Monet tahot ovat viime aikoina tunnistaneet koulutusviennissä piilevän potentiaalin. Koulutusvienti voi tarjota töitä suomalaisille osaajille sekä tulovirtaa niin yrityksille kuin julkisen rahoituksen leikkauksista kärsiville koulutusinstituutioille.
Lähtökohdat ovat hyvät. Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla. Suomalainen yhteiskunta sinällään omaa ominaisuuksia, joiden vuoksi Suomi koetaan kiinnostavaksi kumppaniksi. Vakaa yhteiskuntajärjestelmä, korkea teknologinen osaaminen ja meille itsellemme usein niin itsestään selvä julkinen palvelukoneisto ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti kehittyvissä maissa. Myös puhdas luonto ja pohjoisen eksotiikka tarjoavat lisäruiskeen koulutusviennille.
Koulutusvienniksi voidaan laskea sekä Suomeen tulevat maksavat opiskelijat että ulkomailla tapahtuva maksullinen koulutus. Edelleen on mahdollista erotella lyhyet tilauskoulutukset laajemmista useamman vuoden opintokokonaisuuksista kuten maisteriohjelmista, joita esimerkiksi johtamiskorkeakoulu on vienyt Vietnamiin jo vuosia.
Tällä hetkellä kotimaista koulutusvientikeskustelua dominoi vahvasti tuottajan liiketaloudellinen näkökulma. Tällöin asiakas määrittyy lähinnä maksuvalmiuden mukaan ja tarkastelussa unohdetaan asiakkaan motiivit ja odotukset koulutusvientiä kohtaan.
Kuka on koulutusviennin asiakas?
Erityisesti laajempien ja pitempikestoisten hankkeiden kohdalla koulutusviennin asiakkuutta voidaan lähestyä useammasta näkökulmasta. Ensinnäkin, yksittäinen opiskelija odottaa koulutukselta oman osaamistasonsa kasvua, omaa työmarkkina-asemaansa parantavaa muodollista ja arvostettua tutkintoa tai kansainvälisiä verkostoja ja erilaisiin kulttuureihin tutustumista.
Toinen näkökulma on paikallisen koulutusinstituution näkökulma. Sille koulutusvienti mahdollistaa yhteistyön arvostetun ulkomaisen koulutusinstituution kanssa ja tavan kehittää brändi-mielikuvaa, joka edelleen mahdollistaa parhaiden opiskelijoiden houkuttelun. Samalla paikallinen toimija voi kehittää omaa koulutustarjontaansa sekä oman henkilöstönsä osaamista ja sisäisiä prosessejaan.
Kolmas tarkastelukulma on koulutusviennin kansallinen kehys. Koulutusvienti saattaa kytkeytyä kansalliseen agendaan, jolla pyritään kasvattamaan kansakunnan osaamistasoa ja luomaan osaavaa työvoimaa ja kilpailukykyä.
Asiakasnäkökulman moninaisuus konkretisoituu varsinaisen koulutustyön arjessa. Vaikka koulutuspalveluita markkinoitaessa keskustelun taso pyörii pitkälti Suomi-brändin ja hinnoittelukysymysten tasolla, on koulutusviennin arjessa kuitenkin huomioitava myös paljon moniulotteisempia kysymyksiä. Yksilöiden odotukset ja tavoitteet ovat ne jotka kohdataan luokkahuoneessa. Erilaisten tuki- ja hallintoprosessien sujuvuus heijastelee instituution sitoutumista.
Koulutusvienti haastaa monet tutut käytännöt
Eri asiakasryhmien odotusten lisäksi koulutusvienti-yhtälöä tulee tarkastella myös kouluttajien näkökulmasta.
Siinä missä useammat pienet ja ketterät koulutusviennin löytäneet yritykset ovat maalanneet koulutusviennille upeaa tulevaisuutta, olemme me pohtineet koulutusvientiä lähinnä yliopiston, meitä ohjaavan lainsäädännön ja tutkintovaatimusten näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna maalailtu markkinapotentiaali näyttäytyy hieman toisessa valossa.
Kansainvälinen yhteistyö on yliopistolle arkipäivää ja koulutusvienti uudenlaisena yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laajentamisen muotona ehdottomasti kiehtova. Olemme kuitenkin havainneet, että koulutusviennissä tulee jatkuvasti vastaan kysymyksiä, joita ei kotimaisessa kontekstissa ole tarvinnut ennen miettiä. Edelleen paljon opitaan kantapään kautta.
Koulutusvienti edellyttää uudenlaista osaamista ja otetta. Koulutuksen kilpailukykyinen tuotteistaminen, hinnoittelu ja markkinointi ovat yliopistomaailmassa täysin uudenlaisia prosesseja.
Myös itse kouluttaminen muuttaa muotoaan ja edellyttää uudenlaisten pedagogisten lähestymistapojen soveltamista. Suomalaiset tavat opettaa ja oppia eivät sellaisenaan siirry kaikkiin kulttuureihin. Keskeiseksi kysymykseksi nousee myös kontekstin ymmärtäminen, jotta voidaan varmistua sisällön soveltuvuudesta kulloisellekin opiskelijaryhmälle.
Koulutusvienti pistää koetukselle myös monen koulutusorganisaation sisäiset prosessit ja käytännöt. Näihin oman lisähaasteensa tuo se tosiasia, että olemassa olevat säädökset ja ohjeistukset eivät välttämättä huomioi millään tavalla koulutusviennin erityiskysymyksiä.
Ei pidä myöskään unohtaa avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät olemassa olevan henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin ja työajan suunnitteluun. Ainakaan meillä ei ole vapaita opetusresursseja odottamassa, vaan ainakin aluksi koulutusvienti on saatava neuvoteltua nykyisen henkilöstön kalentereihin.
Paljon lupauksia – ei pikavoittoja
Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esiintynyt lupauksia valtavasta opiskelijavirrasta, joka synnyttää lähes loputtoman tulovirran suomalaiselle koulutusosaamiselle. Samanaikaisesti meidän kumppaneillamme on ollut vaikeuksia rekrytoida opiskelijoita, erityisesti riittävän englanninkielen omaavia. Meidän niche on julkishallinnon täydennyskoulutuksessa, joka tuo oman haasteensa riittävän kielitaidon omaavien opiskelijoiden löytämiseen.
Kysynnän lisäksi on tärkeää tiedostaa, että ilmaiseksi ja sormia napsauttamalla ei laadukas kotimainen koulutus skaalaudu. Henkilöstöllä on kädet täynnä kotimaisen tutkintokoulutuksen kanssa ja uuteen kulttuuriin perehtyminen ja opetuksen räätälöinti vaativat panostusta.
Käytännössä koulutusvienti tarkoittaa usein pitkiä ja monimutkaisia sopimusneuvotteluja, olemassa olevien koulutussisältöjen uudelleen paketoimista, uudenlaisten pedagogisten lähestymistapojen soveltamista ja erilaisten kulttuurien yhteensovittamista. Kaikki tämä edellyttää riittävää resursointia ja strategista otetta koulutusviennin kehittämiseen.
Johtamiskorkeakoulu on toteuttanut ensimmäisen julkishallinnon maisteriohjelman Vietnamissa 2010 ja juurikin allekirjoitettiin jälleen uuden ohjelman sopimuspaperit. Tänä vuonna käynnistyy uusi Julkishallinnon maisteriohjelma Ho Chi Minh Cityssä. Kokemusta on siis kertynyt jo monella saralla ja jatkamme määrätietoista työtä oman koulutusvientivalmiutemme kehittämisen saralla. Myynti- ja markkinointityössä meitä auttaa Finland University, jonka kanssa yhdessä kehitämme ratkaisuja kansainvälisten asiakkaiden koulutustarpeisiin.
Lue lisää: Lönnqvist. A., Laihonen, H., Cai, Y. and Hasanen, K. (Accepted for publication), “Re-framing education export from the perspective of intellectual capital transfer”, Journal of Studies on International Education.
Lue lisää:
Digitalisaatio kutsuu eri toimijoita mukaan hävikkitalkoisiin
Kommentit