Turvallisuus asevelisopimuksen ytimessä
Kesäkuussa 2024 Suomen eduskunta ilmaisee suostuvansa Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen puolustusyhteistyösopimukseen, DCA (Defence Cooperation Agreement). Sopimus on outo demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta, sillä eduskunta ainoastaan suostuu, mutta ei päätä asiasta. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo joulukuussa 2023. Parlamentaarinen suostumus on muodollisuus, eikä sopimuksen sisällöstä, vaihtoehdoista, kestosta tai merkityksestä sovi keskustella. Valtioneuvoston sivuston mukaan sopimuksesta on kuitenkin antanut lausunnon 68 tahoa, jotka edustavat valtiollisia toimijoita, kuten suojelupoliisi, tulli ja ympäristöministeriö, julkishallinnollisia vastuualueita, kuten KELA ja Valvira sekä kansalais- ja rauhanjärjestöjä (Valtioneuvosto, 2024a).
Sana turvallisuus mainitaan sopimuksessa tiheään, ja se viittaa useimmiten Suomen velvollisuuteen taata USA:n asevoimien turvallisuus maassamme. Suomi esimerkiksi takaa ennakolta maahamme sijoitettavan materiaalin eli ilma-alusten, alusten, ajoneuvojen ja aseiden turvallisuuden. Artikla 6 mukaan Suomi on velvollinen toteuttamaan toimenpiteet, joilla varmistetaan USA:n asevoimien, USA:n sopimustoimittajien, suomalaisten sopimustoimittajien, huollettavien ja ennakolta sijoitetun materiaalin suojaaminen ja turvallisuus. Arvattavasti turvallisuus-sana tarkoittaa useissa kohdin sotatoimia (Artikla 6.4): Suomi ja USA:n joukot tekevät läheistä yhteistyötä mm. hyväksymällä turvallisuussuunnitelmia ja sovittamalla yhteen turvallisuustoimenpiteitä, jollei tilanteen erityinen kiireellisyys estä turvallisuustoimenpiteiden yhteensovittamista. Sopimuksen liitteenä on yksityiskohtainen 15 sotilastukikohdan lista ”Sovitut tilat ja alueet”, jotka Suomi luovuttaa USA:n armeijan ilma-, maa- ja merivoimien käyttöön.
Oppitunteja turvallisuudesta
Kun tulevina vuosina veneilemme Suomenlahdella, tunnemme olomme turvalliseksi erityisesti Upinniemen ja Hangonniemen vesillä, Tammisaaren suoloisessa saaristossa ja Russarön lintumerellä. Nautimme USA:n merijalkaväen rannikkopommittajien, laivaston maihinnousutukialusten, taisteluhelikoptereiden ja panssarivaunujen tuomasta turvasta. Hämeessä turvallisuuden tunteen takaavat asevarastojen huippuasejärjestelmät ja lentotukikohtien monitoimisuihkuhävittäjät. Pohjois-Suomessa Rovaniemen ja Ivalon sotilastukikohtien hienostuneet asejärjestelmät, ammus- ja ohjusmateriaalit ja huippuiskukykyiset suihkuhävittäjät takaavat turvallisuuden tunteen.
Olemme natolaisen militarismin aikana tutustuneet päivittäin suuriin, erinomaisen suorituskykyisiin, huipputieteellisteknisiin ja monipuolisiin amerikkalaisiin ilma-, meri- ja maasota-aluksiin. Tiedämme panssarivaunujen, taisteluhelikoptereiden ja suihkuhävittäjien nimet ja tunnemme niiden taisteluominaisuudet. Lumoudumme päivittäin amerikkalaisen aseistuksen ylivoimaisuudesta ja iskutehokkuudesta ja kiittelemme asejärjestelmien ketteryyttä ja keveyttä. Olemme oppineet, että F35-hävittäjäpommikoneet ja F-22 Raptor hävittäjät ovat turvamme ja suojelijamme. Melkein liikutumme monitoimihävittäjien ja meritaistelualusten kauneudesta ja suuruudesta. Pieni ihminen ajattelee, että sotateollisuuden suuruudenhulluus on hänen turvansa.
Meidät on sosiaalistettu turvallisuuteen, joka merkitsee aseistautumista, naapurivihaa ja asekauppiaiden moraalia. Perheemme ovat vierailleet aluksissa ja tutustuneet materiaaleihin. Juuri yhdysvaltalaisen sotamateriaalin monumentaalisuus, asejärjestelmien mahtavuus, täsmäammusten ja rynnäkköohjusten jättiläismäisyys ja taistelualusten teknistieteellinen huippuus merkitsevät kansalaiselle tehokkainta, nopeinta, parasta ja suurinta turvallisuutta. Valtiomiehemme ovat imarreltuja ja kansalaiset ylpeitä siitä, että juuri me vihdoinkin saamme tämän kaiken. Olemme Naton militarisoitumisen intensiivikursseilla oppineet ihailemaan ammusten myrkkymetallien häiveominaisuuksia, asejärjestelmien iskuvoimaa ja kehittynyttä elektroniikka, tietoverkkoja hyödyntävää datafuusiota sekä jouhevuutta monitoimisessa sotimisessa.
Sotilaallistumisen uuskielen kursseilla olemme sisäistäneet sen, että Amerikan Yhdysvaltojen maanpuolustus on nyt myös meidän tehtävämme. Kukaan ei halua olla häirikköoppilas ja kysyä, miten on maantiedon laita: puolustettavammehan on toisella mantereella. USA:n turvallisuutta on puolustamassa 700 sotilastukikohtaa Lähi-idän, Kaakkois-Asian, Afrikan, Euroopan ja Amerikan 80 maassa (Vine, 2020) ja nyt myös Suomenlahdella ja Arktisten alueiden läheisyydessä. Ymmärrämme, ettei suinkaan ole kysymys Yhdysvaltojen maa-, ilma- ja merirajojen konkreettisesta puolustamisesta, vaan meidän länsimaisten arvojen, demokratian, ylivertaisuuden, tasa-arvon, turvallisuuden, itsemääräämisoikeuden, kilpailukyvyn, lähimmäisenrakkauden ja osallisuuden vientiponnisteluista. Tärkeää on myös se, että USA:n sotilastukikohdat sijaitsevat strategisesti lähellä luonnonrikkauksia, jotka takaavat meidän elämäntapamme.
Turvaa aseistautumisen ympäristövaikutuksilta
Turvallisuussopimuksen artikla 27 säätää, että USA:n asevoimat kunnioittavat Suomen lainsäädäntöä koskien vaarallisten jätteiden tai vaarallisten aineiden pääsyä ympäristöön. Olen silti huolestunut Suomenlahden, Hämeen, Savon ja Lapin sotilastukikohdissa ennakkoon säilytettävän materiaalin pitkäaikaisista vaikutuksista lähiluontoon ja ihmisiin. Irakin sodassa (2003-2011) USA:n ja Naton armeija käytti kaupunkeihin kohdistamissaan tykistöiskuissa ja ilmapommituksissa myrkkymetalleja sisältäviä ammuksia, erityisesti valkoista fosforia ja köyhdytettyä uraania (Ani & Baker, 2010). Armeija jätti jälkeensä pommeja, luoteja, kemiallisten aseiden räjähteitä, kumirenkaita, styroksia, asbestieristeitä ja erittäin myrkyllisiä avoimia polttokuoppia sotilastukikohtiinsa Irakissa (APHA, 2015). Tukikohtien materiaali aiheuttaa yhä vakavia terveyshaittoja ihmisille, erityisesti titaanille (Ti), lyijylle (Pb), fosforille (P), uraanille (U) ja magnesiumille (Mg) altistumisen seurauksena (Olsen, ym., 2022; Savabieasfahani, ym., 2015; 2020). Aseteollisuus ei ole sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ilmastosopimuksia, vaikka ympäristöjärjestöt vaativat myös asetuotannon ja sotaharjoitusten ilmastovastuullisuutta (Garcia, 2015).
Fosforiaseet ovat polttoaseita, joita armeijat suosivat niiden häivytystehokuuden vuoksi. Ihmisille ja ympäristölle ne ovat tuhoisia muodostaessaan polttavan pöly- ja metallipilven ja levittäessään hienojakoista myrkkypölyä. Ukraina on syyttänyt Venäjää useaan otteeseen fosforiaseiden käyttämisestä siviilialueilla sen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. USA lähettää köyhdytettyä uraania sisältäviä aseita Ukrainalle käytettäväksi mm. MI Abrams panssarivaunujen ammuksissa (HS 3.9.23) Britannia lahjoittaa köyhdytettyä uraania sisältävää aseistusta ja mainostaa itse käyttäneensä myrkkymetallisia ammuksia vuosikymmenten ajan Persianlahden sodissa (1990-1992), Irakin sodassa (2003-2011) sekä Afganistanissa 2000 luvulla.
Ydinaseistautunut turvallisuus
Valtiot sotivat aseteknologian ja sotamateriaalin uusintamiseksi. Sodissa uudistetaan asekanta, nykyaikaistetaan asejärjestelmät, testataan uusia materiaaleja ja parannetaan hävittäjien, ohjusten ja taistelualusten suorituskykyä. Esimerkiksi teknistieteelliset innovaatiot metallien sotilaskäytöstä mahdollistavat aseiden kevytrakenteet ja kauko-ohjattavuuden. USA:n aseteollisuuden myyntivalttina on ”kenttätestauksissa” tehokkaiksi osoitetut monitoimihävittäjät, panssarivaunut, sirpalepommit, lennokit, mantereelta toiselle kantavat täsmäohjukset ja pommitusjärjestelmät. USA:n armeija on kenttätestannut aseiden iskuvoimaa Irakissa, Syyriassa, Libyassa, Afganistanissa, Somaliassa ja nyt Gazan palestiinalaisalueella. Lockheed Martin -asetuotannon pörssiosakkeet ovat nousseet 38% viidessä vuodessa, ja se on myös Suomen asekauppias. Piensijoittajia pyydetään mukaan (sijoitus.fi, 2024), ja parlamentaarikot osoittavat maanpuolustustahtoa sijoitustoimillaan.
Olemme natoistumisen myötä oppineet katsomaan uudella tavalla ydinaseiden mahdollisuuksia. ”Uudenlaiset ydinaseet” ovat yksi amerikkalaisen sotateollisuuden huipputuotteita tai materiaalia. Olemme oppineet kiinnostumaan ydinasealasta. Meille kerrotaan, että on siirrytty ydinaseiden modernisointiin ja ydinaseiden kieltosopimusten purkamiseen (HS 21.9.23). Uusi ydinaseteknologia selittää osaltaan aseteollisuuden pörssiosakkeiden odotusarvon kasvun. Asiantuntijat esittävät myönteisiä kehityskulkuja, kun valtio (USA) purkaa aseteollisuuden ydinaseidentuotantoa rajoittavia sopimuksia: Pelissä on suuria rahasummia ja suuri määrä työpaikkoja (RAND, 2023). DCA sopimus ei kerro millaisia Suomeen ennakolta varastoidut materiaalit ja alukset ovat.
Uudesta ydinasesukupolvesta ja aikakaudesta viestii se, että Suomi ei tulevana sotilasliitto Naton jäsenenä ja USA:n sotilasliittolaisena allekirjoittanut kansainvälistä ydinaseiden kieltosopimusta vuonna 2017 (Aamulehti, 2.11.2020; Suomen Tietotoimisto, 25.9.2017). Lockheed Martinin valmistavien F-35 hävittäjien miljardikauppaa perustellaan sillä, että F-35A malli on virallisesti hyväksytty amerikkalaisten B61-12 ydinpommien kuljetus- ja laukaisualustaksi (Yle, 2023).
Suomi suhtautuu myönteisesti ydinaseistukseen ja tahtoo Naton ydinasevarastoja maahamme. Valtionpäämiehiämme ihaillaan ja imarrellaan nopeudesta ja yksituumaisuudesta, millä olemme omaksuneet aseistautumisen arvot. ”Suomi pääsee pian Naton ydinasepöytiin” (HS 7.4.2023). ”Ensi syksynä Suomi saattaa ensimmäistä kertaa historiassaan olla mukana harjoittelemassa ydinaseiden sotilaallista käyttöä” (6.4.2023). ’Ydinpelote on Suomelle uusi asia, Naton ydinsateenvarjo on levittäytynyt Suomen ylle sotilasliiton täysjäsenyyden myötä (Iltasanomat, 4.4.2023). Se tarkoittaa sitä, että Suomen puolustuksen takuuna ovat nyt viime kädessä Naton ydinaseet ja niiden luoma pelote, jonka tarkoitus on estää sota. Tutkimus osoittaa: Naton ydinasepelotepolitiikka on avannut Suomelle uuden toimintakentän” (Valtioneuvosto, 2024).
Turvallisuuden suoraselkäisyys ja jämäkkyys
DCA-turvallisuussopimuksen aattona amerikkalaiskenraali Ben Hudges luennoi Turun yliopistossa ”Baltic Sea Region”-seminaarissa, jossa teemana on Nato 2024 ja arktinen Eurooppa (Iltalehti 20.5.2024). Kylmäävää esitelmässä on sen opettava, patistava, käskevä ja tylyttävä viesti. Pelottavaa on kenraalin käskevä varmuus sanomastaan, täydellinen luotto oman maansa ylivertaiseen historiaan ja geopoliittiseen herruuteen. Hän opettaa, miten länsiliittoutuman apu ratkaisi ja pelasti Euroopan Saksan uhkaavalta voitolta toisessa maailmansodassa. Hän opettaa, miten suomalaistenkin tulisi hahmottaa maailma pahanakseli -doktriinilla, jonka sisältönä on ”minä tai sinä” -sotafilosofia ja ”joko meidän tai heidän olemassaolonoikeutus”-maailmanjärjestys. Elähdyttävin kollektiivinen kokemus on ollut pahanakselin, Iranin, Irakin ja Pohjois-Korean, kukistaminen, nitistäminen ja aseellinen nöyryyttäminen. Amerikkalaiskenraali esiintyy kuukausittain suomalaisissa tiedotusvälineissä pari kertaa viikossa ennen DCA sopimuksen voimaantuloa. Viesti on aina sama: on ryhdistäydyttävä, keskityttävä voimannäyttöön, ilmaherruushävitykseen, maavoimien ylivaltaan, oikeutettuun määräysvaltaan, pelotteluun ja ydinasepelotteeseen, kun taistelemme uutta pahanakselia, Venäjää, Kiinaa ja Irania, vastaan. Kenraali ammentaa vaikutusvaltansa Afganistanin miehityksen ”Kestävä Vapaus” -sotilasoperaation ja Irakin sodan ”Operaatio Vapaus” taisteluista.
Lopuksi
Sotilasliiton jäsenyyden ja USA:n sotilasyhteistyön myötä elämäämme on tullut päivittäinen hehkuttaminen aseteollisuuden saavutuksista, hävittäjien tuhovoimasta, rynnäkköohjusten iskuvoimasta ja ydinaseiden jouhevuudesta. Tutkijoiden odotetaan panostavan aseteollisuuden kukoistukseen tuomalla innovaatioita avaruustutkimuksen, biologian, metallurgian, materiaalitieteen, kemian, informaatioteknologian ja psykologian aloilta. Tutkimuksen tulee tuottaa tietoa siviili- ja sotateollisuuden yhteishankkeille. On merkillistä, miten moni-ilmeinen kulttuuri, kansainvälisyyttä arvostavat yhteisöt ja historia voidaan palauttaa, kaventaa ja pienentää sotaisuudeksi, ilmaherruuden arvoiksi ja tappamisen huipputieteeksi.
Lannistavinta päivittäisessä sodan hehkutuksessa on ehkä vaihtoehdottomuus, likinäköisyys ja kulttuurisen ylivertaisuuden latteus. Rauhanliikkeen ihmisenä ihmettelen, miksi keskusteluissa ja pohdinnoissa ei ole läsnä vaihtoehtojen esittäjiä ja toisinajattelevia. Päätöksenteon esityslistoilla tulisi näkyä innovaatioita sotien ennaltaehkäisystä, rauhaneuvotteluista, rauhansopimuksista sekä sovittelun, yhteisymmärryksen, viestinnän ja konfliktinratkaisun taidoista.
Lähteet
Ani, A., & Baker, J. (2010). Uranium in Iraq. The poisonous legacy of the Iraq wars. Lake Mary, Fl.: Vanderplas Publishing.
APHA (2015). Cleanup of US military burn pits in Iraq and Afghanistan. American Public Health Association for Science, for Action, for Health. Policy Statement Number: 20155. Cleanup of U.S. Military Burn Pits in Iraq and Afghanistan (apha.org), 14.02.2024.
Garcia, D. (2015). Humanitarian security regimes. International Affairs, 91(1), 55-75.
Olsen, T, Caruana. D., Cheslack-Postava, K., Szema, A., Thieme, J., Kiss, A., Singh, M., & Szema, A. (2022). Iraq/Afghanistan war lung injury reflects burn pits exposure. Scientific Reports, 29(1), 14671.
RAND (2023). Designing a strange game: A nuclear wargame for the 21st Century. https://www.rand.org/pubs/research_reports/RRA1204-1.html. 8.10.2024
Savabieasfahani, M., Alaani, S., Tafash, M., Dastgiri, S., & Al-Sabbak, M. (2015). Elevated titanium levels in Iraqi children with neurodevelopmental disorders echo findings in occupation soldiers”. Environmental Monitoring and Assessment, 187(1), 4127.
Savabieasfahani, M., Basher Ahamadani, F., & Mahdavi Damghani, A. (2020). Living near an active U.S. military base in Iraq is associated with significantly higher hair thorium and increased likelihood of congenital anomalies in infants and children. Environmental Pollution, 256, 113070.
Sijoittaja.fi 28.3.2024 https://www.sijoittaja.fi/346517/vertailussa-kuusi-puolustusteollisuuden-yhtiota/
Valtioneuvosto (2024a). Hallituksen esitys puolustusyhteistyöstä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi – Valtioneuvosto
Valtioneuvosto (2024b). Tutkimus: Naton ydinasepelotepolitiikka on avannut Suomelle uuden toimintakentän – Valtioneuvosto 31.1.2024.
Vine, D. (2020). The United States of war: A global history of America’s endless conflicts, from Columbus to the Islamic State. University of California Press.
YLE (2023). Tältä näyttää Suomen tuleva F-35-hävittäjä – uusien koneiden nimeäminen poikkeaa Ilmavoimien aiemmasta perinteestä | Kotimaa | Yle