Syksy oli TAJU-hankkeessa tutkimustyön sadonkorjuuta: artikkelikäsikirjoitusten valmistumista, havaintojen yhteenvetoa ja vuorovaikutusta tiedon käyttäjien, opetuksen kehittäjien ja muiden tutkijoiden kanssa. TAJU on pyrkinyt ymmärtämään viestintäaineiden ja journalistiikan opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja tieteellistä koulutusta, mutta samalla se on pyrkinyt myös vaikuttavuuteen. Hankkeen syksy onkin tarkoittanut TAJUn tutkijoille kohtaamisia monien yleisöjen kanssa. Olemme kertoneet ja keskustelleet hankkeen tutkimusotteista ja alustavista tuloksista Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivällä, pohjoismaisten journalistikouluttajien verkoston tapaamisessa, eurooppalaisten journalistiikan ja viestinnän alan kouluttajien tapaamisessa ja viestinnän tutkimuksen eurooppalaisen järjestön ECREA:n laajassa kansainvälisessä konferenssissa. Tapaamisten sarjan päätti TAJU-hankkeen loppuseminaari Tampereella joulukuussa. Pohdimme seuraavaksi havaintoja siitä laajemmasta kentästä, jolle TAJU-hanke sijoittuu.
Viestintätieteiden koulutuksen tutkijat kotipesiä rakentamassa
Journalismintutkimuksella on suuret, vakiintuneet jaostot tutkimusjärjestöissä, mutta journalistikoulutuksen tutkimus on ollut aiheena selvästi marginaalisempi. Viestinnän koulutusalalla viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on ollut yksi keskeisistä tutkimuskohteista, mutta alakohtaisen pedagogiikan tarkastelu ja erityisesti opetussuunnitelmien analyysi on ollut yksittäisten tutkimusten varassa. Tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan muuttumassa. Konkreettisin osoitus aiheesta on Euroopan tasolla se, että tähän saakka väliaikaisena työryhmänä toiminut Journalism and Communication Education -ryhmä sai lokakuussa pysyvän jaoston aseman ECREA-tutkimusjärjestössä. Myös pohjoismainen NordJour-verkosto on jäntevöittämässä journalistikoulutuksen tutkimukseen keskittyvää säännöllistä toimintaa.
TAJU-hankkeen tulokset valmistuvat siis tilanteessa, jossa tuloksille on aiempaa järjestäytyneempi tieteellinen yleisö ja koulutuksen tutkimuksen merkitys hahmottuu suuremman painoarvon kysymyksenä kuin aiemmin. Se tarkoittaa, että myös tutkimus alkaa kehittyä yksittäisten tutkijoiden kiinnostuksen kohteista jäsentyneempää kokonaiskuvaa kohti. TAJU-hankkeen tutkimuksilla voikin nähdä juuri tähän hetkeen ajoittuvan arvon siksi, että tutkimukset sekä kiinnittävät viestintätieteellisen koulutuksen tutkimusta yleisempään yliopistopedagogiseen kenttään että esittävät avauksia viestintätieteiden yliopistopedagogista erityiskysymyksistä.
Vaikka yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö on käyttänyt viime vuosina paljon aikaa tutkintojen ja koulutuksen uudistamiseen, kysymys on ollut ennen kaikkea valtakunnallisesti tai yliopistotasolla sovittujen muutosten toteuttamisesta omissa ohjelmissa. Ehkä vasta hiljattain on alkanut vapautua aikaa ja voimia pohtia omaäänisemmin ja moniäänisemmin, mitä hyvä koulutus, opetus ja tieteenalakohtainen pedagogiikka tarkoittaisi meille. Esimerkiksi viestinnän alalla kokoonnuttiin tänä syksynä ensimmäisen kerran keskustelemaan viestinnän yliopistokoulutuksen tavoitteista ja kouluttajien tehtävistä Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä TAJU-hankkeen kutsumana.
Tutkintojen kehittäminen on opiskelijoiden yhteiskuntasuhteen ohjaamista
TAJU-hankkeen päätösseminaarin otsikko “Tieto, identiteetti, osallisuus” ilmaisee, miten suuriin yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin yliopistopedagoginen tutkimus kiinnittyy. Yliopistotutkintojen ja -opetuksen kehittäminen ei ole pelkkää koulutuksen kehittämistä vaan opiskelijoiden yhteiskuntasuhteen ohjaamista. Se on myös opiskelijoiden tulevaan tieteellisen ja professionaaliseen positioon vaikuttamista toimintaedellytysten luomisen tai luomatta jättämisen kautta.
Tutkintoja koskevien ratkaisujensa myötä tieteenalat vaikuttavat samalla omaan tulevaisuuteensa valitsemalla, mitä kohti uutta sukupolvea ohjataan. Kysymys on olennainen viestintätieteissä, joissa työelämän imu tavoittaa opiskelijat jo opiskeluvuosina. Koulutusta vastaavan työelämän läsnäolo opintojen aikana on usein opiskelijaa rohkaiseva asia: se näkyy opiskelijoiden suurena voimavarana TAJU-hankkeen journalistiikan aineistoissa ja se näyttää suuntaavan viestinnän opiskelijoiden valintoja.
Tutkintokouluttajien vastuulla on samaan aikaan kuitenkin myös opiskelijoiden osallisuus tieteenalan tietopääomassa ja tieteenalan identiteetissä. TAJU-hankkeen tulokset tarjoavat konkreettisia näkökulmia tutkintojen ja opetuksen tarkastelemiseen. Tulokset herättivät päätösseminaarissa vilkasta ja erittäin rakentavaa keskustelua. Oli ilo todistaa, miten konkreettisesti viestintätieteellinen yliopistopedagoginen tutkimustyö tukee tutkijaopettajien pohdintaa ja harkintaa.
Kiitokset vaan ei hyvästejä
Vaikka TAJU-hankkeen rahoituskausi päättyy vuoden vaihteessa, jatkaa hankkeen tutkimusryhmä tieteellisen ajattelun tutkimusta ja tutkimusperustaista opetuksen kehittämistä muun työnsä ohessa. Hanke on tuottanut rikkaita aineistoja, joiden analyysi jatkuu. Uusia tutkimustuloksia saadaan vielä ensi vuodenkin mittaan. Tammikuussa ilmestyy loppuraportti Helsingin Sanomain Säätiön rahoituskauden toiminnasta ja tuloksista. Aivan näinä päivinä ilmestyy myös ensimmäinen vertaisarvioitu TAJU-artikkeli, josta kerromme vuoden vaihteen jälkeen tarkemmin tässä blogissa. Blogi siis jatkuu! Se saa uuden tehtävän erityisesti tutkimustulosten esittelyn paikkana. Tulemme kertomaan blogissa jokaisesta hankkeessa syntyneestä artikkelista. Toivomme sen palvelevan tutkijakollegoja ja opetuksen kehittäjiä ja tuottavan itseymmärrystä journalistiikan ja viestintäaineiden opiskelijoille.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet työhömme. Lämmin kiitos Helsingin Sanomain Säätiölle, joka päätti rahoittaa yliopistopedagogisen hankkeen, osoittaen samalla olevansa tutkimusrahoittajana ajan hermolla. Kiitos tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopiston viestintätieteiden yksikkö sekä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos, jotka ovat olleet kotipesiä tutkimustyöllemme. Kiitos blogissamme vierailleet kirjoittajat, paneelikeskustelujemme puhujat, kiinnostusta ja tukea osoittaneet kollegat ja opiskelijat, joita saapui paikalle keskustelemaan aina, kun kerroimme hankkeesta ja alustavista tuloksista. Tutkimusryhmän jäsenille kuuluu erityinen kiitos: on ollut innostavaa työskennellä kanssanne ja on ilo jatkaa!
Blogimme lukijat ovat kulkeneet tutkimusmatkaa kanssamme. Lämmin kiitos ja hyvää joulun aikaa jokaiselle.
Leena Ripatti-Torniainen ja Leena Mikkola
Leena Ripatti-Torniainen työskenteli TAJU-hankkeen tutkijatohtorina. Leena Mikkola oli hankkeen johtaja. Helsingin Sanomain Säätiön rahoitus hankkeelle kattoi ajanjakson 1.1.2021-31.12.2022.
Twitter: @LeenaRipatti @LeenaMikkola1
Kommentit