Mitä tarkoittaa kansainvälinen ammattikorkeakoulu?

Nämä kansainvälistymisen keinot tähtäävät siihen, että TAMKissa on entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa. Superlatiivi TAMKin strategian ytimessä tarkoittaa minulle tavoitteen kunnianhimoisuutta, mutta myös moninaisia keinoja toimia ulkomailla ja Suomesta käsin.

Korkeakoulujen kansainvälistymisen taustalla on Suomessa tunnistettu osaajapula sekä työikäisten määrän vähentyminen ja huoltosuhteen heikentyminen. OKM:n tavoitteiden mukaisesti korkeakoulujen tulee kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. TAMKin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä onkin kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana 450:stä 750:een. Koronarajoitusten hellittäessä Tampereelle on saapunut ilahduttavasti myös maksullisen koulutuksen ryhmiä muun muassa Keniasta, Filippiineiltä ja nyt tammikuussa 2023 Intiasta.

Vaihtoon mars!

Yksi hyvä keino luoda verkostoja ja kansainvälistyä on suorittaa opintoja tai opettaa ulkomailla. Huolestuttavaa onkin, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihto ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle samalla tavalla kuin yliopistoissa. Vaihto-opiskelun laskeva trendi on ollut ammattikorkeakouluissa jyrkkä jo ennen koronaa. Suomalaisia opiskelijoita pitääkin aktiivisesti kannustaa vaihto-opiskeluun ulkomailla ja hyödyntämään Erasmus-ohjelmaa. Linkki opetushallituksen sivulle korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaliikkuvuudesta https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/korkeakoulujen-opiskelijaliikkuvuus-elpynyt-koronan-jaljilta-yha-harvempi-vaihtoon.

Myös opetushenkilöstön vaihtojen määrä on jo ennen koronaa pysynyt melko maltillisena. Kokemukseni mukaan matkaan lähtijät ovat usein samoja opettajia kuin edellisinä vuosina.

Vaikka matkoihin käytettävät resurssit ovat pienemmät kuin ennen, on Erasmus-ohjelmissa edelleen mahdollisuuksia. TAMKissa on tänäkin vuonna varattu resurssia 50 henkilöstön edustajan Erasmus-vaihtoon, ja monet tahot myöntävät myös matkustusapurahoja henkilöstön liikkuvuuteen. Yksi mahdollisuus ovat myös verkossa toteutettavat virtuaalivaihdot. Kurssien suunnittelu ja toteuttaminen kasvattaa verkostoja ja luo monikulttuurista pääomaa ammattikorkeakoululle, eikä opiskelijoiden tai opettajien tarvitse matkustaa. Virtuaalivaihdot ovat erityisen kiinnostavia esimerkiksi perheellisille aikuisille, joiden matkustaminen voi olla hankalaa. Näitä täytyy saada siis lisää!

Aidoksi työkieleksi englanti!

Kansainväliset osaajat eivät kuitenkaan jää Pirkanmaalle tai Tampereelle, jos maakunta, työpaikat ja korkeakoulut eivät itse kansainvälisty. Kollegojen kanssa keskustellessa näyttää edelleen siltä, että ammattikorkeakouluissa kansainvälisten tutkinto-ohjelmien ja työryhmien ulkopuolella toimitaan vain suomeksi. Jotta kansainväliset asiantuntijamme ja opiskelijat aidosti otetaan mukaan korkeakouluyhteisöön, on korkeakouluissa otettava työ- ja organisaatioviestinnän kieleksi suomen lisäksi englannin kieli. Työpaikoilla on uskaltauduttava ottamaan harjoittelijoiksi englantia puhuvia opiskelijoita.

Avainasemassa kansainvälistymiseen ovat jokaisen oma kielitaito ja kulttuuritietoisuus sekä motivaatio. Tuottaaksemme tulevaisuuden osaajia työelämään, on meidän jokaisen astuttava pikkuisen mukavuusalueemme ulkopuolelle. Verkostoituminen oman alan kollegoiden kanssa auttaa uusien avausten saavuttamisessa ja yhteisen tekemisen sujumisessa, sekä avartaa ajatteluamme ja edesauttaa uteliaisuutta, jota tulevaisuuden monikulttuurisessa työelämässä tarvitaan. Meillä on toisillemme myös aidosti annettavaa.  Tekeekin ehkä hyvää huomata, että suomalainen tai pohjoiseurooppalainen suorasukainen työtapa ei olekaan ainut (oikea) tapa tehdä asioita ja saada aikaiseksi tuloksia. Toisaalta suomalainen opiskelijakeskeinen pedagogiikka tuo uutta monen maan koulutukseen. Kansainvälistyvä ammattikorkeakoulu on väistämätön tosiasia. Miten sinä aiot olla mukana?

 

Kirjoittaja: Niina Jallinoja, Liiketalous ja media -osaamisyksikön johtaja