Miksi media menee tunteisiin?

Emojis.
Kuva: Unsplash / Domingo Alvarez

Lokakuun Mediatutkimustunnilla pohdittiin tutkija Anna Rantasilan kanssa, miksi media menee tunteisiin, ja mitä sitten. Rantasila tutkii Tampereen yliopistossa mediasisältöihin liittyviä tunteita ja niiden roolia erityisesti uutiskommenttien moderoinnissa.

Söpö pandavideo TikTokissa tuottaa iloa, ”koska eläimet ovat viattomia”. Yleisradion uutinen Elokapinasta herättää toivoa, koska ”oli mukava huomata, että on myös aikuisia, jotka välittävät ilmastonmuutoksesta”. Rokotusvastainen video Instagramissa aiheuttaa ärtymystä, koska se ”saattaa vaikuttaa muihin ihmisiin siten, että he eivät ota rokotusta”. Ilta-Sanomien uutinen koronavarpaista ”hämmentää tosi vahvasti”.

Mainokset ärsyttävät.
Kriisiuutiset pelottavat.
Koronauutiset huolettavat ja turhauttavat.
Ihmissuhteisiin liittyvät meemit naurattavat.
Rasistiset ja seksistiset somekommentit ällöttävät.
Vauvavideo Instassa herättää ilon ja toivon tunteita, mutta syntyvyyden laskua käsittelevä Aamulehden kolumni suututtaa.

Tällaisia esimerkkejä Anna Rantasila sai Mediatutkimustunnilleen osallistuneilta lukiolaisilta vastaukseksi pyyntöönsä kertoa, millaiset mediasisällöt ovat heissä äskettäin herättäneet tunteita – myönteisiä, kielteisiä tai vaikkapa hämmennyksen tunteita.

Muun muassa kriisiuutisia ja niiden kommentointia tutkinut Rantasila muistuttaa, että mitä voimakkaamman tunteen mediasisältö herättää, sitä helpommin se myös lähtee kiertämään sosiaalisen median alustoilla.

– Lisäksi alustojen, kuten Facebookin, algoritmit painottavat postauksia, jotka saavat eniten voimakkaita reaktioita.

Verken blogitekstissään (26.5.2021) Rantasila avaa asiaa näin: Huomio tarkoittaa enemmän seuraavia silmäpareja, käyttäjistä tietoa kartoittavia klikkauksia, ja sitä kautta taloudellista hyötyä.

Mutta miten meidän tunnereaktioidemme kirvoittamat somejaot tuottavat taloudellista hyötyä, ja kenelle? Sitä Mediatutkimustunnilla kysyttiin, ja näin Rantasila vastaa:

– Rajusti yksinkertaistaen voisi sanoa, että somealustat myyvät niihin kohdistamaamme huomiota mainostajille. Kun jokin asia herättää ihmisissä tunteita, se saa heidät todennäköisesti myös viettämään enemmän aikaa kyseisen sisällön parissa ja kyseisellä alustalla, ja näille ihmisille voi näyttää enemmän mainoksia. Tämä tuo euroja alustojen taskuihin ja mainostajien tuotteille näkyvyyttä, kilkkauksia ja mahdollisia ostopäätöksiä.

Lukiolaisten esimerkeistä monet liittyivät uutismedian sisältöihin, mutta myös sosiaalisen median kommentti- ja keskusteluketjuihin, joissa epämiellyttäviä tunteita olivat herättäneet paitsi ihmisryhmiin, myös suoraan henkilöön käyvät ikävät kommentit.

Mitä tehdä, jos toisten jakama sisältö tai kommentit ärsyttävät? Rantasilan mielestä viisainta on laskea hitaasti kymmeneen ja hengittää syvään ennen kuin lähtee vastaamaan samalla mitalla.

– Se on klisee, mutta se toimii. Kannattaa myös miettiä, mikä juuri siinä postauksessa ärsyttää ja miksi: liittyykö se postauksen asiaan vai tyyppiin, joka postasi?

Meneekö media koskaan tutkijan tunteisiin? Saako niin käydä?

– Tutkimusta tehdessä pitää osata etäännyttää itsensä ja omat mielipiteensä ja reaktionsa tutkimusaineistosta. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa, koska tutkijakin on ihminen, jolla on monenlaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Jos tuntuu, että homma menee liian kierroksille, yritän noudattaa omaa ohjettani ja ottaa aikalisän. Lisäksi muistutan, että kaikkeen ei tarvitse reagoida tai vastata.