Kategoria: Kehruuhuone

Lähdepalapeli ja tutkijan mielikuvitus

Joitakin viikkoja sitten olin puhumassa kokemushistorian konferenssissa. Aiheenani olivat uskonnolliset tilat ja käytännöt 1800-luvun laitoksissa, mutta tarkemmin ottaen esitelmäni koski Turun kehruuhuonetta. Seuraavassa kerron, miksi kyseisen laitoksen tutkiminen ei ole erityisen yksinkertaista. Pohdin myös, miten kehruuhuoneen uskonnollisiin tiloihin ja käytäntöihin voisi kuitenkin päästä käsiksi. Entä mikä rooli on tutkijan mielikuvituksella?

Jumalan huone Turun kehruuhuoneessa

Turun kehruuhuoneen rakennuspiirustukset hyväksyttiin Tukholman kuninkaanlinnassa 230 vuotta sitten. Oli selvää, että naisvangit tarvitsivat hengellistä opastusta kuten kuka tahansa muu – ja kenties vielä enemmän. Niinpä kehruuhuoneeseen suunniteltiin kirkkosali. Kehruuhuoneen rakennukset ovat hävinneet jo kauan sitten, mutta arkistolähteiden pohjalta on mahdollista pohtia, millainen kirkko oli 1800-luvun alkupuolella.

Äidit ja lapset Turun kehruuhuoneessa

Naisvankilaprojekti on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että olen saanut käytyä melkein kokonaan läpi Turun kehruuhuoneen arkistossa säilytettävän aineiston. Olen myös ehtinyt analysoida sitä hieman, muutamastakin eri näkökulmasta. Yksi niistä on äidit ja lapset kehruuhuoneen lähteissä.

Naisvankilaprojektin ensimmäinen arkistomatka

Syksyllä 2020 päätin koronaviruspandemiaa uhmaten tehdä pienen tutkimusmatkan Turkuun. Olin aikeissa hakea naisvankilaprojektilleni rahoitusta, ja halusin käydä katsomassa Turun kehruuhuoneen arkistoa, jota säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Tuntui mukavalta ajatella, että voisin mainita hakemuksessani asiakirjoja, joita olin oikeasti pidellyt käsissäni.