Lähtövalmistelut sekä uuteen ympäristöön ja kulttuuriin tutustumista
Ennen lähtöä
Päätös lähteä vaihtoon Maltalle oli hyvin nopea, sillä saimme peruutuspaikat kohteeseen syyskuun puolessa välissä. Aikaa lähtöön oli siis alle neljä kuukautta, joten asioiden järjestelyillä meinasi tulla hieman kiire.
Valmistelut ja järjestelyt sisälsivät loputtomalta ja monimutkaiselta tuntuvan lomakkeentäyttörumban (Suomeen, Maltalle ja Erasmukselle), verikokeissa käyntejä, kämpän ja lentojen etsimistä, sekä vielä oman kämpän tyhjennys ja vuokraus vaihdon ajaksi. Lähtöprosessi tuntui aika työläältä, mutta kyllä se siitä päivä ja asia kerrallaan aina hoitui eteenpäin.
Saatiin Maltalta huoneisto tosi hyvällä sijainnilla, Gzirassa noin 20 minuutin kävelymatkan päässä sairaalalta, koko kolmeksi kuukaudeksi aika kohtuulliseen hintaan.
Heti ensimmäisenä iltana ei voitu välttyä kommelluksilta; emme päässeet asuntoon sisään, eikä kukaan vastannut meille puhelimeen, vaikka vuokranantajalla oli tiedossa meidän tarkka saapumisaika. Käveltiin lähimpään fiksunoloiseen hotelliin yöksi. Sinä iltana ärsytti aika paljon, mutta myöhemmin sitä on ajatellut aika täydellisenä tutustumisena välimerelliseen huolettomaan kulttuuriin…
Kohteessa
Ensimmäisellä viikolla oli onneksi pehmeä laskeutuminen kohteeseen. Meillä ei ollut harjoittelua ollenkaan, vaan muutama tunti maltan kieltä, kemiaa, tutustumista sairaalaan ja esitelmäpäivä paikallisille röntgenhoitajaopiskelijoille. Maltaa meille opettaa vähän rankempaa huumoria heittävä, mutta tehokkaita oppimismetodeja käyttävä professori.
Meitä on yhteensä 12 Erasmus-opiskelijaa tässä porukassa; Suomesta, Irlannista, Ruotsista, Itävallasta ja Belgiasta. Ollaan aika hyvin jo päästy tutustumaan kaikkiin muihin ja käyty myös katselemassa paikallista yöelämää yhdessä.
Tällä viikolla on nyt alkanut harjoittelut, eikä kulttuurishokeilta ole vältytty. Monia asioita tehdään aika eri tavalla Suomessa, sekä hyvässä, että pahassa, mutta näistä asioista myöhemmin lisää.
Viikot 2-6
Vaihto on edennyt yli puolenvälin. Paljon on ehditty nähdä, mutta paljon on vielä näkemättä. Hauskaa on pidetty, vaikka mukaan on mahtunut kaikenlaisia kommelluksiakin. Suomeen verrattuna sää on lämmin, mutta tuuli ja kosteus aiheuttaa silti aika ajoin palelua. Sateella kaduilla on paikoin nilkkoihin asti vettä ja ensimmäisellä kunnon sateella meinasi kastua sisälläkin ikkunan vuotaessa.
Vapaa-ajalla ollaan hengailtu yhdessä muiden vaihtareiden kanssa. Ollaan käyty akvaariossa, katakombeissa, keilaamassa ja museoissa sekä tutustuttu Maltan eri kaupunkeihin. Useat viikonloput päätyvät Pacevilleen, joka on Maltan ns. bilekaupunginosa. Lukuisien baarien lisäksi sieltä löytyy hyvää ruokaa ja mahdollisuuksia shoppailuun sekä muihin aktiviteetteihin.
Entinen pääkaupunki Mdina on pieni, mutta rauhallinen. Kaupunkia onkin kutsuttu nimellä Silent City – Hiljainen kaupunki. Ero on suuri meidän asuinpaikkaan Gziraan verrattuna, jossa riittää hälinää ympäri vuorokauden. Yleisesti Mdina vaikutti siistimmältä ja tilavammalta kuin Gzira.
Pääkaupungin Valletan pääkatu on usein melko ruuhkainen turistien takia, mutta sivukaduilla ja kaupungin laitamilla on väljempää. Maanantai 10. Helmikuuta oli kansallinen vapaapäivä, koska silloin juhlittiin Pyhän Paulin haaksirikkoa. Valletassa oli kulkue St. Paulin patsaan kanssa. Ohessa musiikkia, ilotulitteita sekä paljon paperisilppua, jota ihmiset heittelivät ikkunoista kaduille.
Harjoittelut ja koulu
Harjoittelun ohella menee muutama kurssi mm. Maltan kulttuuria, farmakologiaa ja ensiapuataitoja. Luennot on välillä hassusti keskellä päivää. Aamulla harjoitteluun, luennolle ja takaisin harjoitteluun. Ensimmäinen tenttikin on suoritettu ja molemmat läpäisi maltan kielen kirjallisen sekä suullisen osuuden mallikkaasti.
Harjoittelussa modaliteetti vaihtuu parin viikon välein ja melko hyvin huomioidaan opiskelijoiden toiveet niiden suhteen. Ollaan päästy tutustumaan mm. magneettiin, PET-CT, CT ja mammografiaan. Lisäksi hieman natiivia ensiavussa.
Meno on välillä kaaoottista, mutta jotenkin ihmeen kaupalla homma toimii. Esimerkiksi CT:llä saattaa olla potilaan lisäksi 20 ihmistä, kun paikalla on röntgenhoitajat, lääkärit, potilaskuljettajat, pyyhkijät ja päälle vielä opiskelijat. Eikä ole ihme, jos konsolitilaan yhtäkkiä paukkaa työmiehet tikkaiden kera korjaamaan ilmastointia. Potilaat saadaan kuitenkin hoidettua hyvässä hengessä.
Paikalliset röntgenhoitajat puhuvat keskenään maltaa huolimatta siitä, että he kyllä osaisivat englantia. Tämän vuoksi on välillä vaikea päästä keskusteluun ja toimintaan mukaan, mutta reippaalla asenteella ja oma-aloitteisuudella pääsee tekemään paljon. Periaatteessa opiskelijat saavat tehdä täällä lähes kaikkea, mutta paljon riippuu myös vuorossa olevista röntgenhoitajista minkä verran antavat tehdä. Suurin osa henkilökunnasta on mukavaa ja rentoa. Joidenkin kanssa on tultu niinkin hyvin juttuun, että käytiin yhdessä vapaa-ajalla seuraamassa paikallista vesipolo-ottelua.
Kommentit