Vieraiden kielten opiskelu, englantia lukuun ottamatta, on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Opetushallituksen Vipunen-tietokannan mukaan vuonna 2017 vain 11,2 % kaikista 7.-9. vuosiluokkien oppilaista opiskeli valinnaista B2-kieltä. Lukiolaisista jonkin valinnaisen B3-kielen opinnot suoritti samana vuonna noin 15 % opiskelijoista.
Sekä B2- että B3-kielien suorittaminen lukiossa oli vuonna 2017 vähentynyt noin kahdella prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden 2010 tasoon, eikä tämä trendi vaikuta hellittäneen nykypäiväänkään mennessä. A-englannin oppimäärän sen sijaan suoritti vuonna 2017 98 % lukiolaisista.
No miksi tämä on ongelma?
Väestön yksipuolistunut kielitaito asettaa haasteita esimerkiksi kansainvälisille yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto harmitteli tätä trendiä jo vuonna 2014 teetetyssä Kielitaito on kilpailuetu -raportissaan. Raporttia varten kartoitettiin useiden suomalaisten yritysten tarvetta kielitaitoiselle henkilökunnalle.
Raportissa korostuu yritysten ja työyhteisöjen kansainvälistymisen aiheuttama tarve henkilökunnan monipuoliselle kielitaidolle yrityksien kaikilla tasoilla johdosta suorittavaan työhön. Suuri osa yrityksistä arvioi kielitaidon tarpeen vain kasvavan tulevaisuudessa.
Suuri osa yrityksistä arvioi kielitaidon tarpeen vain kasvavan tulevaisuudessa.
Englanti on yleisimmin käytetty vieras kieli yrityksissä, mutta raportissa esiin nousi myös tarve muillekin kielille. Kielien kysyntä vaihtelee raportin mukaan aloittain: esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla venäjä on kaikista kaivatuin kieli, kun taas teollisuusyrityksissä saksa oli kysytyintä.
Raportin sanoma on selvä: englantia tarvitaan, mutta yksin sillä ei pärjää. Ja tottahan se on, englannilla lingua francana pärjätään pitkälle, mutta monissa tilanteissa molemmille osapuolille vieraan kielen käyttäminen ei ole paras mahdollinen vaihtoehto.
Usein vaikkapa neuvottelut sujuvat paljon näppärämmin mahdollisen tulevan liikekumppanin omalla äidinkielellä. Tällöin kaivataan ihmisiä, jotka taitavat vaikkapa ruotsia, venäjää tai saksaa. Ei toki pidä vähätellä englannin merkitystä, ja englannin osaaminen onkin jo nykyään perusoletus monessa työtehtävässä.
Kieltenopiskelijatko ratkaisevat?
Kielten opiskelu yliopistossa vastaa kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin. Yritysmaailma ja monet muutkin tahot tarvitsevat kielitaitoisia ihmisiä asiantuntijatehtäviin, viestintään, tulkkaamaan, kääntämään ja opettamaan. Kielten koulutusohjelmassa ei keskitytä vain kielitaidon parantamiseen, vaan ohjelmasta valmistuu monen alan asiantuntijoita, joilla on vahvat viestintä- ja tekstitaidot ja kyky navigoida kansainvälisissä tiloissa.
Omasta mielestäni parasta kielten koulutuksessa onkin juuri mahdollisuus rakentaa monipuolista osaamispalettia omien kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Vapaa sivuaineoikeus ja suuri vapaavalintaisten kurssien valikoima varmistavat, että jokainen tutkinto-ohjelman opiskelija voi erikoistua juuri sellaiseksi asiantuntijaksi kuin itse haluaa. Kielten tutkinto-ohjelmassa saavutetaan myös monta muuta arvokasta taitoa pelkän kieliosaamisen lisäksi.
Eväitä tulevaisuuden työelämään
Tulevaisuuden haasteita tulevat varmasti olemaan esimerkiksi globalisaatio, digitalisaatio ja etäyhteyksien kautta tapahtuva vuorovaikutus, sekä töiden projektiluontoistuminen ja pirstaloituminen.
Jos pitää yrittää esittää arvauksia tulevaisuudesta, uskoisin jatkossa yhä useamman kieltenopiskelijan päätyvän uralle, joka ei liity niin selkeästi perinteisempiin kielialoihin tulkkaukseen, kääntämiseen tai opettamiseen. Sen sijaan kieltenopiskelijat saattavat nojata vieläkin vahvemmin kohti sivuainevalintojensa viitoittamaa polkua vaikkapa markkinoinnin tai viestinnän tehtävissä.
Kieltenopiskelijoiden valttikortteja tulevat varmasti olemaan erinomaisten kielitaitojen lisäksi hyvät kommunikaatio- ja viestintätaidot, laaja monialainen asiantuntemus sekä tekstitaidot.
Olipa tuo arvaus miten osuva hyvänsä, kielten koulutus tarjoaa laajan skaalan työkaluja tulevaisuuden haasteiden varalle. Kieltenopiskelijoiden valttikortteja tulevat varmasti olemaan erinomaisten kielitaitojen lisäksi hyvät kommunikaatio- ja viestintätaidot, laaja monialainen asiantuntemus sekä tekstitaidot.
Viestinnän taidot ja tehokas kommunikaatio ovat hyödyksi kenelle tahansa, ja monialainen koulutus tarjoaa perspektiiviä ja joustavuutta, mikä tulee olemaan tarpeen mutkistuvassa ja pirstaloituvassa työmaailmassa.
Koneetkaan tuskin ratkaisevat kaikkea
Kysyntää kielten koulutuksen käyneille osaajille siis on ja tulee olemaan. Suvereeni konekääntäminen on vielä melko kaukainen unelma, vaikka kehitystä tapahtuukin koko ajan. Käännösohjelmien kehitys tuleekin varmasti mullistamaan kääntäjien työnkuvan jossain vaiheessa lähivuosikymmeninä.
Muutoksen merkit ovat ilmassa jo nyt. Kääntäjät hyödyntävät yhä enemmän käännösohjelmia työssään, ja itsekin sain juuri käännöskurssilta tehtäväksi oikolukea ja korjata mahdolliset asiavirheet käännösohjelman kääntämästä tekstistä. Tulevaisuudessa kääntäjän työ saattaakin olla entistä enemmän yhteistyötä erilaisten käännösohjelmien ja tekoälyn kanssa, jossa koneet kääntävät ja ihmiset varmistavat työn laadun.’
Digitalisoituvassa maailmassa ei myöskään pidä aliarvioida ihmisyyden ja kohtaamisten merkitystä vuorovaikutuksessa.
Digitalisoituvassa maailmassa ei myöskään pidä aliarvioida ihmisyyden ja kohtaamisten merkitystä vuorovaikutuksessa. Jokainen meistä lienee koronapandemian ja etätöiden ja -opetuksen myötä huomannut, miten vuorovaikutus on muuttunut tietokoneiden tultua keskustelun ja kanssakäynnin välikappaleiksi. En usko, että koneet tulevat vielä vähään aikaan korvaamaan ihmistä tilanteissa, joissa on tarpeen ylittää kieli- ja kulttuurirajoja. Kielihän on nimenomaan ihmisten välisen kanssakäynnin väline.
– Jenni
Kommentit