Noin kolmannes kaikesta maailmassa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta on arvioitu päätyvän roskiin eli ruokahävikiksi. YK on asettanut tavoitteeksi puolittaa kotitalouksien, kaupan ja ravintoloiden ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.
Ruokahävikin vähentäminen on osoittautunut yrityksiä kiinnostavaksi kestävän kehityksen haasteeksi. Viime vuosien aikana markkinoille on alkanut syntyä ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen keskittyvää liiketoimintaa. Hävikkiruoasta on esimerkiksi tehty uusia tuotteita, kuten leivästä olutta tai banaaneista jäätelöä. Ruokahävikistä on tullut myös trendikästä. Hävikkiruokaa voi nauttia jopa fine dining -tyyliin hävikkiravintola Loopissa Helsingissä.
Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erilaisia ruokahävikkiin liittyviä sovelluksia. Tällaisten sovellusten avulla voidaan ruokajärjestelmän eri vaiheissa vähentää hävikkiä ja rakentaa kestävää liiketoimintaa.
Ruokahävikki kestävänä liiketoimintana
Kestävät liiketoimintamallit ovat viime aikoina nousseet tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteeksi liiketaloustieteissä (Bocken ym. 2014). Kestäviä liiketoimintamalleja yhdistää tavoite tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tekijöitä yrityksen strategiassa (Shaltegger ym. 2016).
Ruoan haaskaamisella on selvästi osoitettavissa olevia taloudellisia vaikutuksia monille yrityksille. Asiaan tarttuminen on yrityksille myös keino kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Ruokahävikin vähentäminen luo arvoa yrityksen eri sidosryhmille sekä auttaa yritystä rakentamaan vastuullista brändiä ja vähentämään eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Ruokahävikin kontekstissa ruoan kysynnän ja tarjonnan epätasapainon ratkaiseminen on avainasia, jotta ylijäämää ja näin mahdollista hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Digitaaliset alustat voivat olla merkittävässä roolissa tämän epätasapainon ratkaisemisessa. Ne tuovat yhteen eri toimijoita (esim. kuluttajia, kauppoja, ravintoloita ja kahviloita), jolloin ylijäämäruoalle voidaan löytää uusia käyttökohteita ja -tapoja. Alustat myös mahdollistavat eri toimijoiden tuottaman datan yhdistämisen ruokakestävän liiketoiminnan pohjaksi.
Ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen liittyviä sovelluksia
Ravitsemispalveluiden ylijäämäruokaan liittyvät sovellukset yhdistävät ravintolat ja kuluttajat tarjoamalla ravintolaruokaa edullisesti kuluttajille mobiilisovelluksen kautta. Samalla nämä sovellukset vähentävät ravintoloiden tarjoiluhävikkiä. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi ResQ Club ja Lunchie Market.
Ravintolat voivat myös seurata hävikin määrää ja laatua erilaisten sovellusten avulla. Saadun tiedon perusteella ravintolat voivat tehostaa ja kehittää toimintaansa, jotta hävikkiä syntyisi vähemmän. Esimerkkejä tästä ovat Lassila & Tikanojan kehittämä Hävikkimestari sekä ulkomaiset MintScraps ja Winnow.
Kauppojen hävikkiruoan vähentämiseen keskittyvät sovellukset yhdistävät toisiinsa niin kaupat ja kuluttajat kuin muut ruokajärjestelmän toimijat. Esimerkiksi hollantilaisen Afgeprijsd-sovelluksen avulla kaupat ilmoittavat kuluttajille tuotteista, joiden viimeinen myyntipäivä on lähestymässä ja jotka ovat alennuksessa. Saman tyyppinen sovellus on tanskalainen Too Good To Go. Irlannissa ja Iso-Britanniassa toimiva FoodCloud puolestaan yhdistää kaupat, viljelijät ja ruokateollisuuden ruoka-apua tarjoaviin hyväntekeväisyysjärjestöihin. Sovelluksen avulla ruoka-apujärjestöt näkevät mitä, kuinka paljon ja missä ylijäämäruokaa on tarjolla, ja voivat sopia ruoan noudosta.
Kotitalouksien hävikkiruoan minimoimiseksi on tällä hetkellä tarjolla varsin niukasti sovelluksia, vaikka merkittävyydeltään kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki on ruokajärjestelmän toimijoiden tuottamasta hävikistä suurin. Suomessa kotitalouksien tuottama ruokahävikki on noin kolmannes kaikesta hävikistä. Esimerkiksi Olio (Iso-Britannia), Yo No Desperdicio (Espanja) ja NeighbourFood (Suomi) -sovellusten avulla kuluttajat voivat välittää kotona ylijäänyttä ruokaa toisilleen. Jotkin näistä sovelluksista ohjaavat osan tuotoista edelleen hyväntekeväisyyteen.
Alustaperusteiset liiketoimintamallit ruokahävikin vähentämisessä
Ruokahävikkiin liittyvät digitaaliset alustat mahdollistavat globaalisti skaalautuvan, kestävän liiketoiminnan massamarkkinoilla. Sovellusten avulla voidaan yhdistää useita erilaisia toimijaryhmiä, jotka ovat halukkaita osallistumaan hävikkitalkoisiin. Ne myös tukevat yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääntymistä pyrkimällä lisäämään eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja toisista välittämistä. Vastaavia alustaperusteisia malleja voidaan hyödyntää lisäksi muiden sosiaalisten ongelmien esiintuomiseksi ja ratkaisemiseksi sekä ylipäätään kiertotalouden edistämisessä.
Wastebusters-tutkimusprojektista
Wastebusters-tutkimusprojektia “Kuluttajakansalaiset aktiivisina ruokahävikin vähentäjinä: Käytänteet, toimijaverkostot ja diskurssit” rahoittaa Emil Aaltosen säätiö (2016-2019). Tuotamme uutta tietoa ja konkreettisia toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Kysymme mm.: Miten kuluttaja voi arjessa vähentää ruokahävikkiä? Keitä toimijoita ruokahävikin vähentämiseen liittyy? Millaisia merkityksiä ruokahävikki saa? Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ruokahävikki avaa? Projektissa työskentelee neljä postdoc-tutkijaa, yksi väitöskirjatutkija sekä kaksi tutkimusapulaista. Lisää projektimme kuulumisia voit lukea Wastebustersin omasta blogista: www.wastebustersfinland.blogspot.fi.
Lähteet:
Bocken, N.M.P, Short, S.W, Rana, P and Evans, S. (2014) ‘A literature and practice review to develop sustainable business model archetypes’, Journal of Cleaner Production, Vol. 65, 42–56.
Schaltegger, S, Hansen, E.G and Lüdeke-Freund, F. (2016) ‘Business models for sustainability: Origins, present research, and future avenues’, Organization & Environment, Vol. 29, No. 1, 3–10.
Lue lisää:
Vertaiskauppa ja kaupan evoluutio
Kommentit