Hyppää sisältöön
Red brick wall

Vankilahistoriaa

Tarinoita suomalaisista naisvankiloista, muista laitoksista ja historiantutkimuksesta.

Uusi kirja laitoskokemuksista ja instituutioista

Useamman vuoden työ palkittiin vanhan vuoden viimeisinä päivinä, kun uusi kirjamme ilmestyi. Kirjassa kerrotaan, millaisia kokemuksia laitokset ja instituutiot ovat tuottaneet yksilöille pohjoisessa Euroopassa 1700-luvun lopusta 2000-luvulle. Käsittelyyn pääsevät vankilat, turvakodit, tuberkuloosiparantolat ja vammaisille tarkoitetut laitokset, mutta teoksessa keskustellaan myös köyhäinhoidon ja lastensuojelun kaltaisista "seinättömistä" instituutioista. Tarkoituksena on tuoda kokemushistorian avulla uutta näkökulmaa sekä laitos- että hyvinvointivaltiotutkimukseen.

Naisvangit – nyt ja ennen

Syksyllä 2023 ilmestyi Sonja Saarikosken tietokirja, joka kertoo nykypäivän naisvangeista. Kirjan luettuani minua kylmäsi – paitsi naisten kokema ja tekemä väkivalta myös se, miten usein he tuntuvat elävän maailmassa, joka on "tavalliseen" keskiluokkaiseen elämänmenoon nähden melkein kuin rinnakkaistodellisuus. Samalla huomasin ajattelevani kerran jos toisenkin 1800-luvun naisvankeja. Miten paljon samaa on mahdollista nähdä nykypäivän naisvankien ja heidän varhaisten kohtalotoveriensa todellisuuksissa?

Saschan arvoitus

Kesällä 1899 lyseolaispoika Yrjö Tamminen ihastui Janakkalassa helsinkiläiseen kesävieraaseen, Sascha Gratschoffiin. Jostain Yrjö sai myös kuulla, että tytön ja tämän Irene-sisaren omaisuuden arvo oli melkein miljoona markkaa, mikä innoitti nuorukaisen riimittelemään leikkimielisesti päiväkirjaansa: "Kuka Gratschoffin Saschan nai, se rikkaan tytön sai." Yrjön päiväkirjan perusteella Saschan tarkempi henkilöllisyys ei selviä – eikä liioin se, pitivätkö puheet tytön varallisuudesta paikkansa. Seuraavassa vieraileva kirjoittaja, sukututkija ja sukututkimuksen opettaja Elina Järvi perehtyy tarkemmin salaperäisen Saschan vaiheisiin.

Jumalan huone Turun kehruuhuoneessa

Turun kehruuhuoneen rakennuspiirustukset hyväksyttiin Tukholman kuninkaanlinnassa 230 vuotta sitten. Oli selvää, että naisvangit tarvitsivat hengellistä opastusta kuten kuka tahansa muu – ja kenties vielä enemmän. Niinpä kehruuhuoneeseen suunniteltiin kirkkosali. Kehruuhuoneen rakennukset ovat hävinneet jo kauan sitten, mutta arkistolähteiden pohjalta on mahdollista pohtia, millainen kirkko oli 1800-luvun alkupuolella.

Blogikirjoitusten aihealueita