Hoiva- ja terveysjärjestelmät eri puolilla Eurooppaa ovat samanaikaisesti taloudellisten ja demografisten paineiden alla. Väestön ikääntyminen, kasvavat kustannukset ja palvelutarpeiden monimutkaistuminen haastavat vakiintuneita toimintamalleja. Yhteisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää tutkimustietoa siitä, millaisin rahoituksen, hallinnan ja palvelujärjestelmän ratkaisuin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää uudistumista voidaan tukea. Tampereella huhtikuussa järjestetty keskustelutilaisuus toi yhteen tutkijoita ja asiantuntijoita tunnistamaan tulevaisuuden tutkimustarpeita – ja asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen.
Nostoja aamupäivän opeista:
- ”Vaikuttavuustieto on vajavaista”: Parempaa vaikuttavuustietoa tarvitaan erityisesti ennaltaehkäisevistä toimista, järjestelmätason ratkaisuista sekä valintojen vaihtoehtokustannuksista.
- ”Kaikki palautuu lopulta arvoihin”: Tutkimuksessa tulee huomioida myös päätöksenteon taustalla vaikuttavat arvot, valtarakenteet ja päätösten legitimiteetti.
- ”Yksilötaso jää helposti varjoon”: Yksilön rooli tulee huomioida tutkimuksessa olennaisena osana hoidon vaikuttavuutta ja palvelunkäyttäjien kokemukset ovat tärkeä tutkimuskohde.
- ”Health in all policies vai all policies in health”?: On tärkeää tunnistaa millaisella tiedolla palvelujärjestelmiä ohjataan ja mitkä sektoripolitiikat vaikuttavat päätöksenteon taustalla
- ”Kaikilla on perunoita mutta osa tekee ranskalaisia”: Ongelmien samankaltaisuus tekee vertailevasta tutkimuksesta ja kyvystä oppia muiden alueiden kokemuksista ja reformeista erityisen arvokkaita
Tutkimustarpeiden kartoitus osana eurooppalaista yhteistyötä
Tampereen yliopisto on mukana European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuusohjelmassa. Yliopiston THCS-tiimi on ohjelman puitteissa mukana hoiva- ja terveysjärjestelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä siihen liittyvän osaamisen kehittämisen trendien ja tietotarpeiden kartoittamisessa ja arvioinnissa. Tärkeä osa tätä työtä ovat vuosittain tehtävät raportit, jotka paitsi lisäävät tietoisuutta tunnistetuista tutkimustarpeista, myös ohjaavat THCS-ohjelman puitteissa avattavien rahoitushakujen painopisteitä.
Tampereella 23.4.2026 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa suomalaiset tutkijat ja ammattilaiset pääsivät kertomaan näkemyksiään hoiva- ja terveysjärjestelmän tulevaisuuden tutkimustarpeista erityisesti rahoituksen ja hallinnan näkökulmista. Keskustelun pohjustuksena toimi tuorein tutkimustarpeita käsittelevä THCS-raportti (Perikangas ym., 2026), jota esitteli tutkijatohtori Sofi Perikangas THCS-tiimistä. Huhtikuun keskustelutilaisuus ja siinä esiin nostetut teemat antavat syötteitä seuraavan raportin suunnitteluun.
Kohtaavatko tutkimus ja käytäntö?
Tilaisuudessa kuultiin myös terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreisen (Lääkäriliitto) alustus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien johtamisesta, ohjauksesta ja päätöksenteosta sekä tutkimusjohtaja Jaana Leinosen (Lapin hyvinvointialue) puheenvuoro hyvinvointialueiden näkökulmasta. Karreinen korosti, että palveluvalikoiman periaatteista säätäminen edellyttää valintoja ja haastoi osallistujia pohtimaan, millaiseen tietoon nojaten näitä valintoja tehdään ja perustellaan. Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen ei ole aina suoraviivaista, esimerkiksi sosiaalihuollon ohjaaminen vaikuttavuustiedolla on erityisen haastavaa. Leinonen painotti, että hyvinvointialueiden tulisi olla tutkimuksessa aktiivisia kumppaneita. Tämä edellyttää hyvinvointialueilta omia tutkimusrakenteita, osaamista ja resursseja, joiden turvaaminen kiristyvässä taloustilanteessa ei ole itsestään selvää.
Tutkimustarpeet tärkeysjärjestykseen
Aamupäivän puheenvuoroissa ja keskustelussa kävi selväksi, että terveys- ja hoivajärjestelmien kipupisteistä ja tietotarpeista on helppo olla yhtä mieltä, mutta niiden priorisointi on haastavaa ja erityisesti poliittisessa keskustelussa sitä pyritään välttämään. Keskustelutilaisuudessa osallistujat joutuivat kuitenkin tekemään vaikeita valintoja, sillä heidän piti asettaa tutkimustarpeita tärkeysjärjestykseen ja perustella valintansa muille. Keskusteluissa korostuivat erityisesti vaikuttavuuden arviointi; politiikka, valta ja päätöksenteko, palvelunkäyttäjän rooli ja toimijuus; osaaminen ja työnjako sekä digitaalisuus läpileikkaavana teemana.
Vaikuttavuuden ja hyödyn arviointi
Vaikuttavuustiedon puutteellisuus nostettiin toistuvasti esiin. Erityisesti ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuuden mittaamiseen, vähähyötyisten hoitojen tunnistamiseen sekä valinnoista aiheutuvien vaihtoehtoiskustannusten arviointiin tulisi panostaa nykyistä enemmän. Osallistujat korostivat, että kustannusvaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan paitsi yksittäisistä hoidoista myös järjestelmä- ja systeemitasolla.
Politiikka, valta ja päätöksenteko
Keskustelu osoitti, että tutkimus ja politiikka kulkevat käsi kädessä. Poliittisten päätösten tulisi perustua tutkimukseen, mutta toisaalta politiikka myös ohjaa tutkimusrahoitusta. Lopulta priorisointi palautuu arvoihin: mitä pidetään tärkeänä, ketä kuunnellaan ja kuka tekee päätökset. Järjestelmätasolla kyse on vallasta ja demokraattisista rakenteista ja myös nämä teemat tulisi huomioida tutkimuksessa. Millä tiedolla päätöksiä tehdään ja millä perusteella valintoja voidaan pitää oikeutettuina?
Palvelunkäyttäjän rooli ja toimijuus
Osallistujat korostivat, että palvelunkäyttäjän rooli, oikeudet ja toimijuus ovat keskeinen osa toimivaa hoiva- ja terveysjärjestelmää. Tämä korostuu erityisesti ennaltaehkäisyssä, omahoidossa ja palvelujen tarkoituksenmukaisessa käytössä. Myös kokemukset palvelujärjestelmästä nähtiin tärkeinä tutkimuskohteina. Osallistujat nostivat myös esiin potilaiden oikeuksiin ja esimerkiksi potilastiedon toisiokäyttöön liittyviä avoimia kysymyksiä.
Työnjako ja osaaminen
Työnjaon ja osaamisen tutkimus koettiin keskeiseksi teemaksi. Esimerkiksi työjako rinnakkaisten terveydenhoitojärjestelmien välillä sekä kolmannen sektorin rooli puhuttivat. Lisäksi pohdittiin, koulutetaanko tulevaisuuden ammattilaisia oikeanlaisiin tehtäviin ja oikeilla valmiuksilla. Keskeinen haaste on, että hoiva- ja terveysjärjestelmä tarvitsee uudenlaista osaamista samaan aikaan, kun henkilöstöresurssit niukkenevat.
Digitaalisuus
Digitalisaatio nähtiin ennen kaikkea läpileikkaavana teemana, joka näyttäytyy eri tavoin osana tärkeimmiksi tunnistettuja tutkimuskohteita. Se vaikuttaa olennaisesti tulevaisuuden työhön ja osaamistarpeisiin, ja esimerkiksi hankintojen tueksi tarvitaan kykyä arvioida digitaalisten innovaatioiden vaikuttavuutta. Muuttuvien osaamistarpeiden tueksi tarvitaan uutta tutkimustietoa.
Tarvitaan kykyä oppia yli rajojen
Hoiva- ja terveysjärjestelmän uudistaminen ei ole vain lääketieteellinen, hallinnollinen tai taloudellinen kysymys. Se on myös tutkimuksellinen haaste, joka edellyttää monialaista ja monimenetelmällistä lähestymistapaa. Kun resurssit ovat rajalliset ja muutostarpeet suuria, tarvitaan parempaa tietoa siitä, mitkä ratkaisut toimivat, kenelle ja millaisissa olosuhteissa. Samalla tarvitaan kykyä tunnistaa ja levittää hyviä käytäntöjä sekä oppia muiden maiden ja alueiden kokemuksista. Tämä on yksi THCS-ohjelman tärkeimmistä tavoitteista.
***
Lisätietoa THCS-ohjelmasta: European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) on eurooppalainen kumppanuusohjelma, joka edistää siirtymää kohti tehokkaampia, innovatiivisempia ja laadukkaampia ihmislähtöisiä terveys- ja hoivajärjestelmiä. Konsortioon kuuluu 66 kumppaniorganisaatiota 27 maasta, mukaan lukien ministeriöitä, tutkimus- ja innovaatiorahoittajia sekä tutkimusorganisaatioita. THCS:n keskeinen toiminta on tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoittaminen yhteisten kansainvälisten hakujen kautta. Lisäksi THCS edistää palveluratkaisujen käyttöönottoa ja siirrettävyyttä eri kansallisissa ja alueellisissa konteksteissa sekä tukee yhteistyötä, osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista.
THCS raportti: Perikangas, S., Rijken, M., Hietapakka, L., Heikkilä, M., Kainiemi, E., Keskimäki, I., and Hansen, J. (2026). Health and care system transformation: research needs from financing and governance perspectives. Raportti julkaistaan kevään aikana THCS Knowledge Hub:issa.
Kirjoittajat: Kaisu Sahamies, tutkijatohtori & Sanna Tuurnas, johtaja. Johtamisen ja talouden tiedekunta (MAB)
Kommentit