Portugalilaislapset ja nuoret ovat aikeissa haastaa 47 Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijaosapuolta tai ainakin osan niistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kanne kytkeytyy etenkin rajuihin metsäpaloihin, joissa on kuollut ja loukkaantunut kymmeniä ihmisiä. Poikkeukselliseksi kanteen tekee se, että tarkoituksena on vastuuttaa useita valtioita samanaikaisesti. Toistaiseksi kanne on vielä suunnitteluasteella. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohtia ja ennakoida niitä oikeudellisia perusteita, joita tapauksessa voi tulla sovellettavaksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kehittänyt valtioille yleisiä ja yksityiskohtaisia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka edellyttävät valtiota esimerkiksi sääntelemään ja valvomaan ympäristölle vaarallisia toimintoja ja huolehtimaan riittävien riskiarviointien tekemisestä. Nämä positiiviset toimintavelvoitteet luovat pohjaa valtion vastuulle ilmastonmuutostakin koskien. Jos valtio ei ole tehnyt tutkimusten ja kansainvälisten sopimusten valossa riittäviä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutusten estämiselle ja näistä laiminlyönneistä on seurannut ihmisoikeuksien vaarantuminen, voidaan valtion katsoa loukanneen positiivisia toimintavelvoitteitaan.
Portugalilaislasten ja nuorten tapauksessa positiivisten toimintavelvoitteiden laiminlyönti olisi mahdollista näyttää toteen etenkin Portugalia koskien. Jos Portugalin viranomaiset ovat olleet tietoisia, että ilmastonmuutos lisää vakavien ja laajamittaisten tulipalojen riskiä, positiivisten toimintavelvoitteiden nojalla heidän olisi tullut tehdä useita toimenpiteitä. Näihin lukeutuu esimerkiksi vastuu tiedottaa asiasta etenkin riskialueiden asukkaille, laatia riittävät toimenpidesuunnitelmat esimerkiksi evakuointia varten ja tehdä erilaisia ennakoivia toimenpiteitä tulipalojen estämiseksi. Koska tulipaloissa menehtyi kymmeniä ihmisiä ja loukkaantui sitäkin enemmän ihmisiä, on mahdollista, että Portugali on epäonnistunut turvaamaan oikeutta elämään ja oikeutta yksityiselämään ja perhe-elämän suojaa.
Siinä missä Portugalilla on selvä velvollisuus turvata kansalaistensa ja alueellaan oleskelevien ihmisoikeuksien toteutuminen, useiden valtioiden vastuuttaminen samanaikaisesti on oikeudellisesti haastavampaa. Jaettua vastuuta ja rajat ylittävien vahinkojen vastuuta on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyoikeuskäytännössä varsin niukasti, eikä varsinaisesti ympäristöasioihin liittyen.
Väitöskirjassani Towards Greener Human Rights Protection: Rewriting the Environmental Case-Law of the European Court of Human Rights käsittelin nykyisten yleisten oppien sovellettavuutta ilmastonmuutoskontekstiin. Rajat ylittävän vahingon vastuun opin soveltamisella (ekstraterritoriaalisuus) on tähän asti ollut varsin tiukat reunaehdot, joihin lukeutuu muista ympäristötilanteista poiketen, että loukkaajatahona tulee olla suoraan valtiollinen taho, kuten diplomaatti, olosuhteiden tulee olla poikkeukselliset (exceptional circumstances) ja valtiollisella taholla tulee olla kontrolli alueesta tai yksilöistä. Ympäristötapauksissa rajat ylittävän vahingon vastuu voisi syntyä luontevasti, kun valtio tekee omalla alueellaan jotain, mistä on haitallisia seurauksia toisen maan alueen asukkaille.
Kahden valtion välille on katsottu syntyneen jaettuja, mutta eriytettyjä velvoitteita esimerkiksi ihmiskaupan uhrin ihmisoikeuksien turvaamisessa. Metsäpalotilanteessa Portugalin pitkittyneiden palojen aiheuttamat ilmansaasteongelmat Espanjan puolella saattaisivat olla peruste Espanjan ja Portugalin välillä syntyvälle jaetulle vastuulle.
Globaalien ilmastopäästöjen jakaminen eri valtioiden välillä ja niiden pohjalta oikeudellisen vastuun rakentaminen on kuitenkin oikeudellisesti haastavampaa. Tieteellisesti on mahdollista todentaa, että jokainen Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijaosapuoli on osaltaan tuottanut ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä. Vaikeampaa on todentaa niiden päästöjen suora ja kiistämätön yhteys Portugalin metsäpalojen välillä. Täten on oikeudellisesti haastavaa todeta esimerkiksi, että Suomi olisi laiminlyönyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteita nykyisellä ilmastopolitiikallaan siten, että siitä seuraisi Suomelle oikeudellinen vastuu Portugalin metsäpaloihin liittyen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin rakentaa uutta oikeuskäytäntöä yleensä vanhan oikeuskäytännön pohjalle, mutta se ei toisaalta ole sidottu aiempaan oikeuskäytäntöönsä. Onkin mahdollista, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustelee ilmastonmuutoskontekstin poikkeavan muista konteksteista ja lähtee kehittämään aivan uudenlaisia vastuutusoppeja ilmastonmuutosta koskien.
Tämä tutkimus on rahoitettu Suomen akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston päätöksellä, hanke ALL-YOUTH, päätösnumero 312689.
Read more:
Kestävä kaupunki ja osaamisen tarpeet
Uncovering Pathways to Remedy for Corporate Human Rights Abuses
Kommentit