi.
Yliopiston ulkopuolella työskentely on pelottavan vetovoimaista. Työ vie käytännössä koko viikon voimat ja motivaation, jolloin väitöskirjan eteneminen kärsii tai jopa pysähtyy. Toisaalta koulutusta vastaavasta työstä maksettava palkka on elinkustannusten kattamiseen (ainakin ennen tätä pelkällä opintotuella pärjänneelle) enemmän kuin tarpeeksi. Tämän valitettavasti huomasi myös Kela, joka lähestyi seuraavan vuoden alussa takaisinperintälaskulla. Vaikka edellisen vuoden ensimmäiset yhdeksän kuukautta vietinkin Kelan tuki ainoana tulonlähteenäni, on tuen määrä sidoksissa kalenterivuoden kokonaistuloihin. Näin ollen tuen päätyttyä saamani palkka opetustyöstä vaikutti suhteellisella suuruudellaan siten, että Kelan silmissä opintotukea oli perittävä takaisin. Päädyin kirjoittamaan selvityksen Kelalle tilanteestani kertoen väitöskirjatyöskentelyn rahoittamisesta ja liitin mukaan palkkalaskelmat, jotka osoittivat tulojen olleen ansaittu vasta opintotuen päätyttyä. Tämä kannatti, sillä Kela vastasi selvitykseeni pienentämällä takaisinperinnän määrän puoleen aikaisemmasta ja tarjosi takaisinmaksulle lisämaksutonta osamaksuaikaa jopa kahden vuoden ajaksi.
Varsinaisen tutkimusrahoituksen hakemisen aikatauluissa ja hakukohteissa voi olla etenkin tohtorikoulutuksen alkuvaiheessa epäselvyyttä. Mahdollisten rahoituskanavien etsinnässä kannattaa olla aktiivinen: ohjaajilta kysyminen ja oma etsintä tuottavat yhdessä parhaan tuloksen. Nämä mahdollisuudet kannattaa kirjata vaikka omaksi tutkimusrahoituksen vuosikelloksi, ettei yksikään haku pääse livahtamaan ohi tai jää niin viime hetkeen, että tulee kiire hakemuksen kanssa. Tutkimusrahoitusta voi toki hakea myös yliopiston sisältä tiedekunnan rahoittamien tohtorikoulutuspaikkojen muodossa. Rahoitettujen paikkojen määrä vaihtelee vuosittain, ja voi olla, että jonain vuonna paikkoja ei avata haettavaksi lainkaan, mikä nostaa puolestaan seuraavien hakukertojen hakijamääriä. Ulkoisessa säätiörahoituksessa on kuitenkin puolensa: henkilökohtainen ulkoinen rahoitus näyttää vakuuttavalta CV:ssä, ja yliopistolle suoritettavat työtehtävät tutkimusrahoituksen ohessa (esim. pienimuotoiset opetustehtävät) korvataan erikseen, koska ulkoisen rahoituksen saajalla ei ole yliopiston rahoitussopimukseen kuuluvaa viiden työaikaprosentin työvelvoitetta.
Hyväksi hiottu hakemus ja tynnyrillinen tuuria tuottivat itselleni säätiörahoituksen jo ensimmäisen tohtoriopintovuoden hakujen tuloksena, eli sain ulkoista rahoitusta heti toisesta vuodesta alkaen. Vielä tuolloin jatkuva opetus sekä seuraavaksi syksyksi tarjottu jatko hidastivat kuitenkin ulkoisella rahoituksella työskentelyn aloittamista, mutta säätiössä oltiin onneksi joustavia: sain työskennellä kevään ja kesän rahoituksella ja pistää rahoituksen tauolle syyslukukauden opetusten ajaksi, jotta pystyin ottamaan täydet opetustunnit vastaan. Kuten jo edellä mainittu, väitöskirja etenee muita töitä tehdessä huomattavasti hitaammin, jos lainkaan, mutta toisaalta tohtorikoulutusajalta on hyvä olla näytettävänä tulevalle työnantajalle muutakin kokemusta kuin pelkkä väitöskirja, ja on rahoittajankin etu, että rahoituskauden jälkeen apurahan saaja työllistyy. Kannattaa siis rohkeasti tarttua eteen tarjoutuviin tilaisuuksiin; kysyminen ei kuitenkaan maksa mitään.
Ulkoisen rahoituksen saajan on hyvä myös huomioida, että Melasta eli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta on apurahansaajien otettava eläkelain mukainen työeläkevakuutus. Tämä kattaa viitisentoista prosenttia apurahasta, eikä vakuutus ala automaattisesti vaan vasta omasta hakemuksesta. Se myös peritään hieman odottamattomasti kolmena erisuuruisena eränä rahoitusvuoden aikana. Itselleni ensimmäinen perintäerä tuli hieman yllätyksenä, sillä vaikka varautuisikin yhteensä 15 prosentin saataviin, on ensimmäinen perittävä erä yleensä hieman viittä prosenttia suurempi huolimatta siitä, millä aikataululla ja millaisissa erissä apurahan nostaa. Kannattaa siis suosiolla pistää ensimmäisestä apurahan nostoerästä parikymmentä prosenttia syrjään, niin pystyy makselemaan Melan työeläkevakuutuksen huoletta.
Kolmas tohtoriopintovuoteni oli ensimmäinen kokonaan ulkoisella rahoituksella rahoittamani vuosi. Apurahan kattaessa elinkustannukset jäi veroprosentti pyöreään nollaan, mutta valveutuneena ihmisenä tein varmuuden vuoksi ennakkoveroselvityksen. Tulos oli sama, ei tarvitse maksaa mitään. Kuitenkin seuraavan vuoden helmikuussa verottaja muisti mätkyillä, ja ryhdyin selvittelemään, mistä tämä johtuu. Pari vero.fi-tutkimusmatkaa ja puhelinsoittoa myöhemmin selvisi, että Yle-vero ei nimestään huolimatta ole veroa vaan veroihin rinnastettavaa saantia, joten siihen ei voi kohdistaa verovapautuksiin oikeuttavia menoja, kuten ammattijärjestöjen jäsenmaksuja tai Melan vakuutusmaksuja. Työnantajan puuttuessa itselle jää maksettavaksi myös kaikille pakolliset sairausvakuutusmaksut huolimatta siitä, käyttääkö julkisia sairaanhoitopalveluita vai ei. Yhteensä näitä ei-veroja kertyy vajaat 500 euroa vuodessa, joka veroprosentin ollessa nolla tulee itselle maksettavaksi seuraavana vuonna. Verotoimiston asiakaspalvelija ystävällisesti kertoi minun olevan noin kolmaskymmenes asiaa tiedusteleva apurahansaaja. Tänä syksynä maksan vahingosta viisastuneena ennakkoveroa, vaikka selvitys sanoisi mitä.
Nyt on meneillään neljäs tohtoriopintovuoteni. Tohtoriopintojen rahoittamisessa on riittänyt kommelluksia: ensimmäisenä vuonna yllätti Kela, toisena Mela ja kolmantena verottaja. Palaan katsauksen pariin ensi keväänä, kun on selvinnyt, minkä asian ylenkatsoin, unohdin tai muuten vain missasin tänä vuonna. Toivon, että näistä kokemuksista jakaminen auttaa väitöskirjatutkijoita, muita apurahatutkijoita sekä tohtoriopintoja harkitsevia välttämään niitä rahoitushankinnan sudenkuoppia, jotka itse olen kolunnut matkan varrella tähän mennessä.
TL;DR-muistilista vielä loppuun:
- Hae rahoitusta kaikkia mahdollisia kanavia pitkin heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Näin maksimoit mahdollisuutesi rahoituksen saantiin.
- Selvitä mahdolliset rahoituskanavat etukäteen ja tee niistä vaikkapa tutkimusrahoituksen hakemisen vuosikello.
- Jos Kela muistaa takaisinperintälaskulla, lähetä vastineeksi selvitys ansaittujen tulojen määrästä ja ajankohdasta. Suurella todennäköisyydellä Kela tulee vastaan takaisinperinnän määrässä ja aikataulussa.
- Yliopiston rahoittamia tohtorikoulutuspaikkoja kannattaa hakea sellaisten ollessa haettavissa, mutta tohtoriksi valmistuminen ei kaadu sellaisen puuttumiseen. Ulkoisessa rahoituksessa on omat hyvät puolensa, vaikka sen saanti edellyttääkin ahkeraa hakemusten kirjoittamista.
- Sivutyöt ja -tehtävät ulkoisen rahoituksen ohessa ovat yleensä sovittavissa rahoittajan kanssa. Kannattaa siis ainakin kysyä rahoittajalta joustavuusmahdollisuuksista ennen kieltäytymistä muista töistä.
- Muista hakea (ja varautua maksamaan) Melan työeläkevakuutus!
- Myös nollan veroprosentin vuonna on veroihin rinnastettavia saanteja maksettava vajaat 500 euroa. Pelkällä apurahalla työskentelevän kannattaa varautua makselemaan tämä ennakkoverona vielä samana vuonna, jos haluaa välttyä seuraavan vuoden mätkyiltä.
