Haastaako terveysalan harjoittelu organisaatioita?

Kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy harjoittelua tutkinto-ohjelman tuottamaa osaamista vastaavissa tehtävissä. Harjoittelussa saavutettu osaaminen sisältyy tutkinnon vaatimuksiin ja alan osaamisperustaan, siinä missä teoriaopintojenkin tuottama osaaminen. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on ohjattua.  Opiskelijaa ohjaa työelämän edustajan lisäksi myös opettaja.

Monilla aloilla harjoittelua on 30 op, mikä tarkoittaa noin puolta vuotta opiskeluajasta. Terveysalan tutkinnoissa harjoittelun määrä on paljon suurempi. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa asiakas- tai potilaskontaktissa tapahtuvaa harjoittelua on EU-direktiivin mukaan vähintään 75 op eli kolmannes opinnoista, ja sama linja toteutuu myös muissa terveysalan tutkinnoissa. Työelämällä on täten merkittävä vastuu siitä, miten tulevat ammattilaiset opiskelevat harjoittelun aikaan ja millainen osaaminen heille muodostuu tämän opiskelukolmanneksen aikana.

Harjoittelupaikat yhä enemmän kiven alla, vaikka opiskelijalle harjoittelu on iso osa tutkinnon osaamista

Monilla aloilla harjoittelua tehdään kesälomalla kesätöissä tai lukukauden aikana palkallisessa työssä. Terveysalan opiskelijoilla harjoittelua on tasaisesti, jakaantuen koko tutkinnon ajalle. Jokainen harjoittelu syventää aiempaa teoreettista ja käytännöllistä osaamista. Me ammattikorkeakoulussa huolehdimme omalta osaltamme tarjolla olevien terveysalan harjoittelupaikkojen määrästä ja laadusta, neuvottelemalla jatkuvasti alan palveluntuottajien kanssa. Hyvästä yhteisestä tahdosta huolimatta harjoittelupaikoista on jatkuva pula. Käytännöksi on muodostunut se, että palveluntuottajilla on painetta vähentää harjoittelupaikkoja samalla, kun yhteiskunnassa terveysalan ammattilaisista on pula ja opiskelupaikkoja lisätään. Yhtälö harjoittelupaikkojen järjestämisessä ja paikan löytämisestä muuttuu koko ajan haastavammaksi.

Miksi terveysalan opiskelijoiden harjoittelu on palkatonta?

Terveysalan opiskelijoiden harjoittelu on palkatonta, vaikka muilla aloilla opiskelijan harjoittelu on pääsääntöisesti opiskelijalle palkallista. Sen lisäksi, että harjoittelu on opiskelijalle palkatonta, ammattikorkeakoulu maksaa harjoittelusta koulutuskorvauksia työnantajille. Keskimääräisesti hinta on hieman alle 50 €/opiskelija/viikko. Kokonaissumma ammattikorkeakoulua kohden on valtava. Yliopistojen ja ammatillisen toisen asteen terveysalan opiskelijoiden harjoittelu on koulutusorganisaatiolle maksutonta, organisaatiot saavat korvauksen valtiolta. Tilanne näyttäytyy alan sisällä tasa-arvon näkökulmasta kummalliselta, miksi näin on?

Terveysalan työvoimapula on puheissa ja kirjoituksissa lähes päivittäin. Tarvitsemme lisää ammattilaisia hoitamaan ikääntyvää väestöä ja korvaamaan eläköityvää henkilöstöä. Uusia osaavia ammattilaisia varten tarvitaan kuitenkin riittävästi monipuolisia harjoittelupaikkoja, joissa opiskelija saa harjoitella tulevaisuudessa tarvitsemiaan taitoja, teoreettisen tiedon soveltamista ja moniammatillisessa työyhteisössä toimimista. Harjoittelu on opiskelijan osaamisen kehittymisen ja alalle kiinnittymisen kannalta erittäin tärkeä osa terveysalan opiskelua.  Harjoitteluiden järjestämiseen liittyvät ongelmat ovat pitkälti hallinnollisia ja rakenteellisia ja alan yhteisiä, siksi niiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä, mutta on mahdollista, kun yhteinen tahtotila löytyy.

 

Kirjoittaja:

Susanna Seitsamo, johtaja

Terveys-yksikkö

Kommentit

Erinomainen kirjoitus Susanna! Nostat esiin tärkeitä asioita, joista olisi suotavaa käydä laajemminkin keskustelua. Tarvitsemme yhä enemmän terveysalan ammattilaisia, ja harjoitteluun liittyvien kustannusten erot eri koulutuksen järjestäjien välillä tuntuvat kohtuuttomilta. Myös terveyspalvelujen tuottajien täytyy hahmottaa yhtälö, jossa työvoimatarpeeseen vastaamiseksi tarvitsemme harjoittelupaikkojen lisäämistä.

Jussi Savolainen

15.04.2021 18:09

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *