Johtamisviestinnästä oppia oman viestinnän kehittämiseen

Viestintää tapahtuu kaikkialla. Useissa konteksteissa, erilaisten ihmisten toimesta. Siksi myös viestinnän osaamista kaivataan aiempaa enemmän.

Maisteriopintoni ovat painottuneet vahvasti viestinnän johtamisen opintoihin. Vaikka viestinnän johtamista käsitelläänkin erityisesti johtajan näkökulmasta, uskon että johtamisviestinnän periaatteita on peilattavissa myös jokaisen omiin viestintätoimiin – oli kyse sitten virallisesta tai vähemmän-virallisesta viestintätilanteesta.

Miksi aasinsilta viestintätaitojen kehittämiseen juuri johtajuusviestinnästä? Ehkä yksinkertaisuudessaan siksi, että jokainen meistä johtaa omaa viestintäänsä jollakin tapaa. Viestintäämme ohjaavat tavoitteemme ja valintamme. Jotta viestintä palvelisi asetettuja tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla, voidaan viestintää tehostaa erilaisin keinoin. Vaikuttava viestintä on monien osien summa; siksi yhtä tarkkarajaista ohjenuoraa on mahdoton määritellä. Johtamisviestinnän opintojeni myötä olen kuitenkin havainnut joitakin peruslinjauksia, joiden pohjalta omaa viestintää on mahdollista kehittää.

On siis aikaa jakaa omat TOP 5 havaintoni siitä, millaisiin seikkoihin on hyvä kiinnittää viestiessään huomiota.

Mikäli ajattelen viestintää opinnoissani ja työssäni, koen erittäin tärkeäksi sen, että viestinnän tavoitteet on määritelty selkeästi. Ennen varsinaisia viestintätoimia, on hyvä tunnistaa niitä seikkoja ja tekijöitä, joiden vuoksi viestintää konkreettisesti tehdään. Pyritäänkö viesteillä vaikuttamaan johonkin tiettyyn tavoitteiseen vai halutaanko viestinnän kautta avata uusia keskusteluyhteyksiä? Millaiset tahot muodostavat kohderyhmämme? Vaikuttava viestintä edellyttää strategisuutta – vähintään tavoitteiden määrittelyn osalta. Kun viestinnän tavoitteet on tunnistettu, on entistä helpompi valita sopivia viestintäväyliä ja -keinoja.

Viestintäväylien valinta ohjaa merkittävällä tavalla sitä, millaiset viestintäkeinot missäkin kontekstissa toimivat. Viestimmekö teknologiavälitteisesti vai samassa fyysisessä tilassa? Voimmeko hyödyntää nonverbaliikkaa vai olemmeko esimerkiksi täysin tekstin tai visuaalisen materiaalin varassa? Viestijän on valittava väylä, jossa viestinnän uskotaan saavuttavan parhaiten sille asetetut tavoitteet ja kohderyhmät.

Halusimme sitten viestiemme avulla levittää tietoa tai rakentaa vuorovaikutusta, luo viestintä aina tietynlaisen suhteen. Vaikka tavoitteenamme olisikin vain välittää tietoa paikasta A. paikkaan B., on tiedolle aina olemassa jokin vastaanottava kohde. Kun siis viestimme, luomme suhteita. Suhteita on rakennettava, ylläpidettävä ja kehitettävä. Jotta viestintä saavuttaa tavoitteemme, on suhteista huolehdittava tavoitteita palvelevalla tavalla. Jokainen viestintäkumppani on tunnistettava jollakin tasolla tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

Viestintä luo aina mielikuvia. Usein mielikuvista puhutaan esimerkiksi maineen, imagon tai brändin yhteydessä. Kun määrittelemme viestintätoimia, on tiedostettava viestintätoimien vaikutus mielikuviin – niin hyvässä kuin pahassa.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähimmäisenä; elämä voi yllättää. Aivan kuten kulunut vuosi opettanut. Vaikka viestintää luotaisiin kuinka tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, on oltava valmis myös yllättäviin käänteisiin. Tavoitteet ja suunnitelmat antavat suuntaa, mutta hyvin laadittukin suunnitelma voi kaivata ennakoimattoman tilanteen ilmetessä luovia ratkaisuja. Viestinnän kentällä on siis hyvä tunnistaa se, että toisinaan kattavanakin nähtävä suunnitelma voi osoittautua vajavaiseksi. Valmius muutoksiin ja uskallus kohdata uudet tilanteet ovat jokaiselle viestijälle välttämättömiä taitoja.

Vaikka en työelämässä päätyisikään viestinnän johtotehtäviin, koen, että on äärimmäisen tärkeää tunnistaa viestinnän johtamista ohjaavia periaatteita ja raameja. Mielestäni olennaisinta on ymmärtää, että viestinnällisissä taidoissa on aina mahdollista kehittyä – johdettiin sitten suuria joukkoja tai vain omia viestintätoimia. Viestinnän vaikuttavuus tulee tunnistaa laajalti; vaikka organisaation johtotehtäviin olisikin nimetty yksittäinen henkilö, voi tästä huolimatta jokainen työyhteisön jäsen omalta osaltaan edistää viestintää ja sen toimivuutta työyhteisön sisällä. Viestintä ei ole koskaan yksittäisen henkilön harteilla. Ei edes johtajan.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *