Pandemia opetuksen ja oppimisen muutosta vauhdittamassa

Nyt jo kohta kahden vuoden ajan olemme toteuttaneet koulutustamme hyvin erilaisessa tilanteessa kuin olimme parisen vuotta sitten suunnitelleet. Pandemia on haastanut meitä tarkastelemaan opiskelua, oppimista ja työtämme ammattikorkeakoulussa uusista näkökulmista.

On todettu, että olemme tehneet tietynlaisen digiloikan. Olemme oppineet hyödyntämään monia digitaalisia välineitä ja oppineet löytämään monia uudenlaisia ratkaisuja opetuksessa. Samoin koulutusta ja oppimista tukevissa palveluissa on luotu uusia tapoja toimia. Keväällä 2020 pystyimme nopeasti siirtymään kampuksilla tapahtuvasta opetuksesta etäopetukseen ja -työhön, mikä kertoo mielestäni siitä hyvästä perustasta, joka meillä oli jo olemassa. Viime aikoina on myös herännyt kysymyksiä, miten hyvin tässä digiloikassa olemme onnistuneet saavuttamaan tavoitteeksi asetetut osaamiset, tukemaan opiskelijoita heidän opiskelussaan mutta myös ottamaan huomioon opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin.

Tänä aikana meille on kertynyt runsaasti tietoa toteutuneista opetusjärjestelyistä sekä niiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Käytettävissä on niin määrällistä kuin laadullistakin tietoa.  Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja sen monet mahdollisuudet ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin niin opiskelijoiden kuin opettajien ja korkeakoulujen henkilöstön työskentelyssä. Tätä keskustelua ja kehittämistä on vauhdittanut myös korkeakoulujen Digivisio. Monimuotoiset oppimismahdollisuudet ja digitalisaation hyödyntäminen nousevat esiin myös vahvoina toiveina niin opetushenkilöstön kuin opiskelijoidenkin viestiminä. Nyt jos koskaan on hyvä aika luoda askelia tulevaan.

Yksi tärkeistä kysymyksistä, jota pääosin etäopiskeluna toteutuvan koulutuksen huolena nousee, koskee opiskelijan kiinnittymistä opiskeluunsa. Kiinnittyminen opiskeluun on tärkeä niin oppimisen kuin opiskelijan hyvinvoinnin kannalta. Tärkeänä pidetään myös, että opiskelija löytää tarkoituksen ja merkityksen opiskelulleen, millä on puolestaan vaikutusta opitun laatuun, koettuun hyvinvointiin ja jopa opiskelijan kokemaan vähäisempään työkuormaan. Tiedämme myös, että opiskelija ja asiakaskuntamme on entistä heterogeenisempaa, heidän intressinsä, elämäntilanteensa ja oppimisvalmiutensa ovat myös monenlaisia. Tämä johtaa siihen, että korkeakouluissa vahva pedagoginen osaaminen nousee entistä tärkeämmäksi tukiessamme opiskelijoita heidän erilaisissa oppimistarpeissaan. Tarvitaan siis entistä monimuotoisempia tapoja opettaa, oppia ja tukea opiskelijaa opiskeluprosessin eri vaiheissa.

Kehittämistarpeita tarkasteltaessa ei voi ohittaa ajatusta siitä, että nyt jos koskaan tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden vahvaa dialogia ja yhdessä kehittämistä, minkä keinoin voidaan löytää uudenlaisia ratkaisuja palvelemaan oppimista. Tarvitaan siis tiivistä yhteistyötä ja aitoa uuden tiedon luomista yhdessä pedagogien, digitaalisen teknologian asiantuntijoiden, oppimisympäristöjä suunnittelevien ja kehittävien sekä opiskelijoiden ja asiakkaidemme kanssa. Tulevaisuus on siis mahdollisuuksia täynnä.

 

Kirjoittaja: Päivi Karttunen, vararehtori

Kommentit

Tämä oli hyvä kirjoitus, kiitos! Toivottavasti tällainen dialogi alkaa / jatkuu.

Matti Karlsson

4.1.2022 08:49

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *