Tutkimusmatkani Tampereelle

Kuva Tampereen keskustasta

Syksyllä 2018 olin uuden edessä, kun muutin Tampereelle opiskelujen perässä. Olen koko elämäni asunut pääkaupunkiseudulla Espoossa, joten Tampere oli minulle tuntematon, mutta mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Olen nyt parin vuoden aikana ehtinyt tutustua kaupunkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nykyisin voinkin kutsua paikkaa toiseksi kodikseni.

Tampere. Aikaisemmin en tiennyt kaupungista muuta kuin mustanmakkaran ja Särkänniemen. Olen koko ikäni asunut Espoossa ja sydämeni on aina sykkinyt pääkaupunkiseudulle. Miltä minusta tuntui lähteä vieraaseen kaupunkiin kauemmas kodistani? Millainen oli muuttoprosessini Tampereelle? Mitä kaikkea olen huomannut tutustuessani uuteen kotikaupunkiini? Näihin asioihin aionkin paneutua tämänkertaisessa blogitekstissäni.

Tunnelmani ennen muuttoa

Kun sain tietää muuttavani Tampereelle opintojen perässä, muistan olleeni äärettömän onnellinen. Olin jo hakuvaiheessa miettinyt asumista Tampereella. En ollut aikaisemmin käynyt kaupungissa muutamaa nopeaa vierailua lukuun ottamatta. En myöskään tuntenut Tampereelta ketään. Olin kuitenkin kuullut Tampereesta vain positiivista ja mielsin sen vahvasti opiskelijakaupungiksi.

”Tutkimusmatkani kohti Tamperetta oli alkamassa”

Minua houkutteli myös uusi elämänvaihe muualla. Vaihtelu vanhoista ympyröistä tuntui virkistävältä ajatukselta. Tutkimusmatkani kohti Tamperetta oli alkamassa. Kaiken innostuksen keskellä minua pelotti, miten tulisin pärjäämään yksin toisessa kaupungissa. Espooseen oli jäämässä kaikki tuttu ja turvallinen. Muutossa oli sulattelemista.

Muutto

Aloitin muuttoprosessin Tampereelle hyvissä ajoin heti, kun tieto opiskelupaikasta oli tullut. Muistan olleeni huolestunut, löytäisinkö ajoissa asunnon, jonne olisi helppo rakentaa ensimmäinen oma kotini. Pääkaupunkiseudulla opiskelijalle soveltuvan asunnon löytämisessä saattoi kestää, joten ajattelin, että tilanne on sama Tampereella.

Liityin Facebookissa Tampereen vuokra-asunnot nimiseen ryhmään, josta lopulta löysinkin kotini. Kolusin läpi myös Tori.fi:n tarjoamia vuokrakoteja. Lisäksi laitoin hakemukset opiskelija-asunnoista TOASille ja POASille. Suosittelen kotia etsiessä pistämään kaikki mahdolliset verkot vesille ja olemaan avoin tuleville tarjouksille. Aktiivisuus etsinnässä on tärkeää. Vaikka heti ei tärppäisi, periksi ei kannata antaa.

Yksityisten vuokra-asuntojen asuntonäyttöihin pääseminen oli haasteellista Espoosta käsin. Sain onneksi aikatauluni sovittua niin, että pystyin osallistumaan muutamaan esittelyyn. Toisen asuntonäytön kanssa kävi tuuri, sillä pääsin heti tilaisuuden jälkeen allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Olin onnekas löytäessäni itselleni sopivan asunnon vain pari viikkoa pääsykoetulosten selviämisestä. Se ei ole itsestäänselvyys.

Kuva Sohvin asunnon avaimista
Tuleva kotini oli sympaattinen, pieni ja vastaremontoitu yksiö aivan kaupungin ytimestä.

Heinäkuun alussa sain käsiini asunnon avaimet. Tästä alkoi vaiheittainen muutto ensimmäiseen omaan kotiini. Vietin äitini kanssa Ikeassa useita tunteja ja suunnittelimme tarkkaan tulevan kotini ilmettä. Täydet muuttolaatikot valtasivat nopeasti makuuhuoneeni. Vein perheeni kanssa useampaan otteeseen muuttokuormia Espoosta Tampereelle. Kotini valmistui tavara tavaralta. Ehdimme myös joka kerta Tampereella käydessämme ihastella tulevaa kotikaupunkiani. Kesä menikin uutta ihmetellessä ja viralliseen muuttoon valmistautuessa.

Viimeinen muuttokuorma isoine huonekaluineen saapui elokuussa samana päivänä, kun minun oli aika jäädä virallisesti asumaan Tampereelle. Muut tavarat alkoivat olla paikoillaan monien kesän mittaa tehtyjen muuttokeikkojen ansiosta. Kodistani tuli juuri minun näköiseni. Muistan, kuinka minusta tuntui turvalliselta jäädä Tampereelle. Pitkä muuttoprosessi oli ohitse, ja olin valmiina aloittamassa seuraavan vaiheen elämässäni.

Kuva Sohvin asunnosta
Yksi parhaimmista asioista muuttamisessa oli, kun sain sisustaa asunnon juuri sellaiseksi kuin halusin.

Millaisena näen Tampereen tänä päivänä?

Olen nyt asunut pari vuotta Tampereella samassa pienessä yksiössäni. Kaupunkiin tutustumisen myötä, tiedän nykyisin Tampereesta vähän enemmän kuin vain mustanmakkaran ja Särkännimen. Haluankin kertoa, millaisena näen Tampereen tällä hetkellä, ja mitä eroja olen omassa elämässäni löytänyt verrattuna pääkaupunkiseudulla asumiseen.

”Tiedän nykyisin Tampereesta vähän enemmän kuin vain mustanmakkaran ja Särkännimen”

Tampere on erittäin kompakti ja selkeä kaupunki. Olen nauttinut kovasti siitä, että kaupat ja palvelut ovat lähellä. Pääkaupunkiseudulla asuin kauempana keskustassa ja totuin siihen, että jokaiseen paikkaan on vaivalloisen pitkä matka. Minun oli aina pakko ottaa alle joko bussi tai auto. Tampereella onkin ollut kätevää, kun kävellen pääsee moniin paikkoihin. Matkojen ollessa lyhyempiä, aikaa koulutehtäviin ja harrastuksiin jää paljon enemmän.

Tampereella julkinen liikenne on minun silmissäni ollut toimivaa. Toki tähän vaikuttaa varmasti kotini sijainti, sillä keskustasta on hyvät yhteydet joka suuntaan. Tampereella ”nysset” kulkevat ajallaan ja matkat taittuvat nopeasti. On ollut mahtavaa huomata, että tarjolla on myös monia vaihtoehtoisia bussilinjoja.

Kuva Tampereen kaduilta
Aamulenkki pitkin Tampereen katuja.

Toivottavasti pian saapuva ratikka tuo virkistävän uuden tuulahduksen Tampereen sisällä liikkumiseen. Espoossa asuessani julkisilla liikennevälineillä kulkeminen oli hidasta kaupungin ollessa niin iso. Jouduin usein odottelemaan myöhästyneitä busseja ja käyttämään useampia linjoja päästäkseni määränpäähän.

Olen ollut myös positiivisesti yllättynyt, kuinka paljon kaupungista on löytynyt erilaisia ravintoloita ja kahviloita. Tällaiselle kahvin suurkuluttajalle kuin minä, onkin ollut suuri ilo päästä kokeilemaan kahviloiden tarjontaa. Lompakkoni on kiittänyt, sillä Tampereella useammat ravintolat ja kahvilat tarjoavat opiskelija-alennuksia. En ollut tottunut tähän pääkaupunkiseudulla.

Olen kuullut sanottavan, että Tampere rakastaa opiskelijoita ja opiskelijat rakastavat Tamperetta. Voin kyllä täysin allekirjoittaa tämän, sillä minusta on tuntunut, että kaupunki todella tukee opiskelijoita ja mahdollistaa erilaisia opiskelijatapahtumia. Haalarikansalta ei voi myöskään välttyä katukuvassa!

”Tampere rakastaa opiskelijoita ja opiskelijat rakastavat Tamperetta”

Muistan Tampereelle muuttaessani ajatelleeni, kuinka virkistävää on päästä tutustumaan uusiin paikkoihin. Täällä on ollut paljon nähtävää ja koettavaa! Mainitsemisen arvoisia suosikkejani ovat olleet Koskipuisto piknikpaikkoineen, Pispalanharju upeine maisemineen sekä suloinen suklaapuoti Tallipihalla.

Vaikka asunkin Tampereen keskustassa, on ollut mahtavaa nähdä, kuinka luonto on täällä lähellä. Pyynikinharju on tarjonnut täydellisen paikan lenkkeilylle ja luonnon keskellä hengähtämiselle. Mikäli harjun päällä jalkoja alkaa hapottaa, voit pysähtyä nappaamaan munkkikahvit Pyynikin Munkkikahvilasta.

Sohvi Elianderin rannalla auringon laskiessa
Kaunis auringonlasku Elianderin rannalla kera ystävien.

Tampereella yksi parhaimmista asioista on ehdottomasti ihmiset. Vaikka ikävöinkin usein perhettäni ja ystäviäni Espoossa, olen löytänyt uuden kotikaupunkini myötä aivan mahtavia uusia ihmisiä ympärilleni. Ilman heitä olisi uuden elämänvaiheen läpikäyminen ollut varmasti vaikeampaa. He osaltaan tekevät Tampereesta kodin. Näen Tampereen kaupunkina, johon on asettunut ihmisiä ympäri Suomen niin pohjoisesta kuin etelästäkin. On ollut avartavaa oppia tuntemaan Tampereen lisäksi myös muiden kaupunkien kulttuurista, tavoista ja ihmisistä.

Tampereella asuessani olen ymmärtänyt, että kodin voi löytää useasta paikasta. Olen onnellinen siitä, että muutama vuosi takaperin uskalsin ottaa askeleen kohti tuntematonta ja muuttaa Tampereelle. Jos en olisi sitä tehnyt, olisi minulta jäänyt monia paikkoja näkemättä ja kallisarvoisia hetkiä kokematta. Tampere on tarjonnut täydellisen paikan opiskeluvuosilleni ja tiedän, että tulen muistelemaan tätä aikaa lämmöllä. Tutkimusmatkani Tampereelle ei kuitenkaan ole vielä ohitse, joten aion jatkaa kaupunkiin tutustumista ja uusien upeiden muistojen luomista.

-Sohvi

Blogilähettiläs Sohvi
Heippa! Olen Sohvi, 22-vuotias toisen vuoden medianomiopiskelija TAMKista. Opiskelen tuottajaksi ja tulevaisuudessa haluaisin työskennellä kulissien takana television ja elokuvien maailmassa. Rakastan erilaisia tarinoita ja haluaisin oman työni kautta herättää ajatuksia ja tunteita sekä viihdyttää katsojia. Koulun ohella tykkään käydä kuntosalilla, viettää aikaa perheen sekä ystävien kanssa. Joskus saatan pyöräytää korvapuustit leipomishimon iskiessä. Olen myös tunnettu kyltymättömästä kahvinhimostani. 🙂

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *