Suomalainen energia ja sen hinta ovat nousseet otsikoihin Euroopassa käytävän pakotetoiminnan johdosta. Vaikka tilanteen kärjistyminen näyttää liittyvän viimeisen kuuden kuukauden jaksolle, on muutoksen taustalla myös pidemmän aikavälin tavoite energiatuotannon vihreästä siirtymästä, jossa energian tuotantoa ohjataan fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin.
Ekologisempaan elämäntapaan tähtäävän muutoksen ja Ukrainan sodan synnyttämän poikkeustilanteen yhteisvaikutuksena mm. polttoaineiden ja sähköenergian spot-hinta ovat nousseet ja niiden hintakehitys on muuttunut epävakaaksi. Valtiovallan tuottamien kompensointitoimien lisäksi tarvitaan myös kansalaisten osallistamista, josta lokakuun alussa (10.10.2022) alkava ”Astetta alemmas” kampanja on konkreettinen avaus asiaan. Kampanjassa kansalaisia kannustetaan ja ohjeistetaan etsimään omasta arjestaan energiasäästöön johtavia tekoja esimerkiksi kodin, liikenteen, työn ja oppilaitosten yhteydessä.
Asumisen energiatehokkuus pitkän aikavälin muutoksena
Tampereen yliopiston Porin yksikössä toteutettava ”Vähemmällä enemmän – Kohti kiinteistöjen energiaminimiä (KIEMI)” -hanke käynnistyi vuonna 2019, ja se edustaa vihreän siirtymän muutoksia pitkällä aikavälillä. Hanke on suunnattu Satakunnan alueen toimijoille, ja se keskittyy kiinteistöjen energiatehokkuuteen niiden käyttötapojen kautta. Käyttötapa vaikuttaa siihen, paljonko kiinteistöön tarvitsee tuoda energiaa, ja paljonko kiinteistö kuormittaa asumisympäristöä mm. seinien läpi tapahtuvan lämpösäteilyn tai viemäristä poistuvan lämpimän veden myötä. Tuodun energian määrän vähentämisellä vähennetään myös kiinteistön käyttökuluja. Lisäksi energian käytön vähentäminen on energiaresurssien jakamista, ja vähentämällä omaa kulutusta helpotetaan energian saatavuutta ja siten ostoenergian hintaa. Ostohintojen nousun hillintä tuo sekin helpotusta kiinteistön omiin käyttökuluihin.
Nykytilanteen tunnistamisesta yksilöllisiin muutoksiin
Energian käyttötapojen tarkastelu tulisi tehdä ensimmäisenä energiatehokkuustoimenpiteenä. Kiinteistön rakenteiden muutokset (lisäeristeet yms.) ja uusien energialähteiden lisääminen (aurinkopaneelit ja lämpöpumput) ovat järkeviä vasta sitten, kun nykyiset käyttötavat on saatu kartoitettua ja tarvittavat muutostoimet käyttötapoihin otettua käyttöön. Käyttötapojen muutoksessa tulisi energialukujen lisäksi huomioida myös tilojen käyttäjien olosuhdekokemukset.
Omiin asuinkiinteistön käyttötapoihin voi tutusta esimerkiksi KIEMI-hankkeessa tuotetun ARVI-itsearviointisovelluksen avulla. Arvioinnissa käyttäjä tutustuu asuinkiinteistönsä energiakulutukseen vaikuttaviin tekijöihin ja valitsee kunkin kysymyksen kohdalla omaa nykytilannetta parhaiten vastaavan vaihtoehdon. Tehtyään omaan tilanteeseen liittyvät ja soveltuvat nykytilanteen valinnat, saa käyttäjä lopputuloksena valintoihinsa perustuvan koosteraportin. Raportin myötä käyttäjä voi peilata omia valintoja ja arvoja yleisesti tavoiteltuihin lopputuloksiin. ARVI-itsearviointisovellus ei ole kertakäyttöinen. Valinnan ja tulos säilyvät selaimen välimuistissa ja käyttäjän päivittäessä tilannettaan myös raportti päivittyy.
Koska kyseessä on yleiskäyttöinen arviointi, ei sisältöä ole erikseen rajattu omakotiasujille tai rivi- ja kerrostalojen asumismuodoille, eikä sisällössä ei ole myöskään erotettu rakennusten ikäluokkia. Esimerkiksi taloyhtiöissä talotekniikan tuntemiseen liittyvät asiat voivat tuntua etäisiltä ja vaikeilta, mutta näiden tuntemusten halutaankin herättävän osakkeenomistajia pitämään paremmin huolta osakkaiden yhteisestä omaisuudesta. Talotekniikan osalta tulee myös huomioida, ettei uudempi tekniikka korvaa asukkaan toteuttamia puutteellisia tai vääriä käyttötapoja. ARVI-arviointisovellukseen on sisällytetty myös energian säästöön liittyviä tietopaketteja, joita on koostettu yleisesti ja avoimesti saatavilla olevista tietolähteistä. Kokonaisuuden läpikäynti tarjoa samalla mahdollisuuden avartaa omaa ymmärrystä suomalaisten asuinkiinteistöjen moninaisuudesta.
Mittausjärjestelmät muutosten tukena
Nykyisten ja muuttuneiden käyttötapojen vaikutuksia saadaan selvitettyä esimerkiksi sisäilman lämpötilaa ja kosteutta mittaavilla antureilla, joiden tuottama data visualisoidaan selkeään yhteisnäkymään mm. ulkolämpötilan, tilojen käyttötiedon sekä tilassa olleiden henkilöiden antamien palautteiden kanssa. Mittaustietoja esittelevä yhteisnäkymä tarjoaa erinomaisen pohjan keskustelulle ja päätöksenteolle liittyen kiinteistön talotekniikan säätöihin ja toimintatapoihin tai asumistottumuksiin. Mittaustiedot myös todentavat tehtyjen muutosten vaikutuksia.
KIEMI-hankkeen Satakunnan alueella toteutetuissa piloteissa on todennettu, että kiinteistöjen käytön seurannalle ja datan hyödyntämiselle on tarvetta ja kiinnostusta. Pilottien kautta on tuotu esiin merkittäviä energiansäästöön ja sisäolosuhteiden parannuksiin liittyviä mahdollisuuksia. Osassa pilotteja on todennettu kohteiden energiatehokkuuden hyvä taso sekä laadukas sisäilma, ja näiden kohteiden käyttäjille tulos tuo nykyisessä tilanteessa mielirauhaa.
ICT-laitteiden energiatehokkuus työpisteellä ja konesaleissa
Myös tietotekniikan ja elektroniikan osalta energiatehokkuuden lisääminen alkaa omien käyttötapojen tunnistamisella. Tampereen yliopiston Porin yksikön aiemmin toteuttama ”Vähähiilisiin liiketoimintaprosesseihin energiatehokkaalla ICT:llä (ICT4LC)” -hankkeessa toteutettiin erityisesti yritysten käyttöön suunnattu itsearviointisivustojen kokonaisuus, joiden myötä yritykset voivat kartoittaa oman ICT-toiminnan energiatehokkuutta ja siitä aiheutuvia päästöjä. Arviointisivustojen kautta yrityksille tuotiin esiin myös digitalisaation mahdollistamia vaihtoehtoja toimintojensa tehostamiseen energiatehokkuuden näkökulmasta.
Esimerkiksi konesalit ovat merkittävä sähköenergian käyttäjä, ja yritysten olisikin syytä perehtyä konesalipalvelujen käyttöön liittyvään itsearviointiin ja vaatia osaltaan konesalipalveluja tuottavilta toimijoilta aiempaa energiatehokkaampia toteutustapoja. Myös tavallinen kuluttaja voi lisätä omaa tietämystään konesalien taustalla olevasta tekniikasta ja teknologiasta tutustumalla arvioinnin tietopaketteihin. ICT-laitteiden hankintoihin ja kierrätykseen liittyvät sisällöt ja niihin tutustuminen lisäävät kuluttajan tietämystä energiasäästöön liittyvissä asioissa. Näihin asioihin voi tutustua yleisen ICT-energiatehokkuutta käsittelevän arviointisivuston kautta.
Avoimet ja maksuttomat sisällöt
KIEMI-hankkeen tuottamaan sisältöön ja tietopaketteihin pääset tutustumaan hankesivuston kautta. Vastaavasti ICT4LC-hankkeen hankesivut löytyvät samalta sivustolta.
Lokakuussa KIEMI-hanke on mukana Energianeuvonta Satakunnassa -hankkeen tuottamissa Kotitalouden energiailloissa Raumalla (6.10.2022) ja Porissa (19.10.2022), ja tilaisuuksissa kuulijat pääsevät kuulemaan asuntojen sisäolosuhteista kerättävän datan merkityksestä kiinteistön energiatehokkuuden nykytilan selvittämiseksi. Porin tilaisuudessa esitellään liikuteltavan mittausjärjestelmän tekniikkaa ja esitellään pop-up -pilottina mittausten keruu ja datan visualisointia paikan päällä.
Kuten edellä on esitelty, maksutonta sisältöä energiatehokkuusteemaan liittyen on tarjolla runsaasti. Toivomme että alueen yritykset ja asukkaat löytäisivät nämä sivustot sekä tapahtumat ja hyödyntäisivät niiden sisältöä tulevissa energiapäätöksissään. Hyödynnetään hanketoiminnan tuloksia ja tehdään kukin osaltamme hyviä arjen energiatekoja!
Yhteistyöterveisin
Jari Soini, tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö)
Janne Harjamäki, tutkija, Tampereen yliopisto (Porin yksikkö)
Kommentit