Puolustin 2.12.2022 Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa julkisesti väitöskirjaani Management Accounting in Small Enterprises: Identifying and Overcoming the Challenges of Using Management Accounting Information Among Entrepreneurs. Väitän, että kehittämällä taloustiedon hyödyntämistä pienissä yrityksissä voitaisiin edesauttaa yrityksiä menestymään ja näin aikaansaada talouskasvua.
Pienet yritykset taloustiedon käyttäjinä
Pienillä yrityksillä on suuri kansantaloudellinen merkitys, sekä Suomessa että globaalisti. Suomen yrityskannasta 93 % on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Työpaikoista suurin osa syntyy näihin pieniin yrityksiin, ja myös talouselämän uudistajina nimenomaan pienet yritykset ovat keskeisessä asemassa. Pienyritysten kasvun ja menestyksen tukeminen on siksi oleellinen keino vaikuttaa talouskasvuun ja kansantalouteen.
Taloustiedon hyödyntämisellä on tutkitusti positiivinen vaikutus yritysten menestymiseen (esim. López & Hiebl, 2015; Shields & Shelleman, 2016). Siksi taloustiedon nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on varteenotettava keino tukea pienten yritysten menestymistä. Pienten yritysten merkittävästä kansantaloudellisesta kontribuutiosta ja taloustiedon hyödyllisyydestä huolimatta taloustiedon käyttö pienten yritysten johtamisessa on yleensä vähäistä (Lopez & Hiebl, 2015; Pelz, 2019). Taloustoiminnot on tyypillisesti ulkoistettu ulkoiselle palveluntuottajalle, jonka tehtäväksi on sovittu lähinnä hoitaa lakisääteiset, kirjanpitoon liittyvät velvoitteet. Yrityksen päätöksenteon tueksi taloustietoa ei juurikaan käytetä. Näistä syistä on todennäköistä, että nykytilanteessa osa yritysten potentiaalista kasvaa ja menestyä menetetään, kun yrittäjät eivät pysty hyödyntämään taloustietoa optimaalisesti yritystensä johtamisessa.
Pienissä yrityksissä yrittäjä on usein yksin vastuussa päätöksenteosta ja siksi taloustiedon käyttö johtamisen tukena on riippuvaista yrittäjän henkilökohtaisesta talousosaamisesta ja asenteista taloustietoa kohtaan. Väitöskirjani keskittyi siksi taloustiedon hyödyntämiseen ja tarpeisiin erityisesti pienyrittäjän näkökulmasta tuoden uutta ymmärrystä sekä yrittäjien nykyisestä että toivottavasta taloustiedon käytöstä.
Taloustiedon tarjonta ei vastaa yrittäjien tarpeita
Vaikka taloustiedon hyödyntäminen on usein vähäistä pienyrityksissä, yrittäjät tutkimukseni mukaan arvostavat taloustietoa ja pitävät sitä tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Lisäksi yrittäjät usein tiedostavat puutteensa taloustiedon hyödyntämisessä sekä ovat halukkaita kehittämään taloustiedolla johtamista omassa johtamistyössään. Lähtökohta kehittämiselle on siis hyvä, mutta mistä kiikastaa?
Pienyrittäjät näkemys taloustiedon tarpeista vaihtelee. Tunnistin tutkimuksissani neljä eri tavalla taloustietoon suhtautuvaa yrittäjätyyppiä: tulevaisuusorientoituneet aloittelevat yrittäjät, taloustietoa kehittämisen tueksi kaipaavat yrittäjät, analyyttisesti taloustietoa hyödyntävät yrittäjät ja tyytymättömät, taloustiedon käyttäjinä alisuorittavat yrittäjät. Näissä eri kategorioissa yrittäjillä on ainakin osittain erilaiset näkemykset taloustiedon roolista omassa johtamistyössään. Yrittäjien toiveena olisi saada käyttöönsä konkreettista, valmiiksi analysoitua ja tiivistettyä talousinformaatiota, joka tukisi yrityksen kehittämistä ja johtamista. Yrittäjät toivovat enemmän tulevaisuuteen liittyviä ennusteita ja neuvontaa: miten yrityksen taloudellista menestymistä voisi parantaa? Näihin tarpeisiin talouspalveluita tarjoavan tilitoimiston tyypillisesti tarjoamat kirjanpitojärjestelmän vakioraportitraportit eivät riitä. Talouspalveluiden hyödyntämisessä kohdattujen haasteiden tutkiminen paljasti palvelun laatuun liittyvän kuilun (vrt. Grönroos, 1984), jonka vuoksin yrittäjien tarpeet ja tilitoimiston tarjonta eivät kohtaa. Kuilu muodostuu toisaalta talouspalvelun sisältöön (tekninen laatu) ja toisaalta tarjottavien järjestelmien ja palveluiden toiminnallisuuteen (toiminnallinen laatu) liittyvistä haasteista. Näiden lisäksi kuilua syventävät myös talouspalveluita tarjoavien kirjanpitäjien ja palveluita käyttävien yrittäjien keskinäiset mielikuvaongelmat. Kirjanpitäjät kokevat usein, että yrittäjät eivät ole kiinnostuneita siitä taloustiedosta, jota kirjanpitäjä tuottaa. Yrittäjät puolestaan mieltävät kirjanpitäjät helposti vain kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijoiksi, joilla ei ole ymmärrystä eikä kiinnostustakaan yrityksen liiketoiminnasta. Näistä syistä yrittäjää aidosti hyödyttävää taloustietoa ei tarjota eikä pyydetä tilitoimiston ja asiakkaan välisessä palvelusuhteessa.
Keinoja kehittää pienyrittäjien taloustiedon hyödyntämistä
Pienten yritysten taloustiedon tarpeita tulisi tunnistaa ja huomioida nykyistä paremmin. Talouspalveluiden teknistä laatua tulisi kehittää ja tarjota yrittäjille enemmän valmiiksi analysoitua, konkreettista ja tulevaisuusorientoitunutta tietoa kirjanpidon vakioraporttien sijaan. Omana tärkeänä yrittäjäryhmänä erottuvat aloittavat yritykset ja niiden yrittäjät. Yritystoiminnan alkuvaiheessa tukea ja tietoa kaivataan erityisen paljon ja sen avulla voitaisiin varmistaa liiketoiminnan hyvä startti. Talouspalveluiden toiminnallisen laatuun voitaisiin vaikuttaa nostamalla yrittäjän näkökulma ja tarpeet tulisi osaksi tarjottavien palveluiden ja myös talouden tietojärjestelmien kokonaisuutta.
Lisäksi pienyrittäjän ja tilitoimiston välisessä asiakassuhteessa pitäisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja yhteistyöhön. Yrittäjän ei tulisi nähdä kirjanpitäjää pelkästään kustannuseränä, vaan pikemminkin luotettavana kumppanina ja neuvonantajana. Vastaavasti talouspalveluita tuottavan kirjanpitäjän tulisi pystyä tuottamaan yrittäjälle aidosti hyödyllistä tietoa ja neuvontaa. Luottamuksellinen ja rakentava yhteistyösuhde olisi molempien osapuolten etu.
Lopuksi
Väitöskirjan tulokset tuovat uutta tietoa johdon laskentatoimen tarpeista erityisesti pienten, yrittäjävetoisten yritysten johtamisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä mahdollisuuksista tukea pienten yritysten kasvua ja kehitystä tarkoituksenmukaisella taloustiedolla. Toiveeni väitöskirjani suhteen on, että tuloksia voitaisiin hyödyntää myös käytännössä kehitettäessä talouspalveluita sekä tietojärjestelmiä erityisesti yrittäjien ja muiden pienten yritysten päätöksentekijöiden tarpeisiin.
Lehtori Kati Kouhia-Kuusisto, Tampereen ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Grönroos, Christian. (1984), “A service quality model and its marketing implications.” European Journal of Marketing 18(4), 36–44.
López, Oro Lavia, and Martin R.W. Hiebl. (2015), “Management accounting in small and medium-sized enterprises: Current knowledge and avenues for further research.” Journal of Management Accounting Research 27(1), 81–119.
Pelz, Michael. (2019), “Can management accounting be helpful for young and small companies? Systematic review of a paradox.” International Journal of Management Reviews 21(2), 256–274.
Shields, Jeff, and Joyce Shelleman. (2016), “Management accounting systems in micro-SMEs.” Journal of Applied Management and Entrepreneurship 21(1), 19–31.
Kommentit