Tarinani urheilun ja opiskelun yhdistämisestä

Johanna moukarinheittoringissä.

Kaksoisuran pyörittäminen on monille urheilijoille arkipäivää. Aina se ei ole helppoa, mutta urheilun ja opintojen yhdistämisen haasteista puhutaan aika vähän. Itse opettelin nämä kantapään kautta, mutta sinä voit lukea vinkit toimivaan kaksoisuraan tästä!

Ajattelin jakaa oman tarinani urheilun ja opintojen yhdistämisestä. Urheilussa mallioppiminen varttuneemmilta ja kehittyneemmiltä urheilijoilta on normaalia. Tarinoita menestyksen takana arvostetaan. Minun tarinani on vasta matkalla kohti menestystä, mutta uskon, että monet voivat oppia siitä mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.

Lapsuus ja urheilu

Urheilu on ollut osa elämääni pienestä pitäen. Lapsena ulkoilin pihapiirissä ja kokeilin eri lajeja. Ala-asteikäisenä päädyin kavereiden houkuttelemana pelaamaan lentopalloa. Yläasteella mukaan tuli yleisurheilu, sillä kaveritkin harrastivat sitä. Pian yleisurheilulajeista omaksi valikoitui moukarinheitto. Kehityin nopeasti ja pian kalenteri täyttyikin lukuisista urheiluharjoituksista.

Johanna EM-kisoissa kilpailemassa moukarinheitossa.
Alle 20-vuotiaiden EM-kisat järjestettiin Italian Grossetossa. Ensimmäisessä maajoukkue-edustuksessani taistelin mitaleista, mutta sijoituin kuitenkin neljänneksi.

Tavoitteellisesta urheilusta huolimatta kävin normaalin lukion kolmeen vuoteen. Arki rullasi samaa rataa päivästä toiseen; aamulla kouluun, koulusta suoraan treeneihin, joita oli joskus kaksin kappalein, ja illalla kotiin nukkumaan. Läksyjä tein usein autossa tai välitunneilla. Viikonloppuisin päivät täyttyivät lentopalloturnauksista ja moukarin maajoukkueleireistä.

Urheilun ja normaalin lukion yhdistämisen takia arki oli tosi kiireistä ja välillä raskastakin. Homma kuitenkin toimi hyvin, kun asuin kotona ja huolto pelasi vanhempien ansiosta.

Valinnan aika

Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2017. Yhteishaun aikaan minulle oli selvää, että haen opiskelemaan Tampereelle. Tiesin, että siellä on hyvät mahdollisuudet päälajikseni valikoituneen moukarinheiton harjoitteluun. Enää piti keksiä mitä haluaisin opiskella.

Pitkän harkinnan jälkeen hain Tampereen yliopistoon matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutukseen ja pääsin sisään pääsykokeiden kautta. Olin tohkeissani harjoitusolosuhteiden paranemisesta ja odotin innolla tulevaa syksyä.

Kesällä sijoituin nuorten EM-kisoissa neljänneksi. Sen jälkeen mieleni tavoitteli jo korkeampia sijoituksia ja suunnitteli harjoitusten ja opintojen rytmittämistä Tampereella. Mielikuvissani treenien ja luentojen välillä tasapainoilu oli ruusuilla tanssimista enkä osannut muuta kuvitellakaan.

Yliopisto-opinnot

Syksyllä muutin Tampereelle ja opinnot alkoivat elokuun lopulla. Aloitin opinnot normaalin opintosuunnitelman mukaisesti 60 opintopisteen lukuvuositavoitteella ilman suurempaa tietoa yliopisto-opiskelusta. Olinhan lukiossakin opiskellut tavoiteaikataulun mukaan, niin miksi se ei nyt onnistuisi. Pian minut kuitenkin yllätti kodinhoidon, opiskelun ja urheilun tuoma yhteiskuorma.

Unelma urheilun ja opintojen yhdistämisestä muuttui painajaiseksi. Perfektionistisen asenteeni takia arjesta tuli suorittamista ja levolle ei jäänyt riittävästi aikaa. Urheilutulokset lähtivät laskuun. Lopulta myös uupuminen ja masennus olivat läsnä.

Johannalla toisessa kädessä kirjoja ja toisessa kahvakuula.
Urheilun ja opintojen välisen tasapainon löytäminen on tärkeää kehittymisen kannalta.

Syvällä suossa käytiin ja se otti aikaa, mutta nyt arki rullaa sopivassa tasapainossa. Psykoterapiasta oli iso apu minulle. Ymmärsin, että kaikkea ei voi saada kerralla. Opintosuunnitelma laitettiin uuteen uskoon selkeästi maltillisemmilla lukuvuoden opintopistemäärätavoitteilla. Harjoitusohjelmassa otettiin huomioon luentojen ja laskuharjoitusten aikataulut. Ohjelmassa panostettiin pitkiin yöuniin ja jokaiseen päivään jätettiin myös omaa vapaa-aikaa.

Vinkit kaksoisuraan

Kaksoisura, urheilun ja opintojen yhdistäminen, ei ole helppoa. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja sitoutumista, mutta tasapainossa oleva kaksoisura tukee urheilijan hyvinvointia. Itse jouduin opettelemaan monia asioita kantapään kautta, ja siitä oppineena haluaisin jakaa muutamia vinkkejä. Haluaisin kuitenkin korostaa, että jokaisen polku on yksilöllinen ja yhtä oikeaa tapaa ei ole.

Vinkki 1: Tee heti opintojen alussa realistinen opintosuunnitelma, joka ottaa tavoitteellisen urheilun huomioon. Opintosuunnittelijat auttavat tässä, mutta kannattaa keskustella asiasta myös oman valmentajan kanssa.

Vinkki 2: Huomioikaa opinnot harjoitusohjelmassa. Päiväohjelman pitää rakentua järkevästi, jotta ei tarvitse säntäillä paikasta toiseen. Lisäksi ruokailut ja lepohetket kannattaa ottaa etukäteen huomioon.

Vinkki 3: Muista jättää riittävästi aikaa levolle. Pitkät yöunet ja rauhoittuminen iltaisin auttavat optimaalisessa palautumisessa. Arjesta olisi hyvä löytyä aikaa myös muille harrastuksille tai pienelle puuhailulle urheilun ja opintojen lisäksi.

Vinkki 4: Iloitse pienistä onnistumista! Matka itsessään kohti menestystä sekä urheilun että opintojen saralla on ainutlaatuinen. Aina kaikki ei mene putkeen, mutta vastoinkäymisistäkin voi oppia ja niiden jälkeen onnistumiset tuntuvat entistä hienommalta.

– Johanna

Kirjoittajasta: Olen Johanna, neljännen vuoden opiskelija matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksesta. Tavoitteenani on työllistyä opettajaksi tai osallistua opetuksen tutkimukseen. Ennen sitä haluan kuitenkin keskittyä täysillä urheiluun ja katsoa mihin rahkeeni riittävät moukarinheitossa.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi