VOIMME SANOA, ETTÄ EMME TIENNEET - Raija-Leena Punamäki

Toisen maailmansodan jälkeen ihmettelimme, miten edellinen sukupolvi saattoi väittää, että ei tiennyt Natsi-Saksan suorittamasta Euroopan juutalaisväestön kansanmurhasta, Holokaustista, tai Neuvostoliiton kansalaisiinsa kohdistamista vainoista ja pakkosiirroista. Huhtikuussa 2024 tiedotusvälineet opettavat kansalaisia katsomaan maailmaa Yhdysvaltojen ja Naton etujen takaamisen pelikenttänä. Palestiinalaisen Hamas-järjestön terroristihyökkäys Israeliin 7. lokakuuta, 2023 ja Israelin armeijan kostohyökkäyssota Gazan palestiinalaisväestöä vastaan tarjoavat esimerkin tiedonvälityksestä, jota säätelee asevarustelun ja sotaisan yhteisymmärryksen sopimukset.

Yksikin sodan uhri on liikaa

Päätiedotusvälineet, Helsingin Sanomat (HS) ja Yleisradio (YLE), raportoivat harvoin kuolleiden palestiinalaisten lukumääriä. Uutisissa sodan uhreja koskevat tiedot on varustettu sisältövaroituksella: Ääri-islamistisen-terroristijärjestö-Hamasin terveysministeriön mukaan. Kysymys ei ole toimittajien kiireisestä työtahdista tai ammatillisesta laiskuudesta, vaan tarpeesta vihjata, että palestiinalaisia koskevat tiedot perustuvat terroristijärjestön sotapropagandaan. Gazaan kohdistuvia sotatoimia kutsutaan Israelin ja Hamasin väliseksi sodaksi, jolloin Israelin armeijan maa-, ilma- ja merivoimien iskuissa kuolleet (arviolta 37 000) ja haavoittuneet (lähes 80 000) palestiinalaiset ihmiset edustavat tasavertaisesti toista sotaosapuolta. Länsimaisen sanakirjan mukaan heidät nimetään terroristeiksi, toisin sanoen legitiimiksi, oikeutetuksi kohteeksi. Kuitenkin Suomessa raportoidut sotauutiset ovat käännöksiä kansainvälisten uutistoimistojen viesteistä, jotka nojautuvat YK:n, Punaisen Puolikuun ja EU:n alaisiin lähteisiin koskien kuolleiden, haavoittuneiden ja raunioihin jääneiden ihmisten lukumääriä (esim. WHO, OCHA ja E-MHRM).
Suomen päätiedotusvälineet uutisoivat palestiinalaisista sodan uhreista silloin, kun kuolleet ovat jääneet avustusrekkojen tai ilmasta pudotettujen avustuspakettien alle tai tallaantuneet nälkäisten ihmisten jalkoihin. Suomalaiset voivat todella sanoa, että he eivät tienneet. Tiedotusvälineet ovat hiljaa Gazan palestiinalaisten kärsimyksistä, ja samalla ne vähättelevät israelilaisten pelkoa ja vihaa sotaa ja terrorismia kohtaan. Onneksi esimerkiksi Ruotsin yleisradion ja Dagens Nyheterin Lähi-idän kirjeenvaihtajat raportoivat päivittäin Gazasta ja laajasti Hamasin terroristihyökkäyksessään tuhoamien kibbutsien elämästä ja panttivankien omaisten aktiivisuudesta ja epätoivosta. Maailman lehdistö raportoi myös israelilais-palestiinalaisten ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen yhteistyöstä, julkaisevat kansalaisjärjestöjen vetoomuksia siviilien suojelemiseksi ja haastattelevat moniäänistä asiantuntijajoukkoa. Vain kansainvälistä lehdistöä seuraamalla saatamme tietää, että kansalaiset vastustavat sotaa.

Ristiriitaiset todellisuudet

Suomen tiedotusvälineet ymmärtävät Gazan sodan kärsimyskuvaston sotapropagandana. Kärsimyskuvastolla tarkoitan Israelin maa- ja ilmaiskuissa tuhottuja sairaaloita, orvoksi jääneitä ja haavoittuneita lapsia, kymmeniä vauva- ja taaperoikäisten valkoisia ruumispusseja ja kaduilla istuvia satoja alastomia miehiä silmät sidottuina ja kädet muovisitein taivutettuina.

Gazan sairaalat ovat minulle tuttuja, sillä olemme palestiinalaisten kollegojen kanssa työskennelleet Al Shifan (Gazan kaupunki), Al Aqsan (Keski-Gaza), Al Taheerin (Rafah) ja Al Awdan (Pohjois-Gaza) sairaaloissa. Palestiinalaiset ovat erittäin kunnianhimoisia, ja kollegat halusivat kehittää neuvolatyötä edistämään vauvaiän optimaalista kehitystä ja tukea moniammatillisesti perheitä hyvän vanhempi-lapsi -suhteen luomiseksi. Tutkimusaiheemme oli kuitenkin surullinen: Miten modernin aseistuksen sisältämät raskasmetallit, kuten köyhdytetty uraani, lyijy tai valkoinen fosfori, ovat yhteydessä lasten sensorimotoriseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen? USA:n armeija käytti raskasmetalleja Irakin sodassa, Nato:n sotilasliitto Balkanin sodassa ja Israelin armeija Gazaan kohdistuneissa hyökkäyssodissa vuosina 2008-2009 ja 2014 (Ani, & Baker, 2010; APHA, 2015; OCHA, 20016; UN-Environment Programme, 2001). Irakilaiset kollegat ovat raportoineet raskasmetalleille altistumisen aiheuttamista vakavista kehityshäiriöistä ja sairauksista (Busby et al., 2010; Savabicasfahani et al., 2020).

Seurasin öisin tuttujen sairaaloiden henkilökunnan vetoomuksia siitä, että maailma kuulisi heitä, pyytäisi tulitaukoa ja vaatisi Israelin armeijaa säästämään potilaat, erityisesti vastasyntyneet ja äidit. Öisin keskimäärin 80-120 potilasta kuoli, sekä Israelin armeijan piiritysten ja maa- ja ilmaiskujen uhreina että sairaalainfrastruktuurien tuhoamisen seurauksena. Mitkään uhriluvut eivät ylittäneet Suomen tiedotusvälineiden uutiskynnyksiä. Sen sijaan toimittajat tai asiantuntijat opettivat, että Gazan sairaalat ovat ääri-islamistisen terroristijärjestön tukikohtia, eivätkä sen vuoksi kuulu kansainvälisen siviilien suojelua takaavan sotatoimia kokevan lainsäädännön piiriin. Otsikoiden mukaan ”Taistelut jatkuvat sairaaloiden alueella” (HS, 29.3.2024) tai ”Tältä näyttää ja kuuluu gazalaisessa sairaalassa, kun ympärillä riehuu raskas taistelu (YLE, 31.1.2024). Otsikoissa viitattaneen islamistiterroristeihin /Hamasin aseelliseen siipeen tai terveydenhuollon työntekijöihin taistelujen osapuolina.

Gazassa on toiminut 36 erittäin korkeatasoista sairaalaa, joista enää neljä on jäljellä huhtikuussa 2024. Palestiinalainen lääkintähenkilöstö on päättänyt hyökkäyssodan alusta lähtien vastustaa Israelin evakuointikäskyjä, ja se on pitänyt sairaalat toiminnassa kroonisten ja heikkojen potilaiden palvelemiseksi ja kymmenien tuhansien haavoittuneiden siviilien auttamiseksi. Perheet ja kokonaiset yhteisöt ovat hakeneet turvaa sairaala-alueilta paetessaan tuhotuista kodeistaan. Palestiinalaiset ja kansainväliset terveydenhuollon työntekijät ovat maksaneet hengellään ammatillisen moraalinsa ja potilaille omistautumisensa. Ilmapommituksissa ja maahyökkäyksissä on kuollut 349 ja haavoittunut 520 terveydenhuollon työntekijää, ja 29 sairaalaa, 69 klinikkaa ja 203 ambulanssia on tuhoutunut 7.10.2023-03.04.2024 ajanjaksolla (E-MHRM).

Sodan uhrien epäinhimillistäminen

Jos tiedotusvälineiden yleisö olisi nähnyt kuvia Al Shifan, Al Nasserin ja Al Aqsan sairaaloista ennen Israelin ilmapommituksia ja maahyökkäyksiä, mieleen olisi saattanut nousta kysymys, miten on ollut mahdollista kehittää ja ylläpitää ilmeisen korkeatasoinen terveydenhoito 17-vuotta kestäneen Israelin sotilassaarron ja EU:n ja USA:n talouspakotteiden olosuhteissa Gazassa. Kertooko se palestiinalaisten osaamisesta, korkeasta koulutustasosta, taidoista ja ammatillisesta ja kansallisesta kunnianhimosta?

Hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina YLE:n pääuutisissa esiintyi Israelin armeijan tiedottaja Daniel Hagari ja kuvaili Gazaa matelijoiden, tuhohyönteisten ja paholaisten mielikuvin. YLE seurasi uutislähetyksissä taistelua islamistiterroristeja vastaan Israelin F-16-hävittäjien ja amerikkalaisten Apache taisteluhelikopterien kvanttitutkien kautta. Esimerkiksi Pohjois-Gazan kauniista Jabalian pakolaisleiristä oli jäljellä enää valtavia kraatterimaisia kuoppia ja vanhasta Khan Yunisin kaupungista kivimurskaa. Nato-sotilasliiton jäsenenä katseliat olivatkin jo oppineet näkemään sodan näyttämöt voittajan ja teknisesti voimakkaamman osapuolen tutkansilmästä.

Parin kuukauden kuluessa Gazan asuinalueet, infrastruktuuri, moskeijat ja koulut olivat kivi- ja betonimurskana. Yrityksistään huolimatta palestiinalaiset eivät pystyneet hengenvaarallisissa oloissa löytämään ja siirtämään kaikkia raunioihin jääneitä ihmisiä. Sairaala-alueilla on maansiirtokoneiden tasaamia joukkohautoja. Sodassa ihmiset kokevat psykologisesti musertavana sen, että he eivät pysty hautaamaan läheisiään kunnioittavasti. He tuntevat pettävänsä rakkaimpansa ja tuntevat sen vuoksi syvää syyllisyyttä. Juuri oman yhteisön tuki sekä kauniit ja lohdulliset kuolleiden saatto- ja hyvästelyrituaalit voisivat myös lieventää surua. Hautajaisten estäminen on osa Israelin psykologista sodankäyntiä.

USA:n armeija rakentaa väliaikaisen satamalaiturin ruokakuljetuksia varten tuhottuun Gazaan (BBC, 11.03. 2024). Palestiinalaiset ovat kauhuissaan tehokkuudesta, jolla Israelin armeijan maansiirtokoneet raivaavat tuhoamiensa sairaaloiden ja asuinrakennusten raunioista sementti- ja kivimateriaalia satamarakenteita varten. He pelkäävät, että maa-aineksissa on heidän kadonneiden läheistensä ruumiinosia.

Asekauppiaat turvallisuuden tunteen takaajina

EU vaatii erityisesti Israelin turvallisuuden takaamista terrorismia vastaan. Suomen hallitus on huolissaan Israelin ja Suomen asekauppojen toimitusaikataulusta Gazan tilanteen vuoksi (HS 29.10.2023). Puolustusministeri Häkkänen rahoitteli kansalaisia ja lupasi lähes miljardiin nousevan asekaupan toteutuvan asianmukaisesti. Suomalaisille tähdennetään, että Nato-aseistautuminen mahdollistaa osallistumisen maailman teknisesti ylivertaisten armeijoiden turvallisuus- ja puolustusoperaatioihin. Israelin aseteollisuus mainostaa tuotteitaan ”kenttätestattuina”, viitaten armeijansa pommituksiin Libanonissa, Syyriassa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Suomi saa F35-hävittäjiensä taistelukärjiksi Mk84- ja Mk83 sirpalepommeja ja BLU-109 -tunkeumapommeja (Lentoposti, 2023). Sirpalepommien tehokkuus perustuu siihen, että ne räjähtävät hyvin laajalla alueella. USA:n Israelille toimittamat Gazassa käytetyt tykistön ammukset ovat tappavia 100-300 metrin säteellä (Oxfam, 2023), eli sirpalepommimmekin ovat kenttätestattuja.
Naton ja USA:n sotilasliittolaisena Suomi on ostanut Israelilaisen Rafael- ja yhdysvaltalaisen Raytheon-asetehtaiden Davidin linko -ilmasotaohjelman (Iltasanomat, IS 16.11.2023; Tekniikan Maailma, 11.6.2023; Verkkouutiset, 08.04.2023). Aseistuksen tehovoimaa mainostetaan Suomessa Gazan sodan aikana mm. sillä, että Israel käyttää Davidin linko- aseohjelmaa mm. Hamasia ja Libanonia ja Syyriaa vastaan. Tiedotusvälineiden upeat taisteluvideot sosiaalistavat kansalaisia samaistumaan raamatulliseen Davidin ja Goljatin taisteluun, Israelin ja USA:n turvallisuuden takaamiseen: Taistelu lännelle tärkeiden luonnonvarojen takaamiseksi (Israel: öljy; Suomi: arktisten alueiden mineraalit) ja vihamielisten naapureiden tuhoaminen (Israel: palestiinalaiset; Suomi: venäläiset).

Lähi-idän moniääninen laulu

Militaristiseen maailmankuvaan ei mahdu Lähi-idän moniääninen kokemuksellinen todellisuus. Eurooppa asettuu katsomoon sodissa, joissa taistellaan länsimaisten arvojen puolesta ja Yhdysvaltojen sotilastukikohtien turvallisuuden takaamiseksi. Muu maailma, erilaiset kulttuurit ja elämänarvojen diversiteetti nähdään uhkana. Taistelujen osapuolet asettuvat tiukan mustavalkoisesti läpeensä hyviin ja läpeensä pahoihin, raamatullisesti valon ja pimeyden voimiksi. Nato-sotilasliiton asevarustelua ja sotataloutta kuvataan uskonnollisin ja moraalisin oikeutuksin: Ukrainalaiset siviilit uhrautuvat länsimaisten arvojen säilymisen vuoksi. Jopa Israelin taistelua Hamasin terrorismia vastaan yritettiin aluksi jäsentää uskonsotana, eurooppalaisena kaunana toisinuskovia, seemiläisiä tai erinäköisiä vastaan.
Tiedotusvälineet ovat omaksuneet asekauppiaiden maailmankuvan. On ihmeellistä, etteivät ne voi sallia vähäisintäkään tilaa kansainvälisen rauhanliikkeen viesteille. Ne pitävät vaarallisina näkemyksiä, joiden mukaan israelilaisilla ja palestiinalaisilla on tasavertaiset oikeudet, molempien osapuolien siviilejä on suojeltava tai sekä 7. lokakuun Hamasin terroristihyökkäys Israeliin että sen ylimitoitettu kosto ovat tuomittavia. Sota ja vihanpito, tietämättömyys ja mustavalkoinen maailmankuva ovat asekaupan menestymisen ehtoja.

Rauhan vaihtoehdot

Lähi-idän konflikteihin ja vihanpitoon on aina ollut vaihtoehtoja. Poliittisiin ratkaisuihin perustuva näkemys vastustaa äärinationalistien ja ääriuskonnollisten intohimojen käyttöä sotien käyttövoimana. Realistiset vaihtoehdot perustuvat rauhan rakentamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja seemiläisten serkkujen eli juutalaisten ja arabien yhteiseloon. Esimerkkeinä ovat ihmisoikeusjärjestöt B’Tselem (https://www.btselem.org/) ja Al Haq (http://alhaq-iraq.org/en/index.html), ammatilliset järjestöt (https://www.phr.org.il/en/) ja rauhanjärjestöt (https://cfpeace.org/).

Israelilainen perheeni (avioliiton kautta) on kuulunut kibbutsiliikkeeseen ja Nir Ozin kibbutsi, joka oli toinen kohteista, joissa Hamasin terroristien verilöyly tapahtui 7. lokakuuta, on meille erittäin tuttu paikka. Perhetuttujamme on yhä Hamasin pitämien panttivankien joukossa. Joka lauantai kuuntelen, miten Nir Ozin kibbutsin Oded Lifshitzin miniä, Rita, huutaa särkyneellä äänellä megafoniin, joka kuuluu hyvin Gazan kaupunkiin saakka: ”Oded, rakastamme sinua, Oded, emme unohda sinua, Oded kaipaamme sinua, Odotamme sinua kotiin.” Nir Oz kibbutsin jäseniä on kuulunut 1960 luvulta lähtien Israelin rauhanliikkeeseen ja sillä, samoin kuin Negevissä sijaitsevalla Keren Shalomin kibbutsilla, on ollut tiiviit ja hedelmälliset suhteet Gazan palestiinalaisiin. Toimittaja kysyi Ritalta ja hänen aviomieheltään, mitä heidän rauhanaktivismilleen nyt tapahtuu. ”Uskovaiset eivät lakkaa luottamasta Jumalaan kun näkevät sodan hirveydet, eivätkä rauhanaktivistit lopeta vaatimasta neuvotteluja”, he sanoivat.

Yleisradio teki Israelin kostohyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina filosofis-moraalis-käytännöllisen päätöksen, jonka mukaan se ei julkaise Gazan sotaan liittyviä mielipidekirjoituksia (YLE, 20.12.2023). Perusteluna oli vihan ja muiden kielteisten tunteiden vahingollisuus ja antisemitististen ilmaisujen riski. Mielipidekirjoitukset sisältävät kuitenkin usein uusia näkemyksiä, lähdekritiikkiä ja täydentävää tiedollis-kokemuksellista aineistoa. Suomen päätiedotusvälineet eivät myöskään julkaisseet ’Natokeskusteluja’ koskevia kansalaisten mielipiteitä, vaan niiden esittäminen oli päätetty antaa yksioikeudella sotakorkeakoulun, puolustusministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijoille ja emeritussotilaille.

Nyt riittää

Ulkoministeri Valtonen viittasi palestiinalaisten hätään EU:n ulkoministerien kokouksessa sanomalla: ”Nyt riittää” (HS. 23.1.2024). Vaatimuksena ei ollut tulitauko tai Israelin ilmaiskujen ja maahyökkäyksen lopettaminen, vaan vetoomus Israelin hallitukselle, että se päästäisi kansainvälisen ruoka-avun Gazan palestiinalaisille. Ministeri perusteli vetoomusta sillä, että ”Siellä on ihmisten kärsimys sillä tasolla, että perus¬elin¬tarvikkeiden lisäksi myös vedestä on niin huutava pula, että ihmiset ovat siellä janokuoleman ja nälkäkuoleman lähellä.”
Raamatun kertomuksessa (Esterin kirja, luvut 8 ja 9) Jumala sallii juutalaisten kostaa vainoajilleen, mutta laillisuusperusteisesti. Vainoista kärsinyt juutalaisyhteisö pelastui kauniin, älykkään ja viisaan Esterin ansiosta. Silloisen suurvallan, Persian, hallitsija, Kserkses (486–465 eaa.) ihastui Esteriin ja kruunasi hänet kuningattareksi. Esterin pyynnöstä hän salli juutalaisten puolustautua ja kostaa vainoajilleen ja tuhoajilleen. Kostoon kuului ihmishenki- ja aikarajoitteinen vainoojaheimojen miesten tappaminen, mutta ei ryöstely tai kostosaaliin ottaminen. Israelilainen Amos Gitai ohjasi elokuvan ”Esther ”(1986), jonka mieleenpainuvassa loppukohtauksessa juutalais- ja arabitaustaiset israelilaiset ja palestiinalaiset näyttelijät kertovat kukin omakohtaisista muistoistaan oman etnisen ryhmänsä kärsimistä kostotoimista. Raamatullisesti, nyt riittää laittomuusperustainen sotaisuus ja kostonkierre.
Lähteet
Ani, A.H., & Baker, J. (2010). Uranium in Iraq. The poisonous legacy of the Iraq wars. Lake Mary, Fl.: Vanderplas Publishing.
APHA (2015). Cleanup of US Military burn pits in Iraq and Afghanistan. American Public Health Association. For science. For action. For health. Policy Statement Number: 20155. Cleanup of U.S. Military Burn Pits in Iraq and Afghanistan (apha.org)
Busby, C., Hamdan, M., & Ariabi, E. (2010). Cancer, infant mortality and birth sex-ratio in Fallujah, Iraq 2005–2009. Journal of Environmental Research and Public Health, 7(7), 2828-2837.
E-MHRM (2024). Euro-Med Human Rights Monitor (euromedmonitor.org).
Lentoposti.fi (2024). https://www.lentoposti.fi/uutiset/suomi_ostaa_f_35_h_vitt_j_j_rjestelm_n_jdam_ja_gbu_39_sdb_i_ilmasta_maahan_aseistusta
OCHA (2024) UN Office for the Coordination of Humanitarian Affairs. https://reliefweb.int/report/occupied-palestinian-territory/hostilities-gaza-strip-and-israel-flash-update-151-enarhe
OCHA (2016). Gaza: Two Years since the 2014 hostilities. Retrieved from Gaza two years on: residents at risk from Explosive Remnants of War (ERW) | United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs – occupied Palestinian territory (ochaopt.org)
OCHA (2016). Gaza: Two Years since the 2014 hostilities. Retrieved from Gaza two years on: residents at risk from Explosive Remnants of War (ERW) | United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs – occupied Palestinian territory (ochaopt.org)
OXFAM (2023). Oxford Committee for Famine Relief. OXFAM briefing note | October 2023. Artillery_Shells_Transver_Policy_BriefingNote_1.pdf (oxfamamerica.org)
PRCS (2024). The Palestinian Red Crescent Society (PRCS). https://www.palestinercs.org/en.
Savabieasfahani, M., Alaani, S., Tafash, M., Dastgiri, S., & Al-Sabbak, M. (2014). Elevated titanium levels in Iraqi children with neurodevelopmental disorders echo findings in occupation soldiers. Environmental Monitoring and Assessment, 187(1), 4127. https://doi.org/10.1007/s10661-014-4127-5
Savabieasfahani, M., Basher Ahamadani, F., & Mahdavi Damghani, A. (2020). Living near an active U.S. military base in Iraq is associated with significantly higher hair thorium and increased likelihood of congenital anomalies in infants and children. Environmental Pollution, 256, 113070. https://doi.org/10.1016/j.envpol.2019.113070
UN-Environment Programme (2001). United Nations Environment Programme. Depleted Uranium in Kosovo Post-Conflict Environmental Assessment. https://postconflict.unep.ch/publications/uranium.pdf
UN-Human Rights Council (2009). Human Rights in Palestine and Other Occupied Arab Territories, Human Rights Council, 12th Sess., Sept. 14–Oct. 2, 2009, U.N. Doc. A/HRC/12/48 (Sept. 25, 2009). https://www.palquest.org/en/historictext/25046/report-fact-finding-mission-gaza-conflict-goldstone-report, 2009
World Health Organization (WHO). Conflict in Israeli and the occupied Palestinian territory. Conflict in Israel and the occupied Palestinian territory (who.int)