Muistan, kuinka fuksivuonna työ viestinnän asiantuntijana tuntui tosi kaukaiselta ajatukselta. Koko kandivaihe menikin yhdessä hujauksessa, kun keskityin suorittamaan kursseja ja etenemään opinnoissani. Näin maisterivaiheessa olen alkanut pohtia sitä, mitä kaikkea opintovuodet ovat minulle opettaneet. Mitä hyötyä opiskelusta on ollut tulevaa työtäni varten? Mitä taitoja ja osaamista minulle jää käteen maisterin paperien kanssa? Päätin laittaa pohdintojani tekstin muotoon ja kirjoittaa viestinnän opiskelun tarjoamista työelämävalmiuksista.
Ensimmäisenä mieleeni tulee vuorovaikutus- ja esiintymistaidot. Ne ovat olleet antoisa osa viestinnän opintojani, ja niissä kehittyminen on ollut mahdollista useamman eri kurssin ansiosta. Olemme harjoitelleet esimerkiksi puheita, neuvotteluja ja väittelyitä. Esiintyminen on hyvä esimerkki sellaisesta työelämän taidosta, jota lähes kaikilta odotetaan, mutta josta harvoille on tarjottu opetusta. Viestinnän opinnoissa en ole vain päässyt harjoittelemaan esiintymistä, vaan saanut siitä myös palautetta ja mahdollisuuden kehittyä esiintyjänä.
Eräs arvokkaimmista opintojen tarjoamista kokemuksistani sijoittuu viime syksyyn, kun osallistuin vuorovaikutusvalmennuksen ja -koulutuksen kurssillemme. Teoriaopetuksen lisäksi saimme mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa viestinnän koulutuksen toisen alan opiskelijoille. Tämä oli erityislaatuinen tilaisuus tutustua omiin taitoihin viestintäkouluttajana niin, että taustalla oli opettajan ja muiden opiskelijoiden tuki. Kouluttaminen on osa monia viestinnän työnkuvia, joten sen harjoittelu jo opintojen aikana oli hieno oppimismahdollisuus.
Kuten varmasti monilla eri aloilla, myös meillä viestinnässä on ollut paljon erilaisia ryhmätöitä. Jokainen niistä on ollut oma oppimiskokemuksensa tiimityöskentelystä, joka on lähes oletusarvoinen taito työelämässä. Mielenkiintoisen ulottuvuuden ryhmätyöskentelyyn on tuonut se, että viestinnän opiskelijoina meille on tarjottu teoreettista tietoa ryhmäviestinnästä. Kun jokainen ryhmän jäsenistä ymmärtää esimerkiksi roolien tai tiedon jakamisen merkityksen ryhmässä, sillä on vaikutusta myös ryhmän toimintaan. Tämä on lisännyt ryhmätyöskentelyn hyötyjä, sillä teoreettisen tiedon yhdistäminen käytännön kokemukseen on aina opettavaista.
Teoreettinen tieto viestinnästä onkin yksi tärkeimmistä asioista, joita opiskelu tarjoaa. Viestinnän opinnoissa on hienoa se, että monet teorioista ovat sovellettavissa myös arkisiin vuorovaikutustilanteisiin. Esimerkiksi konfliktinratkaisusta on hyötyä niin perheenjäsenten kanssa kuin työpaikallakin. Tämän lisäksi olen viestinnän opintojen kautta oppinut reflektoimaan omaa viestintäkäyttäytymistäni ja vuorovaikutustaitojani, mikä on suoraan yhteydessä siihen, millainen olen työntekijänä ja kollegana. Viestinnän opiskelija on melko hyvässä tilanteessa, kun työpaikkailmoituksessa hakijalta odotetaan ”hyviä vuorovaikutustaitoja”.
Opintojen edetessä myös tieteellisen ajattelun taito on noussut esille yhtenä työelämän taitona. Voin myöntää, että kandityötä tehdessä tai sopivia artikkelilähteitä etsiessä tieteellisen ajattelun taito ei tuntunut liittyvän tulevaan työelämääni. Nyt voin todeta, että kyky tieteelliseen ajatteluun on tärkeä osa viestinnän asiantuntijaksi kehittymistä. Opintojen kautta olen muun muassa oppinut lähdekriittisyyttä ja tarkastelemaan asioita useammalta kannalta. Uskon, että asiantuntijatehtävissä on tärkeää pystyä perustelemaan oma näkökulmansa, pyrkiä ymmärtämään toisen mielipiteeseen vaikuttavat taustatekijät sekä pohtimaan asioita ja ilmiöitä rakentavasti.
Viestinnän opinnot tarjoavat siis monia erilaisia valmiuksia työelämään, ja tässä postauksessa on vain osa niistä. Vaikka odotan innolla myös viimeisiä kursseja ja graduseminaaria, olen jo nyt tyytyväinen valintaani opiskella viestintää. Opinnot tarjoavat hyvän pohjan viestinnän asiantuntijuudelle sekä sille jatkuvalle oppimiselle ja kasvulle, joka tulevaisuudessa odottaa!
Kommentit