Ihmeellinen ideointi.

Mistä tunnistaa hyvän idean? Entä huonon? Tarvitseeko joitain ideoita hävetä?

Yhteiskunta ja näin myös suuri osa elämistämme on rakennettu erilaisten ideoiden pohjalta. Vain luonto ja vahingot ovat sattumaa. Liikennesäännöt, muovi, kauramaito; taulujen järjestys seinällä: kaikki asioita jotka ovat joskus olleet vain ideoita yksilön tai ryhmän ajatuksissa. Osa ideoista on vaatinut enemmän mietintää, osa on tupsahtanut ideoijan mieleen odottamatta.

Yhteistä edellämainituilla keksinnöillä, ideoilla, on se, että joku on toteuttanut ne. Toteuttamaton ja toteutettu idea voivat olla saman arvoisia, vaikka toteutunut idea tuntuukin usein arvokkaammalta. On helppo ajatella jonkin yleisesti tutun asian olleen keksintävaiheessa hyvä idea. Oikeasti jollain saattoi aikanaan olla vieläkin parempi idea, mutta tämä idea vei siltä kehittymiseen tarvittavan tilan.

Huonoja, mutta silti toteutuneita ideoita on esimerkiksi kaksi eripuolista liikennejärjestelmää, sekä merien käyttäminen kaatopaikkana.

Usein ideaa pidetään hyvänä silloin, kun se saa paljon kannatusta. Historian valossa on kuitenkin selvää, että enemmistön hyväksi kokema idea voi olla todellisuudessa erittäin huono.

Miten voisi saada itse hyviä ideoita? Tässä listaus mitä minulle tulee päälimmäisenä mieleen:

  • Löydä epäkohta tai asia johon haluaisit vaikuttaa. Johon haluaisit keksiä idean joka muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan.
  • Paneudu aiheeseen ja selvitä faktat.
  • Keskustele erilaisten ihmisten kanssa ja kerää näkemyksiä.
  • Anna itsellesi aikaa ja tilaa miettiä sekä pyöritellä ajatuksia päässäsi.
  • Älä kyllästy aiheeseen, vaan anna sen palata yhä uudestaan mieleesi.
  • Arvioi syntynyttä ideaa itse, sekä muiden ihmisten kanssa.
  • Älä lannistu negatiivisesta palautteesta turhan takia: kaikki eivät pidä kaikesta!

Usein ideoimme pieniä asioita päivittäin. Miten yhdistäisin ylijäämäruoat keskenään seuraavalle aterialle? Mitkä vaatekappaleet muodostaisivat hyvän kokonaisuuden? Miten voin vältellä kotitöitä?

Jokainen voi saada (ja saa) loistavia ideoita. Monille ideointi on arjen pyörittämiseen liittyvää jokapäiväistä “puuhastelua”. Jotkut sen sijaan rakentavat työuraansa jatkuvan ideoinnin varaan. Joillekin tulee yksi, mutta erittäin arvokas idea jota hän työstää koko elämänsä.

Kenenkään ideat eivät ole automaattisesti parempia kuin jonkun toisen ideat. Jos omaa ideointia haluaa kehittää, kannattaa palata aikaisempaan listaukseen. Missä olen hyvä ja mihin voisin keskittyä enemmän? Tuleeko mieleeni jotain listan ulkopuolista huomiota?

Vaikka jotkut tuntuvat loputtomilta ideapankeilta ja itsellä löisi aivan tyhjää, ideoinnissa voi aina parantua ja kehittyä. Uskalla heittäytyä ajatuksen vietäväksi!

 

– Luhtala

Comments

Leave a Reply