Pertti Koistinen & Oxana Krutova

Kun Suomessa huolestuttiin syksyn 2015 ja kevään 2016 rajanylityksistä Venäjältä Suomeen huomion kohteena olivat vain jäävuoren huippu. Varjoon jäi suuri köli, josta virta purkautui. Tässä kirjoituksessa pohdimme sitä, millaisen paineen alla Venäjän sisäiset pakolaiset elävät, ja millaisia paineita se mahdollisesti aiheuttaa Venäjän ja Euroopan unionin, ja siinä yhteydessä myös Suomen, rajoille ja maahanmuuttopolitiikkaan.

Siihen nähden millaisista mittasuhteista Venäjän sisäisissä pakolaisvirroissa ja muuttoliikkeessä on kyse, näyttäa siltä, että Venäjä on hallinnut hyvin ulkoiset rajansa, mutta se mikä odottaa ratkaisua, on miten Venäjä ratkaiseen maan sisällä niin pakolaisten kuin entisistä Neuvostoliiton jäsenmaista tulevan liikkuvan väestön sosiaaliset ongelmat. Suuri osa tästä ryhmästä on integroitunut Venäjän työmarkkinoille ja siten tukenut maan vaurastumista, mutta merkittävä osa on markginaalisessa asemassa. Venäjän maahanmuuttovirasto arvioi joulukuussa 2013 että maassa asui 3,5 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa.

Venäjä muutto- ja pakolaisvirtojen kohteena

Viimeistään siinä vaiheessa kun pakolaisstatusta hakevia alkoi tulvia Venäjältä Suomeen, olisi voinut odottaa joko suomalaisten tai maahan muuttaneiden venäläisten avaavan keskustelua Venäjän taloudellisista ja sosiaalisista oloista. He olisivat voineet tuoda keskusteluun tosiasioita, kuten esimerkiksi tietoja siitä, millaisten ongelmien keskellä Venäjä painii omien sisäisten pakolaistensa kanssa. Venäjän sisäisten pakolaisten ongelma syntyi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahtamisen jälkimainingeissa. Sen seurauksena monien IVY –maiden kansalaiset käyttivät oikeuttaan liikkua vapaasti Venäjän Federaation alueella. Toivottomissa tai muita heikommassa asemassa eläneet ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia rikkaimmilta alueilta, kuten monista Venäjän federaation kasvukeskuksista. Tämän seurauksena syntyi ennennäkemätön muuttoaalto, jota kansainvälisissä muuttoliikettä koskevissa arvioissa pidetään yhtenä suurimmista muuttovirroista maailman mitassa tarkasteltuna (IOM raportteja; Zajonchkovskaja, Mkrtchjan & Tjurjukanova 2009, 9).

Kuvion 1 mukaan Venäjän federaatioon on suuntautunut kaksi muuttoaaltoa: ensimmäinen 1990-luvun alussa ja toinen vuoden 2010 jälkeen. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi ja monin eri tavoin Venäjän työmarkkinoihin ja maan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Kokonaisuutena Venäjän federaation voidaan katsoa hyötyneen muuttoliikkeestä taloudellisesti. Se on saanut lisää työvoimaa mm. rakennustoimintaan ja yksityisiin palveluihin, ja muuttoliike on korvannut maastamuuton aiheuttamaa väestökatoa. Työperäinen maassa- ja maahanmuutto ovat olleet avainasioita Venäjän niin historiassa kuin 2000-luvulla kasvavilla alueilla ja väestökadosta kärsivillä maaseutualueilla. Monilla alueilla maahanmuutto on suorastaan rakenteistanut taloutta. Sosiaalisesti ja poliittisesti tarkasteltuna se on kuitenkin tuonut mukanaan uusia ja patoutuvia ongelmia sekä kaupunki- että maaseutumaisiin yhdyskuntiin.

Taulukko 1. Kansainvälinen liikkuvuus Venäjän Federaation kaupungeissa ja maaseudulla vuonna 2013

	Kaupungit ja maaseutu			Kaupungit			Maaseutu
	Tulijoiden lkm	Lähtijöiden lkm	Nettomuutto lkm	Tulijoiden lkm	Lähtijöiden lkm	Nettomuutto	Tulijoiden lkm	Lähtijöiden lkm	Nettomuutto
Yhteensä	482 241	186 382	295 859	381 218	153 240	227 978	101 023	33 142	67 881
IVY -maista tulleet	422 738	147 853	274 885	329 792	118 121	211 671	92 946	29 732	63 214
Muista maista tulleet	59 503	38 529	20 974	51 426	35 119	16 307	8 077	3 410	4 667

Taulukon 1 perusteella vuonna 2013 suurin osa Venäjälle muuttaneista tuli IVY-maista eli entisten neuvostotasavaltojen alueilta. Muuttovirtojen seurauksena moniin Venäjän suurkaupunkeihin niin Euroopan puoleisilla kuin pohjoisillakin alueilla, aina Venäjän ja Kiinan raja-alueita myöten, on syntynyt maahanmuuttajien yhdyskuntia. Osa muuttajista on saanut hyväksytyn statuksen ja työluvat, mutta suuri osa on jäänyt jatkuvan tilapäisyyden tilaan ja yhteiskunnan marginaaliin. Niinpä Moskovan ja Pietarin kaltaisten suurkaupunkien alueille ja jopa pienempien alueellisten keskusten, kuten Petroskoihin, ympärille on kehittynyt rekisteröimättömien työntekijöiden keskittymiä. Esimerkiksi Moskovassa ja sen kehysalueilla väitetään asuvan 1–1,5 miljoonaa rekisteröimätöntä työntekijää ja heidän omaisiaan (FMS naschitala v Moskve 2014; Nelegal’naja migracija v RF 2014). Vertailun vuoksi Venäjän maahanmuuttoviraston mukaan Moskovassa asuu laillisesti yli 400 000 ulkomaalaista, joista 215 000 henkilöllä on työlupa ja noin 200 000 oikeus taloudelliseen toimintaan.

Pietarissa maahanmuuttajia arvellaan olevan 2,7 miljoonaa, joista 800 000 on asherbeizanilaisia, 750 000 usbekkeja ja 600 000 tadzikistanilaisia. Noin 10 prosenttia maahanmuuttajista saapuu perheet mukanaan. Pääsääntöisesti maahanmuuttajat työskentelvät vain kesäisin, jolloin työvoiman tarve on suurimmillaan. Syksyllä he palaavat kotimaihinsa (Lebedev 2011). Virallisten tilastojen mukaan Pietarin alueella työskenteli syyskuussa 2013 puoli miljoonaa työperäistä maahanmuuttajaa, joista laittomia maahanmuuttajia arvioidaan olleen yli 100 000. (Vlasti skazali 2013)

Entisistä neuvostotasavalloista tulleet lailliset muuttajat ja rekisteröimättömät maahanmuuttajat ovat olleet avainasemassa monilla taloudellisen toiminnan aloilla, kuten rakennuksilla, yksityisissä palveluissa ja kaupunkien puhtaanapito- ja huoltotehtävissä. He ovat vaikuttaneet ratkaisevasti muun muassa ravitsemusliikkeiden, elintarvikkeiden jakelun ja kaupan palveluihin. Venäjän taloudellisen tilanteen kiristyttyä nämä ryhmät ovat joutuneet vaikeuksiin kun työlupia ei enää uusita, ja niistä käydään lisääntyvästi kauppaa pimeän rahan ja korruption avulla. Sen seurauksena sisäisten pakolaisten kerrotaan jopa käyvän reviirisotia keskenään ja venäläisen kantaväestön kanssa.

Usein maahanmuuttajien epäillään osallistuvan rikolliseen toimintaan. Maahanmuuttajien osuus kaikista rikoksista Venäjällä on kuitenkin vain noin neljä prosenttia. Virallisten tilastojen mukaan vuonna 2010 rekisteröitiin noin 50 000 ulkomaalaisten tekemää rikosta, joista 43 000 oli entisten neuvostotasavaltojen kansalaisten tekemiä. Yhteensä rikoksia tehtiin noin kolme miljoonaa. Ulkomaalaisten tekemien rikosten todellista lukumäärää on vaikea arvoida, sillä rikoksen tehneet palautetaan yleensä takasin kotiseuduilleen. Venäjän sisäasianministeriö ei myöskään selvitä rikosten syitä (Habrieva 2006).

Laittomien työntekijöiden epävarma asema altistaa heitä hyväksikäytölle ja väärinkäytösten kohteiksi. Yrittäjät voivat kiertää verotusta, sosiaaliturvamaksuja ja työlainsäädäntöä palkkaamalla laittomia työntekijöitä ilman kirjallisia työsopimuksia. Usein myös palkat jäävät maksamatta, jolloin maahanmuuttajat etsivät muita tulolähteitä ja saattavat syyllistyä rikoksiin. Lisäksi maahanmuuttajilla on omat kulttuuriset käytänteensä ja identiteettinsä, jotka vaikeuttavat selviytymistä suurkaupungeissa ja aiheuttavat konflikteja valtakulttuurin kanssa. Esimerkiksi dagestanilaiset, tadszikistanilaiset ja usbekistanilaiset ovat uskontonsa vuoksi valtaväestöstä poikkeavia ja sen seurauksena helposti syrjityiksi joutuvia. (Gajdukov & Skobel’cyna 2014)

Taulukko 2. Turvapaikan hakijat ja pakolaiset Venäjän Federaatiossa 2014

Kansalaisuus	Pakolaiset		Turvapaikan hakijat		Väliaikaisen oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat
	henkilöä	%	henkilöä	%	henkilöä	%
Yhteensä	790	100,0	28 292	100,0	237 780	100,0
Аserbaizan	7	0,9	303	1,1	5	0,0
Аfganistan	414	52,4	–	0,0	693	2,4
Gruusia	65	8,2	6 924	24,5	457	1,6
Kаzakstan	1	0,1	6 997	24,7	4	0,0
Kirkisia	4	0,5	446	1,6	33	0,1
Venäjä	0	0,0	8 562	30,3	–	0,0
Syyria	2	0,3	61	0,2	1 924	6,8
Tadzikistan	11	1,4	1 175	4,2	11	0,0
Тurkmenia	0	0,0	137	0,5	10	0,0
Usbekistan	19	2,4	3 010	10,6	91	0,3
Ukraina	227	28,7	182	0,6	234 360	98,4
Muut maat	40	5,1	495	1,7	192	0,7

Rekisteröimättömät työntekijät Venäjällä

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yli 25 miljoonaa venäläistä siirtyi Venäjältä muihin maihin. Entisistä neuvostotasavalloista puolestaan muutti Venäjälle kymmenen miljoonaa henkilöä. Arviot Venäjän alueella oleskelevien laittomien maahanmuuttajien määrästä vaihtelevat. Asiantuntijakäsitysten perusteella maassa asunee 1,5–6 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Venäjän maahanmuuttoviraston mukaan joulukuussa 2013 maassa asui 3,5 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Seuraavana vuonna Venäjän hallinto asetti ulkomaiselle työvoimalle 1,6 miljoonan henkilön kiintiön, joka oli puoli miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2013. (Byshevskij 2016; FMS naschitala v Moskve 2014; Varshavskaja & Denisenko 2015) Tässä yhteydessä on perusteltua huomioida, että enemmistö maahanmuuttajista ei kuulu työvoimaan, vaan koostuu perheenjäsenistä, jotka esimerkiksi huolehtivat lapsista, tekevät kotitaloustyötä sekä hoitavat invalideja ja vanhuksia.

Taulukko 3 esittää eri perustein ja laskentamentelmin laadittuja arvioita Venäjällä asuvien laittomien maahanmuuttajien määrästä. Esimerkiksi väestölaskentatietojen mukaan vuonna 2010 rekisteröimättömiä maahanmuuttajia oli noin kaksi miljoonaa. Vuotta 2013 koskeva, tilastollisiin riippuvuuksiin perustuva regressiomalli puolestaan päätyi yli puolet suurempaan arvioon laittomien maahanmuuttajien määrästä.  Asiantuntijoita haastattelemalla päädytiin likimain samanlaiseen tulokseen (Shmatko 2014). Kotimaahan lähetettyihin rahalähetyksiin perustuneet laskelmat tuottivat muita menetelmiä suuremmat arviot (Taulukko 2).

Taulukko 3. Rekisteröimättömät työntekijät Venäjän Federaatiossa eri menetelmin arvioituna

Menetelmä	Vuosi	Arviointi, henkeä
Väestölaskenta	2010	2 094 607
Regressiomalliin perustuva ennuste	2013	4 128 825
Asiantuntijoiden haastattelut	2013	3 943 663
Kotimaahan lähetettyjen rahalähetysten lukumäärä	2011	17 088 319
	2012	22 655 991
	2013	31 674 040

 

Johtopäätöksiä

Jos asiaa arvioidaan Venäjän federaation sisäisen muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen kannalta, Suomen ja Venäjän rajalla vuosien 2015–2016 vaihteessa koettu tilanne oli vain sivujuonne ja jäävuoren huippu. Venäjän federaatiosta tuli Neuvostoliiton hajottua ja 1990-luvun alussa syntyneiden sisäisten muuttovirtojen johdosta sekä vuodesta 2007 alkaen harjoitetun liberaalin maahanmuuttopolitiikan seurauksena maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden kohdemaa. Jos asiaa verrataan monien muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Italian tilanteeseen, ilmiössä ei ole mitään kovin uutta ja ihmeellistä. Venäjän tilanteen tekee erikoiseksi ilmiön laajuus ja yhteiskunnallinen konteksti sekä tapa, miten sitä yritetään hallita.

Alkujaan maahanmuuttoon – ja varsinkin entisistä neuvostotasavalloista Venäjän federaatioon suuntautuvaan maahanmuuttoon – vastattiin ideologisesti toivottamalla muuttajat tervetulleiksi. Kun ilmiö laajeni ja sai aikaan myös lieveilmiöitä, viranomaiset alkoivat kehittää tilastointia, teettää tutkimuksia ja kehittää maahanmuuttopolitiikkaa. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, että virallinen politiikka ei ole tavoittanut kaikkia ryhmiä eikä ole poistanut keinottelua ja korruptiota, joka näyttelee merkittävää roolia myös maahanmuuttopolitiikassa sekä työ- ja asumislupien käsittelyssä.

Vuosituhannen alussa Venäjä koki suuren väestöromahduksen, kun venäläiset muuttivat ulkomaille ja työvoiman määrä laski ja työvoima ikääntyi. Maahanmuutosta tuli yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka tasoitti väestökatoa ja loi edellytyksiä taloudelliselliselle kehiykselle. Samanaikaisesti itsenäisten valtioiden välille syntyi välttämätöntä yhteistyötä, politiikan integrointia ja koordinointia, mutta silti politiikkaa voidaan pitää pikemminkin ohdakkeisena kuin kaukonäköisenä. Keskiössä oli työvoiman liikkuvuus, joka koski yli kymmentä miljoonaa työntekijää (Zajonchkovskaja, Mkrtchjan & Tjurjukanova 2009, 5).

On oletettavaa, että myös tulevien vuosien aikana maahanmuuton merkitys tulee lisääntymään. Venäjän tilastoviraston ennusteiden mukaan Venäjän kantaväestö vähenee vuosina 2008–2025 noin 11 miljoonalla henkilöllä, mitä pidetään optimistisena ennusteena. Pessimistisen ennusteen mukaan työvoiman vähenenminen on tätäkin suurempaa, joten työvoimapulasta muodostuu taloudellisen kehityksen pullonkaula. Siksi maahanmuutolla on olennainen taloudellinen merkitys. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä tarvitsee enemmän kuin 15 miljoonaa työntekijää.

Tällaisten ihmismäärien liikkuvuus edellyttää kuitenkin sitä, että Venäjän tulisi kehittää määrätietoisesti myös maahanmuuttopolitiikkaa ja parantaa maahanmuuttajien sosiaalisia oloja ja poliittista asemaa. Muutoin yhteiskunnalliset jaot maahanmuuttajien ja paikallisten kesken voivat kärjistyä, ja rekisteröimättömästä työvoimasta ja sen käytöstä muodostuu sosiaalinen ongelma. Se voi vahvistaa edelleen korruptiota ja pimeää taloutta, ja eskaloituessaan ongelmat voivat vyöryä yli äyräiden ja jopa yli rajojen.

Suomen ja Venäjän sekä Euroopan unionin ja Venäjän rajoilla tarvitaan nykyistä enemmän valveutuneisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa politiikkaa. Tämä voisi edistää myös sitä, että rajalla vallitsisi jännityksen sijasta rauha ja yhteistyö.

 

Lähteitä:

Byshevskij Ju. Protivodejstvie kriminal’nym projavlenijam migracii. 2016. Luettu: http://superinf.ru/view_helpstud.php?id=3961. 01.06.2016.

FMS naschitala v Moskve million nelegal’nyh migrantov 2014. BFM.ru, 9 janvarja 2014. Luettu: https://news.mail.ru/society/16407839/. 01.06.2016.

Gajdukov A. V., Skobel’cyna A. S. 2014. Ekonomicheskie problem regionov I otraslevyh kompleksov, Problemy sovremennoj jekonomiki, N 4 (52).

Habrieva T. 2006. Migracija v Rossii: modeli pravovogo regulirovanija, Rossijskoe parvo, # 7. Luettu: www.economy.law-books.ru/1-12/1-12-11.doc. 01.06.2016.

Lebedev, Denis. Chislo zhitelej Peterburga iz-za priezzhih dostiglo 7,5 millionov, 25 avgusta 2011. Luettu: http://www.dp.ru/a/2011/08/25/CHislo_zhitelej_Peterburga/. 01.06.2016).

Nelegal’naja migracija v RF, 21 avgusta 2014. Luettu: http://tass.ru/info/691935. 01.06.2016.

Shmatko Ju. 2014. Analiz i ocenka neregistriruemoj migracii v Rossii, Demoskop Weekly. #605-606, 1-24 avgusta 2014. Luettu: http://demoscope.ru/weekly/2014/0605/student01.php 01.06.2016.

Varshavskaja E., Denisenko M.B. 2015. Rossijane, ne gotovye rabotat’, Demoskop Weekly, # 663 – 664. Pochti 18 millionov – vne sostava rabochej sily). Luettu: http://demoscope.ru/weekly/2015/0663/tema01.php. 01.06.2016.

Vlasti skazali, skol’ko na samom dele migrantov v Peterburge. 27 sen 2013, 11:19. Luettu: http://www.rbc.ru/spb_sz/27/09/2013/5592a93f9a794719538d07c6, 01.06.2016).

Zajonchkovskaja Zh., Mkrtchjan N., & Tjurjukanova E. (2009) Rossija pered vyzovami immigracii, in Postsovetskie transformacii: otrazhenie v migracijah / Pod red. Zh.A. Zajonchkovskoj i G.S. Vitkovskoj / Centr migracionnyh issledovanij, Institut narodnohozjajstvennogo prognozirovanija RAN. – M.: IT «Adaman». – 2009. – 411 s.