Täyssähköautojen määrä kasvaa hyvää vauhtia. Vastaanväittäjiä on edelleen, mutta on täysin selvää, että henkilöautoissa sähköinen voimalinja on seuraavan vuosikymmenen voittaja.
Toinen ääripää on pitkän matkan rekat ja lentoliikenteen kaukomatkat. Niihin akkuteknologia ei sovi. Tarvittavat akut olisivat niin suuret, että mukaan ei mahtuisi rahtia eikä matkustajia.
Kahden ääripään väliin jää harmaa alue. Sähköbusseja on jo monissa kaupungeissa. TAMK oli pari vuotta sitten mukana eTruck-projektissa, jossa todettiin akkukäytön soveltuvan 16 tonnin jakeluautoon eli akkuteknologia tulee myös raskaaseen kalustoon. Juuri tällä hetkellä TAMKin autolabrassa on 10 vuotta vanha liikelaitos Staran Scanian kuorma-auto. Autosta on poistettu dieselmoottori ja polttoainetankki ja niiden paikalle laitetaan sähkömoottori ja akusto. Aura-autossa tarvitaan keskimäärin enemmän tehoa kuin jakeluautossa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin akkukäyttö sopii tuohon tarkoitukseen.
Akkuteknologia on tulossa myös lentoliikenteeseen, mutta vain hyvin lyhyille reiteille.
Power-to-X korvaa fossiilisia polttoaineita
Pitkän matkan rekkojen ja lentoliikenteen kaukomatkojen on pärjättävä toistaiseksi polttomoottorilla. Sekin käy, kun polttoaine saadaan muutettua fossiilittomaksi. Biopolttoaineita ja jätteistä tehtäviä uusiutuvia polttoaineita valmistetaan jo, mutta niiden lisäämisessä tulee käytännön rajat vastaan. Vielä muutama vuosi sitten tilanne huolestutti, mutta onneksi tuli Power-to-X.
Power-to-X (tai P2X) on joukko prosesseja, joissa tehdään uusiutuvan sähköenergian ja elektrolyysin avulla vedestä vetyä (ja happea) ja se yhdistetään hiilidioksidiin. Valitusta Power-to-X-prosessista riippuen tuloksena saadaan esimerkiksi synteettistä kaasua tai synteettisiä nestemäisiä polttoaineita. Niiden poltto tuottaa hiilidioksidia, mutta nettovaikutus on nolla, kun valmistukseen tarvitaan samaa ainetta.
Tampereen Sähkölaitos ja Nordic Ren Gas julkaisivat helmikuussa sopimuksen synteettistä metaanikaasua tuottavan laitoksen rakentamisesta Tarastenjärvelle. Vedyn valmistamiseen tarvittava sähkö otetaan tuulivoimalasta ja hiilidioksidi saadaan jätteiden polttolaitoksen savupiipusta. Tampereen laitoksen investointi on 150 miljoonaa euroa ja tuotanto riittää 900 rekan vuosittaiseen tarpeeseen (rekkoja siis täytyy modifioida kaasukäyttöisiksi). Nordic Ren Gas on jo sopinut vastaavan laitoksen rakentamisesta Lahteen ja Mikkeliin ja jatkossa niitä tulee lisää muihin kaupunkeihin.
Power-to-X-teknologia on kansantaloudellisesti Suomelle erinomainen asia. Suomessa tuulee ja täällä on edelleen runsaasti lisäpotentiaalia tuulivoimalle. Toisaalta teknologialla voidaan myös ratkoa tuulivoiman suurta ongelmaa eli säätövoiman tarvetta tuottamalla polttoaineita tuulisena aikana, ja tuottamalla polttoaineilla sähköä tyynellä. Myös kansantaloudellisesti synteettiset polttoaineet ovat erinomainen asia, kun tuontienergiaa pystytään korvaamaan kotimaisella tuotannolla. Yksi haittapuoli sentään löytyy: synteettiset polttoaineet ovat kalliimpia kuin fossiiliset.
Ukrainan sodan tapahtumat ovat katastrofi yhdelle kansakunnalle, ja Venäjä rahoittaa toimiaan myymällä fossiilisia polttoaineita. Siitä kaupasta eroon pääseminen on sekä ilmaston että sotatapahtumien takia ensiarvoisen tärkeää. Ukrainan tapahtuvat kiihdyttävät investointeja uuteen teknologiaan, mutta muutos on valtava ja tulee valitettavasti viemään vuosia. Tämän hetken sotaan investoinnit eivät ehdi vaikuttamaan, mutta toivottavasti ne hillitsevät vastaavaa toimintaa tulevaisuudessa.
Kirjoittaja: Hannu Kivilinna, johtaja, Teollisuusteknologia-yksikkö
Kuva: Hannu Kivilinna. Kuvassa asennetaan sähkömoottoria liikelaitos Staran kuorma-autoon.
Kommentit